Taas tällä viikolla, muutaman vuoden tauon jälkeen aloin kyseenalaistamaan seksuaalisuuttani. En ole kovin seksuaalinen ihminen noin yleensä ottaen, tunnen muihin lähinnä emotionaalista vetoa. Joka tapauksessa.
Silloin pari vuotta sitten ajattelin hetken olevani lesbo, sillä miehetkään eivät kiinnostaneet. Nyt olen huomannut, ettei asia niinkään ole. Olen ihastunut miehiin. Mutta tänä kesänä ihastuin myös naiseen. Tai en tiedä oliko se ihastumista vaiko samaistumista, jonkinlainen outo tunne kuitenkin. Olen huomannut, että pidän ihmisistä, jotka ovat sekä miehekkäitä että naisellisia samaan aikaan. Käytännössä menee siis niin, että voin pitää miehestä, jolta löytyy ns. naisellisia piirteitä sekä myös jätkämäisistä tytöistä. Ääripäistä en pidä, eli maskuliinisista kehonrakentajamiehistä tai superfeminiinisistä korkkari-silikonirinta tyylisistä naisista. Olen itsekin hieman molempia sukupuolia, en ajattele että olisin kovin feminiininen, mutten myöskään erityisen maskuliininen. Omanlaiset ihmiset viehättää, eikö se niin mene? :D Minun kohdallani näköjään ainakin.
Ajatus mahdollisesta bi-seksuaalisuudesta herättää levottomuutta mutta myös helpotusta ja ylpeyttä jopa. Toisaalta mietin, löydänkö ketään sopivaa kumppani, mutta toisaalta taas tuntuu että nythän minulla on paljon enemmän valinnanvaraa, kun naisiakin voi katsella :D Mietityttää kuitenkin, pitääkö tässä nyt liittyä johonkin setaan jossa saisin kohtalontovereita. Kovin yksinäiseltä tuntuu miettiä tätä yksin, vaikka uskonkin että läheisille asia olisi ihan ok.
Melko turhahan tämä kirjoitus oli mutta selvensi ajatuksiani.
Silloin pari vuotta sitten ajattelin hetken olevani lesbo, sillä miehetkään eivät kiinnostaneet. Nyt olen huomannut, ettei asia niinkään ole. Olen ihastunut miehiin. Mutta tänä kesänä ihastuin myös naiseen. Tai en tiedä oliko se ihastumista vaiko samaistumista, jonkinlainen outo tunne kuitenkin. Olen huomannut, että pidän ihmisistä, jotka ovat sekä miehekkäitä että naisellisia samaan aikaan. Käytännössä menee siis niin, että voin pitää miehestä, jolta löytyy ns. naisellisia piirteitä sekä myös jätkämäisistä tytöistä. Ääripäistä en pidä, eli maskuliinisista kehonrakentajamiehistä tai superfeminiinisistä korkkari-silikonirinta tyylisistä naisista. Olen itsekin hieman molempia sukupuolia, en ajattele että olisin kovin feminiininen, mutten myöskään erityisen maskuliininen. Omanlaiset ihmiset viehättää, eikö se niin mene? :D Minun kohdallani näköjään ainakin.
Ajatus mahdollisesta bi-seksuaalisuudesta herättää levottomuutta mutta myös helpotusta ja ylpeyttä jopa. Toisaalta mietin, löydänkö ketään sopivaa kumppani, mutta toisaalta taas tuntuu että nythän minulla on paljon enemmän valinnanvaraa, kun naisiakin voi katsella :D Mietityttää kuitenkin, pitääkö tässä nyt liittyä johonkin setaan jossa saisin kohtalontovereita. Kovin yksinäiseltä tuntuu miettiä tätä yksin, vaikka uskonkin että läheisille asia olisi ihan ok.
Melko turhahan tämä kirjoitus oli mutta selvensi ajatuksiani.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei ole turhaa kirjoittaa tänne tai pohdiskella asioita... se helpottaa ja helpottaa meitä muitakin samassa tilanteessa painivia. Et kerro ikääsi, mutta ei kai se oleellista olekaan. Vaikuttaa kyllä vahvasti siltä, että olet bi. Mulla on ollut ihan samaa ja sitä kesti vuosia, kunnes lopulta tajusin tai myönsin itselleni, että voin olla miesten kanssa vain kaveri, hyvä kaveri, mutta intiimimmän suhteen pystyn luomaan vain naiseen. Monta kertaa olen kompastunut ja ajoittain tulee vieläkin niitä tilanteita, jolloin toimin itseäni vastaan, mutta elämää se vain on. Ota selvää siitä naisesta, joka aiheuttaa sulle sen oudon tunteen...mistä sen tietää...
Biseksuaalisuus on upea asia kun siihen sopeutuu ja tottuu :) mä pidän sitä rikkautena nykyään, oon todella ylpeä kun pystyn tuntemaan vetoa myös naisiin. Ennen kielsin biseksuaalisuuteni ja ajattelin että mikähän mussa on vikana kun noi tytötkin kiinnostaa näin paljon, mutta ajan myötä olen oppinut hyväksymään asian ja se tuntuu tosi hyvältä :) älä pelkää olla oma itsesi, saat olla ihan mikä itse haluat seksuaalisuudeltasi. Aivan sama mitä haarojen välistä löytyy, itse ihminen on tärkein
Kiitoksia rohkaisuista :) Valitettavasti en voi ottaa enää yhteyttä siihen naiseen, olimme työkavereita mutta hän muutti pois.
Löysin jopa Setan foorumille nyt ja tuntuu paremmalta, kun on samanlaisia ihmisiä ympärillä, vaikkakin sitten vaan virtuaalisesti. Oma ystäväpiirini on niin eri maailmasta. No eiköhän tämä tästä ajan kanssa paremmaksi mene, kun jo nyt tuntuu ihan mukavalta. Niinkuin sanoit bi-seksuaalisuus on rikkaus.