Uhkaako kartellisoituminen isännöintihintoja?

Voitte tehdä johtopäätöksen, että ette ole kovin haluttu kohde.
Mikäli olette pientaloryhmä kannattaa miettia omatoimisuutta enemmän.

On vaikea ottaa kantaa korotukseen kun ei tiedä mistä hinnasta lähdetään liikkeelle, jos on puoli-ilmaiseksi tehty niin ei se 50% korotus välttämättä ole mahdoton.

Isännöintialalla on tulijoita enemmän kuin tekijöitä, tilanne saattaa pienillä paikkakunnilla on jopa ajoittain tukala. Ja siinä vaiheessa kun se viimeinen isännöitsijä lähtee 85-vuotiaana eläkkeelle vaihtoehdot vähenee entisestään, ja silloin ne hinnat myös tuppaa nousemaan.

Tosiasia vaan on että pienempi kiinteistö maksaa suhteessa enemmän kuin suurempi ja se on asuntoa ostettaessa pakko hyväksyä, muuten pitää valita suurempi kiinteistö.

Ongelmana alalla on ettei hallitukset tiedä mitä isännöitsijä päivittäin tekee?

Pienissä kaupungeissa isännöinnin hinnat ovat usein olleet järjettömän alhaalla, osana selityksenä asialle on ollut, että toimistot ovat olleet pieniä ja yrittäjä tai perhevetoisia, jotka ovat ottaneet palkan ylitöistä yms. omasta selkänahastaan. Nyt ikääntyneestä isännöitsijäsukupolvesta ja osittain myös uudesta as oy laista johtuen pienet toimistot alkavat myös pienemmissä kaupungeissa katoamaan. Nuorempi sukupolvi haluaa saada reilun korvauksen työstään eli kiikun kaakun toimivan pienen isännöintiyrityksen jatkaminen ei nuorempaa sukupolvea kiinnosta ja tällöin ajaudutaan siihen että joku valtakunnallinen ketju ostaa ne pois kuleksimasta ja laittaa hinnoitteluperiaatteen ja toiminnan sille tasolle, että toimintaa on järkevää pyörittää ja henkilöstä palkata sen sijaan, että yksi henkilö hoitasi kaiken ja suorittaisi 10-20 tuntista työpäivää muutaman . Asiaan voisi vain todeta, että ajat muuttuu eskoseni. Pari vuotta sitten olin pienessä kaupungissa vajaan vuoden ajan isännöintitoimistossa työssä, mutta riitaa tuli ylitöistä jotka oletettiin kuuluvan normaalin kk-palkkaan (silloin noin. 2500 euroa/kk) mutta tällöin suhteutettuna työajan määrään tuntipalkka tippui sille tasolle, että parempi oli kun sanoi, että kiitos ja hyvästi. Työnkuva kyllä mielenkiintoinen mutta sillä vastuulla ja työajoilla palkan pitää olla kunnollinen 3500-4000 euroa kuussa ja ylityöt erikseen.

Tulee riitaa aika monessa toimistossa jos oletat saavasi 3500-4000 euroa ja lisätyöt päälle. 2500 euroakin on aloittelijalle hyvä palkka, ilman mitään lisätyökorvauksia.

Jos olet valmis hoitamaan 35-40 isoa asiakasta niin varmasti korvauskin on sitä vastaava, tosin ei siinä paljon vapaa-aikaa perheen kanssa tule olemaan.

Helppo laskukaava n.20 taloo kuukausilasku 600-800€ per kohde. n.15000€ kuukaudessa. jaettuna 3 on n.5000€ siinä palkka !!

Taisit unohtaa laskelmistasi jotakin, esim. alv, yel, tel, vuokrat, toimistokoneet, ohjelmistojen ylläpito jne. Harvassa on ne talot joista saa 800 eur alv, eli jos otat alvit pois laskelmastasi jää 12.000 eur. ja siitä pois muut pakolliset kulut.

Jos isännöinti olisikin noin helppoa, niin löytäisin firmalleni jatkajan heti lähipiiristäni, nyt ei kiinnosta centin vertaa kun näkee minkälaisia työaikoja on. No ammatinvalintakysymys.

Näillä isännöinnin keskipalkkioilla ja työtunneilla (lisättynä iltakokoukset) alkaa vain tekijät loppumaan kun 90-luvun laman kourissa työttömäksi jääneet ja isännöintialalle silloin siirtyneet vielä vanhan kansan puurtajat alkavat viimeisetkin jäämään nyt eläkkeelle. Tilalle ei löydy enää vastaavia eläkeikää odottavia työhulluja vaan työtaakkaa aletaan hinnoittelemaan työaikaa vastaavasti järkevämmin.

Mikäli hallitsee hyvin sen tietomäärän joka ladukkaan isännöintipalvelun tuottamiseen tarvitaan ja omaa myös kyvyn palvella asiakkaita, löytää ehkä mielekkämpääkin työtä kiinteistöalalta.

Asuntoyhtiöiden kannnattaa viimeistään nyt alata oikeasti pitää kiinni hyvästä isännöitsijästä eikä kuormittaa häntä turhuuksilla. Hyvää isännöitsijää ei saa jos yhteistyö ei toimi molemmin puolin joustavasti.

Tekijöiden loppuminen koskettanee ensin pieniä yhtiöitä joille ammattilaisen kustanus on kieltämättä raskaampi kuin useampiasuntoisissa yhtiöissä.

Kasvukseskusten ulkopuolella saattaa hyvinkin olla tilanne että "omalta kylältä" löytyy enää yksi isännöitsijä joka sekin suunnittelee lopettamista. Näillä "kylillä" on konestikin kaavoitus toteutettu siten että väestönsuojaa ei ole tarvinnut rakentaa eli yhtiöissä on alle 600m2 vastiketta maksavia neliöitä. Näin on saatu samalla töitä pienille rakentajille joilla rakentaminen ja hallinnon hoito yhtiön perustamisvaiheessa on onnistunut hyvin vahitelevasti, yleensä selkeästi heikommin kuin isoissa kohteissa isojen yritysten tekemänä. Mitä tällä kaavoituksella ja vss-velvoitelainsäädännöllä on sitten saatu -> lukematon määrä väestönsuojattomia, osakeyhtiömotoisia pieniä taloyhtiöitä jotka tuskailevat nyt sen kanssa että hyvän hallinnon ja huollon ylläpitämiseksi ei löydy enää kohtuuhintaisia resursseja.

Voisimmeko oppia tästä jotain kun katsomme tulevaisuuteen ?

Rakennukset tehdään (ja rahoitetaan) monestikin vuosikymmeniksi, onko nämä tapa kaavoittaa ja rakentaa pieniä yhtiöitä tulevien vuosikymmenten valossa järkevää ? Onko asuntoyhtiöille uusittu lainsäädäntö toimiva, vai pitäisikö pienet ja suuret yhtiöt eriyttää toimimaan eri lailla ?

Asunto-osakeyhtiölaki tarvitsisi muuttuakseen vahvaa ministerinsalkkua taakseen, viime vuosina asuntoministeri on ollut joku miss suomi vm.-80 jolla tietomäärä tällaiseen hyvin eksaktiin alaan on ollut olematon. Lakia valmistelevissa työryhmissä istuu tasan ne ihmiset jotka eivät viimeiseen kymmeneen vuoteen ole istunut yhdessäkään hallitusken kokouksessa, tai omaa mitään käytännön kokemusta asunto-osakeyhtiöiden arjesta. Ja ne "isännöitsijäedustajat" ovat lähinnä valvomassa suurien firmojen etuja, ei ne mitään pienistä taloyhtiöistä tiedä jotka todella niitä muutoksia kaipaavat.

Korpikylän isännöitsijä teki sukupolvenvaihdoksen yhteydessä reippaan eleen ja tuplasi hinnat, puolet asiakkaista lähti ja puolet jäi. Eli aikaa jäi riittävästi uudelle sukupolvelle hoitaa hommat ja katettakin jäi. Poislähteneet ovat vuosien varrella kyselleet paluuta mutta uusia otetaan kun joku vanha lähtee. Tällaisen keikauksen kun tekee vielä muutama sata toimistoa niin markkina on tukossa vuosiksi eteenpäin.