mun perhe sitten sanoi minulle, kun aloitin uuden elämäni, että onnea uuteen ja minun täytyy pärjätä omillani. tuossa yhtenä päivänä kun oisin tarvinnut apua niin sanottiin vaan, että ei tule kuuloonkaan. En ole sen jälkeen ottanut yhteyttä ja en otakkaan.
Tuntuu surulliselta kun en voi enää soitella veljilleni ja sisaruksille ja käydä kyläilemässä. täytyy sitten vaan jatkaa omaa elämääni ilman perhettä.
Minulla on kuitenkin asiat hyvin ja olen onnellinen. nainen aikuinen
Tuntuu surulliselta kun en voi enää soitella veljilleni ja sisaruksille ja käydä kyläilemässä. täytyy sitten vaan jatkaa omaa elämääni ilman perhettä.
Minulla on kuitenkin asiat hyvin ja olen onnellinen. nainen aikuinen
Vastaukset 19
Vanhimmat
Sama tilanne kuin minulla, paitsi että minä olin se, joka katkaisi välit. Jos sinä haluat kehittää jotain positiivista tuosta sinun tilanteestasi, perheesi eivät kärsi sairaalloisesta riippuvuudesta sinun suhteesi.
Voi kun nämä transsukupuolisten omaiset ja läheiset ymmärtäisivät että eivät he voi elää kenenkään toisen elämää ja päättää siitä mitä joku toinen tuntee tai elämässään haluaa olla tai tehdä. Yllättävän heikkoja ovat perhesiteet kun ei oma lapsi, veli tai sisar ole ns. normikansalainen. Entäpä sitten jos transsukupuolinen tekisi itsemurhan siksi että ei perheen painostuksesta tai sen menettämisen pelosta uskaltaisi lähteä prosessiin? On vain yksi elämä, joten suvaitsevaisuutta ja rakkautta toivon perheille. Ei se tuomitseminen ja lapsen hylkääminen perhettä tai transsukupuolista auta. Samoja ihmisiä me olemme kuin ennen tietoanne siitä että elämmä väärässä sukupuolessa. Rakastamme perheitämme ja toivomme yli kaiken sitä että hyväksytte meidän sellaisin kuin olemme.
Onneksi oma äitini ja siskoni rakastaa minua juuri sellaisen kuin olen. Kiitos siitä.
Minä en rakasta sukuani enkä kerjää heiltä hyväksyntää. Napanuora on katkipoikki. Suku ei ole myöskään sellainen, että käytäisiin mitään keskusteluja, vaan pikemminkin katkaistaan välit toisiin. Ei taida oikein kukaan tietää toisistaan mitään.
Varmasti vanhemmille yhtä vaikeaa kuin sinullekkin, joten puolin ja toisin leppyminen ja anteeksi antaminen kuuluu asiaan.
Ja vitut. Ihmiset jotka hylkäävät perheenjäsenen tuollaisen asian takia kannattaa kiertää kaukaa vaikka eivät olisikaan sukua.
Hylkäämistä ja hylkäämistä. Minulle sanottiin viikko sitten, että mistä helkutista minun kaltaisia ihmisiä oikein tähän maailman edes tulee. Aina saan kuulla sitä miten minun pitäisi olla nainen varsinkin niiltä ihmisiltä jotka muistavat minut jostain ala-asteen ajoilta. Tämän jälkeen ollaan kyllä miehekkään ajan rämmitty armeijan mudassa ja ajettu puolikuntoisella autolla kuraisia pikkuteitä pitkin liukuhihnale töihin jotta ne paremmat ihmiset voisi paremmin jne.. jne.. Sitten alkaa jälleen se syrjiminen ja kaikki lupaukset jää lupauksiksi. Jälleen sain kuulla miten minun pitäisi alkaa elämään normaalia elämää. Mitäs minä sitten olen tehnyt muuta kuin elänyt normaalia elämää? Jälleen päästiin sukupuolivähemmistöjen mannekiiniksi Halosen aikana aivan kuten minä olisin häneen jotain yhteyttä pitänyt taikka ottanut. Niille rakkaille lähimmäsille minä olen aina alaikäinen lapsi jota ahdistellaan hulujen mukaan. Sitten kun puhutaan sukupuolen korjaamisesta niin heille se on vain tekninen suoritus. Minulle se edustaa paljon muuta ja jos se elämä ei ole siinä kuosissa, että edes asia kiinnostaisi, niin miksi siihen sitten lähtisi. Sitä omaa elämää jää todella kaipaamaan ja ärsyttävää miten selän takana hengittää ihmisiä jonkin muoti ilmiön vuoksi. Sitä voi sitten jo samalla vaivalla jättää sen korjauksen väliin.
Sulla on kummalliset mielipiteet kun pistät oman pahanolosi puolueiden syyksi.
Persuhenkisillä hommailijoilla on pakkomielle koskien Tarja Halosta. Kukaan ei ole minulle Tarjaa pahemmin tarjoillut, mutta olen sen sijaan Tarja Halosen kerran tavannut. Sanoin hänelle äänestäneeni Sauli Niinistöä. (Ajattelin, että on pakko jotain äänestää ja demaria en äänestä ikinä)
VAI NIN
Aiheeseen liittyen:
http://www.city.fi/artikkeli/Inhoan+%E4iti%E4ni/4172/
Inhoan äitiäni
Välit vanhempiin eivät parane. Onks ok?
"Äideistä ei saa puhua pahaa", kommentoi 23-vuotias mies City.fi:n kyselyyn. Elämän ensimmäinen ihmissuhde on edelleen joillekin tabu.
"Muuten on tunnekylmä idiootti, jolla on varmasti ongelmia", sama mies jatkaa. Äitejä ei voi syyttää maailman kaikista ongelmista ja äidit voivat itsekin olla jonkun sekopään kasvattamia. Mutta todellisuutta on turha kieltää. Kaikki äidit eivät ole rakastavia ja lämpimiä persoonia. Silti aikuisen oletetaan suhtautuvan vanhempiinsa vähintään neutraalisti.
Väliaikainen raivo tai inho omia vanhempia kohtaan on yleistä ja normaalia murrosiässä. Nuoren tehtävä on irtautua vanhemmistaan, ja ärsyttäviksi koetuista vanhemmista on helpompi irtautua, opettaa MLL. Usein läheisimmästä tunnesuhteesta irtautuminen on kaikkein vaikeinta ja se vaatii nuorelta "inhotyötä".
Enni juoksee koulun käytävällä balettitossut jalassa hippaa. Pohjat kuluvat puhki. Kotona äiti huomaa tossujen menneen rikki. Hän nappaa balettitossut ja alkaa vedellä niillä lastaan turpaan. Enni seisoo paikallaan ja itkee. Hän on 7-vuotias. On hänen nimipäivänsä.
"Äitini ja minä emme ole tulleet toimeen niin kauan kuin jaksan muistaa. Vielä täysi-ikäisenäkin pelkäsin häntä. Hän on aina oikeassa ja hänen tapansa on ainoa oikea. Ahdistun hänen seurassaan." Enni, nyt 23, ei ole soittanut vuoteen äidilleen.
"Hän vihaa avomiestäni, eikä suostu olemaan tekemisissä hänen kanssaan, vaikka olemme olleet yhdessä yli kaksi vuotta. Emme ole juurikaan väleissä, ellei ole aivan pakko."
Enni ei ole mielestään koskaan kelvannut äidilleen. Vaikka hän oli kiltti tyttö eikä ryypiskellyt kavereidensa lailla, vaati äiti häntä olemaan enemmän kotona. "Koulumenestykseni oli loistava, sain aina ysejä ja kymppejä, mutta jostain syystä se ei riittänyt."
Opiskelu ammattikorkeakoulussa on äidin mielestä väärä ratkaisu, olisi pitänyt mennä yliopistoon. Enni on yrittänyt keskustella asioista äitinsä kanssa, mutta äiti ei näe tehneensä koskaan mitään pahaa.
"Hänen seuransa on raskasta, en voi edes hengittää vapaasti."
Ennin mukaan äiti on huonotuulinen ihminen, joka kostaa pahan mielensä muille. "Olen puhunut äidin serkkujen kanssa asiasta. Kuulemma äitini oli jo lapsena ilkeä ihminen. Piikittelee, kuittailee, on olevinaan fiksu sanavalintojensa kanssa. En tiedä, miten minun pitäisi olla, että riittäisin. Olen vähän kuin koira, jota on lyöty tarpeeksi usein ja joka pelkää jo valmiiksi vääriä tekoja", kuvailee Enni.
Psykologi Teija Nissisen mukaan äitien ja tyttärien suhteen ei tarvitse olla erityisen vaikea.
"Äiti on usein ensimmäinen ja läheisin ihmissuhde, johon sisältyy intensiivinen tunnekirjo rakkaudesta vihaan, inhosta syyllisyyteen, yhteenkuuluvuudesta itsenäisyyteen. Äiti tarjoaa tyttärelleen samaistumismallin naiseuteen, parisuhteeseen ja itsensä ja toisten arvostamiseen. Nämä mallit tytär voi joko hylätä, omaksua sellaisinaan tai muokata itselleen sopiviksi."
Hyvän äiti-suhteen saavuttaa paremmin, jos asettaa suhteelle realistiset tavoitteet.
"Kannattaa kysyä itseltään, mitä toivoo. Parasta ystävää? Opastusta arjessa? Riidatonta juhlapyhää muutaman kerran vuodessa? Kun odotushorisontin realistisuus on selvillä, voi miettiä miten paljon on valmis panostamaan suhteen selvittämiseen ja millä hinnalla. Kukaan muu ei voi tehdä tätä arviota toisen puolesta", Nissinen jatkaa.
"Keinoja selvittää äiti-inhoa on monia. Voi pohtia ystävien kanssa, käsitellä tunteita taiteen avulla, lukea aiheeseen liittyviä kirjoja, käydä psykologilla tai terapeutilla tai ottaa etäisyyttä muuttamalla jopa toiseen maahan. Olennaisinta on selvittää itselleen, mistä inho kumpuaa ja mitä muita tunteita siihen voisi liittyä. Ärsyttääkö äidin tungettelevuus ja halu kontrolloida elämääsi? Tuottaako taloudellinen tai henkinen riippuvuus syyllisyyttä ja velvoitteita? Tuntuuko äiti hyväksikäyttävän kiintymystäsi loputtomiin? Vaikuttaako äiti välinpitämättömältä teitpä mitä vain? Katkeroittaako menneisyys suhdettanne?" neuvoo Nissinen.
Ennin nimi on muutettu.
Kirjoittaja on helsinkiläinen keittiöpsykologiaan / sosiaalipsykologiaan erikoistunut toimittaja. Hän on toipumassa olutaiheisten lasinalustojen keräilyvimmastaan.
---------------------------------------------
Sopivaa taustamusiikkia: https://www.youtube.com/watch?v=hf4hKvJMpFE
Minulla perhe on pysynyt rinnalla, mutta kun tahtoo uuden alun ja kaikki tutut ihmiset pois sekä toteuttaa unelmiaan niin itse muutin viideksi vuodeksi ulkomaille, enkä ole kertaakaan katunut kyseistä matkaa.
Entä sitten, kun tulit takaisin?
Jos joku epäilee mun sukupuoltani, mä epäilen heti takaisin ja vaadin id-korttia tai passia-
ihminen ei ole tullut maailmaan sattumalta tai omasta päätöksestään. ihminen on Jumalan tekemä, ja ihminen luotiin mieheksi ja naiseksi. jokainen tietää oman sukupuolensa. tarkoittiko luoja että me saamme alkaa muuttelemaan asioita, ei Hän tee virheitä. jos kellä on halu samaan sukupuoleen tai leikkauttaa itsensä, en usko että se on oikein Jumalamme silmissä, perisynnin seurauksena meillä on vaikka millaisia haluja jotka sotii itseämme vastaan ja ei ole siunausta. mutta koska kuitenkaan emme kykene itseämme muuttamaan niin voisimme tutkia Jumalan sanasta mitä Hän meille sanoo.meidän on syytä nähdä syntimme ja tunnustaa se Herralle, ja tehdä parannusta,niin hän ohjaa meidät oikeille teille. mitä muuta apua meillä on kuin Luojamme apu,jota Hän auliisti jakaa kaikille jotka sitä Häneltä pyytävät. emme me pärjää oman viisauden varassa.luhistumme ennemmin tai myöhemmin. miksi tehdä elämä vaikeammaksi kuin se on.
Olet onnellisessa asemassa jos sinulla ei ole ollut mitään synnynnäistä sairautta tai vammaa. Mielipiteesi perusteellahan sitä ei saisi parantaa. Muista siis kun sydämesi alkaa oireilla ja kuolema kolkuttaa ovelle, jää kiltisti kotiin sänkyyn ja valmistaudu kohtaamaan Luojasi. Kantasi mukaan Jumala on antanut sinulle sydäntaudin ja tarkoittanut ettei sitä saa parantaa vaan siihen kuuluu kuolla.
En ole kiihkouskovainen mutta kuitenkin sen verran että minun mielestäni Jumala on luonut minut juuri tällaisena ja tarkoittanut että synnynnäinen vikani korjataan ja voin elää elämäni loppuun onnellisempana todellisessa sukupuolessani. Minusta Jumala on armelias ja sallii minun onnellisuuteni eikä vaadi että minun pitää kärsiä elämäni loppuun saakka.
"ei Hän tee virheitä."
Mistä tiedät? Minä en ole nähnyt elämässäni mitään, mikä vakuuttaisi minua siitä, että luotuna olisi mitään hyvää. Jopa ne vähäarvoiset varpuset, mistä Raamattu puhuu, vähenevät. Jumala ei siis pidä huolta edes niistä.
Jos Jumala ei tee virheitä, on hän yksikantaan paha. Sille löytyy Raamatusta perusteita, kun tarkastelee hänen tekojaan.
"jos kellä on halu samaan sukupuoleen tai leikkauttaa itsensä, en usko että se on oikein Jumalamme silmissä"
Oletko kysynyt tältä Jumalalta? Miksi edes uskot, että se olisi meidän Jumalamme?
"perisynnin seurauksena meillä on vaikka millaisia haluja jotka sotii itseämme vastaan ja ei ole siunausta. "
Minulla ei ole haluja. Ei ole ollut seksiäkään kuin kerran vuodessa. En minä kuitenkaan ajattele olevani parempi ihminen kuin sinä.
"mitä muuta apua meillä on kuin Luojamme apu,jota Hän auliisti jakaa kaikille jotka sitä Häneltä pyytävät. "
Hän antaa kalaa pyytävälle käärmeen ja munaa pyytävälle skorpionin. Ehkä olet minun kanssani samaa mieltä, sillä minusta on tullut pyytämiseni tuloksena se, mitä sinä kutsuisit harhaoppiseksi.
"miksi tehdä elämä vaikeammaksi kuin se on. "
Joo, jätä kristinusko ja ryhdy etsimään suurempaa viisautta.
Niin olet sitä mieltä että kuka tulee tähän maailmaan kuulovamman kera, huulihalkioisena tai dysforian kiusaamana, pitää antaa olla vaan. Kiitos.
luki häiriöisiä en muistanu mainita. eriasia on kuulovammat yms jotka elimellisiä sairauksia ovat. luki ja kuulo häiriöt on tänä aikana yleistymään päin. sekin on synnynnäistä mutta ei parane leikkauksilla. ken ymmärtää tämän niin ei ole lukihäiriöinen kuulovikainen.
Kuulovamma, huulihalkio ja dysforia ovat Jumalan lahjoja, koska Jumala on hyvä ja rakastaa ihmisiä! Haitilaisia ja intialaisia hän rakastaa koleralla ja rutolla! Kaikki lääkärit harrastavat peräsyntiä! Myös se, kun uskovainen antaa rahansa televisiosaarnaajalle, synnyttää viisitoista lasta, jotka pappi raiskaa on Jumalan lahja, hallelujaa, että Jumala on hyvä, mutta ihminen on paha!
Ei Jeesuskaan parantanut sokeaa eikä rampaa, vaan hän sokeutti näkevän ja rampautti nopsajalkaisen, koska niin on Herran tahto! Rakastakaa Jumalaa yli kaiken!