Oletteko tapailleet näitä ihmisiä joiden kanssa tuolla chatissa "keskustelette".
Olis kiva kuulla kokemuksista, itse olen vasta suunnittelemassa ensimmäistä tapaamista.
Pitääkö yleensä paikkansa asiat joista on chatissa puhuttu? Ja nimenomaan ulkonäkö... pituus ja paino niin ja hiukset (onko niitä vai ei ole).
Ja onko käynyt niin, että deittikaveria ei olekaan näkynyt? Eikä sen jälkeen enää löydy chatistakaan sitä nimimerkkiä.
Oletteko tavanneet, missä.. jommankumman kotona vai baarissa, kahvilassa, ravintolassa. Miten tilanteesta pääsee ulos jos toinen ei jostain syystä miellytä edes sen vertaa että pystyis oksentamtta istua kahvin ajan.
Niin ja minkälaisten matkojen takaa näitä tapaamisia on järjestetty?
Kertokaa jotain kivoja tarinoita, mietin vasta sitten, haluanko itse moiseen ryhtyä....
niin ja yx kysymys vielä, miehille, miksi miehet yrittävät aina tulla naisen kotiin? Ei kai kukaan halua ihan vierasta ihmistä kotiinsa. Olisitte miehet paljon stylempiä kun kysyisitte naiselta, että missä hän haluaisi tavata! Nyt tuntuu siltä, että ensimmäinen vaihtoehto on aina naisen koti.(ainakin jos on vapaa nainen).
Olis kiva kuulla kokemuksista, itse olen vasta suunnittelemassa ensimmäistä tapaamista.
Pitääkö yleensä paikkansa asiat joista on chatissa puhuttu? Ja nimenomaan ulkonäkö... pituus ja paino niin ja hiukset (onko niitä vai ei ole).
Ja onko käynyt niin, että deittikaveria ei olekaan näkynyt? Eikä sen jälkeen enää löydy chatistakaan sitä nimimerkkiä.
Oletteko tavanneet, missä.. jommankumman kotona vai baarissa, kahvilassa, ravintolassa. Miten tilanteesta pääsee ulos jos toinen ei jostain syystä miellytä edes sen vertaa että pystyis oksentamtta istua kahvin ajan.
Niin ja minkälaisten matkojen takaa näitä tapaamisia on järjestetty?
Kertokaa jotain kivoja tarinoita, mietin vasta sitten, haluanko itse moiseen ryhtyä....
niin ja yx kysymys vielä, miehille, miksi miehet yrittävät aina tulla naisen kotiin? Ei kai kukaan halua ihan vierasta ihmistä kotiinsa. Olisitte miehet paljon stylempiä kun kysyisitte naiselta, että missä hän haluaisi tavata! Nyt tuntuu siltä, että ensimmäinen vaihtoehto on aina naisen koti.(ainakin jos on vapaa nainen).
Vastaukset 34
Vanhimmat
tawannut ketään täältä chatista ;) #wiel#
mutta muista wastaawista palweluista olen "pari"
tawannut ;)
kaikki mitä minul on kerrottu on myös pitänyt paikkaansa ?
miksi walehdella ;/
käry käwisi kuitenkin
ketään ei ole jäänyt tulematta eli kadonnut nähtyään ;)
ja tapaaminen ollut aina jommankumman ehdottamana joko rawintolassa tai kahwiossa
tilanteesta eroon pääseminen ;)
mul on sanottu et et ole sitä mitä haen ;)
mutta silti syömässä ollaan käyty ystäwinä tjn
jälkeenkin ;)
no kumman kannalta kiwa tarina ;)
harrastan auto-urheilua ;)
tiedän autoista ehkä jotain ;)
no kuitenkin erään naisen kanssa lähdettiin syömään helsinkiin ja hänen auto jätettiin parkkiin ja minun autolla lähdettiin jatkaa matkaa rawintoleen ;)
no jätin auton rawintolan lähelle parkkiin ja mentiin syömään siinä meni jutellessa pari tuntia ja kun lähdettiin pois niin huomattiin että autoni walot oli jäänyt päälle ;(
eikun taxil hakemaan tämän naisen autoa ja ostaa apukaapelit huolto-asemalta ja hänen autosta apuwirtaa minun autoon ;)
arwaa kuka oli naama punasena kun hän wiisasteli mul auto tuntemuksesta ;)
no jos et pysty olee oksentamatta niin oksenna kawerin sylin ;)
eiköhan se tajua häipyy tjn ;)
no mitä ei miäs tekis jos ei yrittäis päästä naisen kotiin ;)
mutta en suosittele ekoil kerroil ;)
minä olen warmaa toi stylempi "mitlietar"
ko ehdotan muuta paikkaa ;)
donitsi, asiallisesta palautteesta, oli ilo lukea sitä! Voi olla, että nenäsi säästyy!
päivän parasta tekstiä.
*hymynpoikanen karehtii suupielessä*
oma itseni nyt ;) siitä johtuu tjn ;)
muutaman tyypin.
Hyvä paikka on kahvila tai ravintola tai vaikka korkeasaaripäivä. Paikkahan tietysti riippuu siitä, että mitä olet hakemassa.
Jos et ole liikkeellä tosimielellä tai haluat vain hauskanpitoa, niin ravinteli on ihan jees. Jos etsit itsellesi kumppania loppuelämäksesi, niin aloita vaikka kahvilasta ja jatka korkeasaareen. Sen verran täytyy tyyppiä aina ensin tsekata, että voiko sen viedä kotiinsa vai ei.
Tapaamani henkilöt ovat kaikki olleet kivoja tyyppejä. Itse ovat saaneet päättää, että jatkuuko juttu vai ei. Ja jos yhteydenpito loppuu, niin enpä ole vaivannut heitä enempää. Ihan vinkkinä miehille, jotka odottelevat, että mä ottaisin yhteyttä..... Luuri kouraan vaan, jos jäi ikävä! Tai sitten sähköposti suhisemaan....
Joku tuli lentäen tosi etäältä.... Suomenmaasta kuitenkin
mutta olet oikeassa ;)
ja toi korkeasaari wertaus on tosi hywä ;)
"repee"
mä en ole mikän kansikuwapoika enkä ole koskaan niin antanut ymmärtää itsestäni ;)
jos niin wäärin owat ymmärtäneet tjn
kiitos sinullekin, mukavaa kun tulee ihan asiallisia vastauksia!! Ja neuvot ovat tarpeen. Toivottavasti nuo sinut tavanneet ymmärtävät ottaa yhteyttä.....vaikutat hyvältä tyypiltä Lady!
mulla sama tilanne, että kaukaa tulee..sen takia muo vähän jännittääkin, kun on se nyt kauheeta jos sit ei voikaan "sietää" toista. Ja musta ei kyllä ainakaan ole sanomaan, että painu takasin heti. Miten sulla kävi siinä tapaamisessa? Kerro ihmeessä, että jos jotain vinkkiä edes.....
sillä tavalla, että oli vieraspeti petattuna. Että jos jommalle kummalle ei olis seura maistunutkaan... ja jos ei osta paluulippua valmiiksi, niin senhän saa sitten mille ajalle tahansa.
Mailailtu oli kyllä paljon ja soiteltukin. Ja varsin intiimeistä asioista puhuttiin ihan suoraan. Ja sain valokuvankin. Maalaispojat puhuu kyllä totta, ainakin nämä kolmekymmentään ylittäneet. On kuitenkin tullut jo niin monta pettymystä elämän varrella vastaansa, että ovat oppineet. Nyt vain rohkeutta!
On ollut asiallisia tapaamiset ja mukavakin .
joidenkin kanssa ollaan ystäviä kirjotellaan sähköpostia ja tavataan ehkä kun sattuu että ollaan samoilla paikkakunnilla.
Ensin olen tutustunut satissa kirjotellen ja pitkän aikaa. sitte on vaihdettu sähköpostiosoitteita jos juttu tuntuu mukavalle ja tulee luottamusta ja välittämistä niinpaljon että haluan ja uskallan tavata .
Olen tavannut yleisellä paikalla isossa kaupungissa aina .Kotiin en heti ketään huoli se on selvää. On oltu yhdessä jossain tapahtumissa katselemassa tai sitten joku teatteriesitys tai konsertti ja joskus elokuvissakin käynyt
Mukavia hetkiä on ollut ja iloisin mielin tavattu juteltu .
Pitää olla rehellinen ja asiallinen ehdottomasti silloin vähiten pettyy kuntietää vähän millainen oikeasti on .
Miehet kyllä vähän lisää pituutta mielellään olen sen huomannut että poikkeaa totuudesta mitä sanovat ja kiloissakin ovat pyöreämpiä kuin kertovat tai huomattavast laihempia kuin ovat sanoneet.
Ensimmäisellä kerralla ei missään tapauksessa pidä kotiin kummankaan luo mennä vaan tavattava ehdottomasti jossain ihmistenilmoilla .
Voin sanoa että ei sitä ihanaa ja oikeaa sieltä ole löytynyt mutta ystäviä kyllä .
Se kun kuvaa itseään satissa tai sähköpostissa tai sitten puhelimitse keskustelee ei kerro sitä ihmistä millainen on ,kuvan sitä luo ihan itse kuuleman ja lukeman perusteella siihenhän sekoittuu omia oletuksia kuvitelmia ja toiveita jolloin se ei todellakaan edes voi stemmata todelliseen millainen on .
Rehellisyys on a ja o että se voi edes jotenkin onnistua .
Pettymyksiäkin on ollut ,mutta vain pari ja hekin olleet siedettäviä kuitenkin .
Se kuva mitä ihmiset kirjottelevat kauhukuvia tapaamisista ei onneksi ole mun kohdallani tullut vastaan .
Onnea sinulle vain tapaamiseen
kiitos asiallisesta kirjoituksesta ja toivotuksista. Siinä tuli paljon hyviä neuvoja. Olen kyllä vieläkin vähän kahden vaiheila, että uskaltaako sitä tavata... olemme kyllä puhelimessa puhuneet ja tosi mukavalta vaikuttaa... taidan kyllä varmaan enemmänkin pelätä sitä, että mielikuvani jonka olen luonut hänestä, ei pidäkään paikkaansa, kuin itse tapaamista. Mutta katsellaan mulla on vielä muutama päivä aikaa miettiä!
Se on varmaan oikea ratkaisu. Jos se menee, mönkään, niin oletpahan yrittänyt. Jos se onnistuu ja kaikki on hyvin, niin Bueno!
Itse en ole tavannut ketään.
tavata täältä ketään, kun et sättäile ja se miitinki on vielä järjestämättä?
vai käytätsä tota trffipalstaa?
olit söpö kun vastasit, vaikka et ole tavannutkaan ketään! Miksi muuten et? Ja tuo sinunkin neuvosi oli oikein hyvä... aloin oikein ajattelemaan... (millähän?) näinhän se pitäisi aina tehdä... vaiston mukaan. En mää tiedä kun jotenkin tuntuu niin kreisiltä tavata ihan vieras ihminen!!!
Tästälähtien se on siis Triffidipalsta. Muistuuko mieleen se elokuva niistä kasveista, jotka liikkuivat ja iskivät kumikielellään myrkyllisen pistoksen. Eli kysymyksiin. En käytä triffidipalstaa, en ole käynyt miitingeissa ja niin enpä pahemmin sätikkään. Pitäiskö se miitti sitten järjestää, niin päästään naamakkain raivoamaan?!!
Söpö sana ei oikein käy minusta puhuttaessa, joten se siitä. Olen rehellisesti sitä mieltä siitä vaistosta. Olen niin monta kertaa valinnut oikein mm. liikenteessä vain aavistamalla. Sitä on kummallista edes selittää, mutta niin se vaan on. Ja kahdessa tapauksessa todistaja istui vieressä ja yhteen ääneen ihmeteltiin mitä tapahtui ja miksi olin tehnyt niin.
Ihmisistäkin tietää usein hetkessä miellyttääkö he ja voiko niihin luottaa. Painotus sanalla usein. Jotkut on hyviä valehtelijoita ja he osaavat luontevasti litistää sinun oman aavistuksen pieneksi "hikaksi" vain. Ole varovainen, olet saanut tuolla hyviä neuvoja paljon. Mutta anna sille kaverille reilu mahdollisuus. Jos se mokaa sen, tiedät itsekin, että vika oli siinä tyypissä, ei sinussa.
ennakkoluulottomasti matkaan et woi pettyä ;)
ja jokainenhan luo jos jotakin mielikuwia esim äänen mukaan ;)
se että jotkut tosiaankin walehtelewat niin sehän on wain nopee loppu tapaamiselle ;)
onnea matkaan ;)
hyviä neuvoja, olen tosiaan saanut...mutta kun huomaan nyt, että olen tehnyt pahoja virheitä..olemme sopineet, että hän tulee minun luokseni. Hän tulee nimittäin aika kaukaa!!
Se on muuten totta, että minä ainakin tiedän parissa sekunnissa ihmisestä, että tulenko pitämään hänestä vai en. Olen erehtynyt tässä vain pari kertaa elämäni aikana.
Mutta mulla on nyt kyllä sellainen "fiilis", että haluan kuitenkin tavata hänet! (onneks on vielä muutama päivä aikaa, ehkäpä sittenkin...)
Juttele hänen kanssaan ja kelaa niitä juttuja mielessäsi, mistä olette puhuneet.
Älä sovi mitään, että tekisitte jotain, kun tapaatte. Kaikki menee ihan ok, jos on mennäkseen.
Onnea vaan.
Rohkeasti vain tapaamisiin. Mutta ilman ennakko-odotuksia ja sen suurempia toiveita enemmästä kuin hyvästä ystävyydestä.
Parempi olla toivomatta liikoja, ettei varsinkaan ekalla kerralla tule isoa pettymystä.
Itse olen tavannut muutaman sättiläisen ja ihania ihmisiä ovat olleet melkein kaikki. Ulkonäön suhteen ovat kaikki olleet rehellisiä, vaikka ei se ulkonäkö ole lähestulkoonkaan se ratkaisevin asia ihmisessä.
Varaudu kuitenkin siihen, että aina henkilökemiat eivät sovi yksiin. Ja sen kemian sopivuudesta on vaikea tietää mitään pelkän sätin, meilien tai edes puhelimen välityksellä. Se kemia joko toimii tai ei.
Uskon, että jos kaksi ihmistä on pystynyt keskusteluissaan olemaan avoimia ja rehellisiä, ei tapaamisessa pitäisi tulla isoja yllätyksiä puolin eikä toisin. Vain ne kemiat...
Tapaamispaikaksi valitsisin kyllä itse jonkun neutraalin maaperän.. kahvion tms. Voihan sitä juttua sen jälkeen jatkaa jommankumman luona, jos siltä tuntuu.
Onnea tapaamiseen, hyvin se menee.. Jokaisen nickin takana kun on ihan oikea ihminen, ei mitään monstereita :)
on tainneet merituulet olla tosi raikkaita kun oot taas keksinyt uusia ärsyttäviä/ typeriä/ piristäviä/ ihastuttavia/ kiinnostavia virikkeitäsi, näin omin sanoinesi ilmaistuna
oliko toi minulle?? nyt ma ei taida jummartaa?? jos ei ollut minulle niin anteeksi asiaan puuttumiseni...en ole utelias. mutta kysyn kuitenkin...että oletko tavannut?...
Tapasin mukavalta kuulostaneen itseään komeaksi ja tummaksi kehuneen miehen yksi ilta kaupungilla. En ole koskaan ennen tavannut niin rumaa miestä , ja tummaksi minä en häntä olisi missään nimessä kutsunut. Luonnossa hän ei suinkaan ollut mukava , vaan perään hönkivä outo otus.. Olikin sitten eka ja viimeinenkerta , kun tapaan vieraan..
et menetä yhtään mitään vaikka tapaat ihmisen jonka kanssa olet kirjotellut ja puhunut puhelimessa . Treffit vain jonnekin julkiselle paikalle jos ei sitte olekkaan sitä mitä on kertonut tai jos muutoin ei sitten kemiat passaa tai että onkin itse luonut aivan toisenlaisen kuvan mielessään henkilöstä.
Kiva tapaaminen voi olla ja jopa voi löytää ihanan ystävän tai enemmänkin mistä sen tieää jos ei ota sitä riskiä että tapaa hänet livenä.
Oma turvallisuus on tietenkin taattava itselle ja tee treffit jo päivällä ja sillai että on aikaa jutella ja vaikka ruokailla tai kahvitella ja voihan sen jo alunperin sopia että korkeintaan kahvitteluhetki yhdessä tai käynti vaikka jossain tapahtumassa yhdessä (päivällä siis)
Turhaa sitä pelkää etukäteen kaikkea koska silloin nyt ei ainakaan ketään voi tavata eikä saada sitä mahdollisuutta kohdata kiva ihminen .
Oikein hyvää kesää ja katsele kuuntele ja älä luo itsellesi mitään paineita ja odotuksia sille tapaamiselle ajattele että menet vain käymään kahvilla jonkun ihmisen kanssa .
Eihän sinun tarvitse edes tavata jos näyttää ettet uskallakaan.
Vielä minä uskon ihmisen rehellisyyteenkin vaikka on kaikenlaisia tottakai olemassa.
Hyviä kokemuksia on kuitenkin enemmän olemassa kaikesta.
Iloinen mieli ja ystävällinen se on riittävää .
Ethän sinä mitään lopullista ratkaisua elämässäsi ehkä tuossa tee mitenkään niin ajattele se asia ihan noin . Tavataanhan me kaikki ihmisiä jokapäivä vaikka missä j a jutellaan parisanaa tai istutaan samaan pöytään ja katsellaan vain
ei maailma kaadu yhden ihmisen tapaamiseen on se sitten millainen tahansa .
Älä tee peikkoja esteeksi elämällesi
todella hyvistä neuvoistasi. Pisti oikein ajattelemaan... (millähän). mutta, vastauksesi oli tosi hyvä ja positiivinen. Kiitos siitä! Yritän olla tekemättä niitä peikkoja...
ollut sama, kenen kanssa tänä aamuna juttelin chatissa? Samat ainakin tuntomerkit....
Mitens siinä kävi? Miten pääsit tyylikkäästi eroon?
simmottos sit vaa kyl olen miiteis ja nii om mone muukki sanonu käyny ja löytäny sielt hyviä ystäviä joiren kans eilen olin viettämäs saunailtaa mahtaks sitä sanokka kehrata . ..
rohkeasti mut kumminki vaan mukkan vai kummottos tapaamissi niin miitteihin ku sokkotreffeille
mut ol vai kummottos oma ei mar itsesi ja silloin huamaat kummottos mahtaks sitä sanokka kehrata kiva kyl mar sit o oppia tuntemaan toine airosti ja tierä vaikka löyrät täst chattiystäväst elinikäisen ystävän ...
itse näin tehny ja siiitä sem pare vaa hyvin iloine ja nii om mone muukki sanonu et mut kumminki olin rohkea ja tiätty menin katsomaan kummottos o ..
mut erelles suasittelen et mut kumminki ol ei mar oma ei mar itsesi nimpal mukavast vaikka vähän ujostuttais hän ei ol mikään paha vaan kui vaa hän kertoo et olet aito viäl !
rohkeasti vaan tapailemissi !
En tosin pelkän satin kautta, vaan pidempi yhteydenpito on ollut takana. Siis sähköpostia , puheluita ja jopa tavallista postia. Kaikki on olleet luotettavia , ja tavattu ollaan kirjastossa , mökillä , parkkipaikalla , naisen kotona tai miten on sovittu.
Kyllä naisetkin matkustavat , miehen luokse ei siinä juurikaan eroa ole.
Matkaa voi olla yli tuhat kilometriä.
Yhteispelillä , sen pitää sujua , eikä toisen painostuksella.
Kyllä naiset itsekin, joskus haluavat tavata kotonansa.
Oikea ei kuitenkaan ole ilmeisesti osunut minunkaan kohdalleni . . Ei sitä koskaan kuitenkaan tiedä..
Naisen koti on miehellä ensimmäisenä mielessä siksi, kun miehet yleensäkin tuntuvat hakevan ensisijassa sexseikkailua (ainakin siinä sättihuoneessa, jossa itse pääasiassa olen - ja se ei ole nimeltään mikään sexroom). Useimmiten ne puheetkin privassa pääasiassa kääntyvät sänkykamarin puolelle - sitä nyt voi huvin vuoksi sätätä sexjuttuakin - mutta sellaista hyypiötä tuskin tulee lähdettyä tapaamaan.
Useimmiten sätti-ihmisillä (ylen vakioporukasta nyt puhumatta - ammattilaisia kun ilmeisesti ovat)on jonkin sortin itsetunto-ongelma - joten asioihin pitäisi sitten suhtautua sen mukaisesti eli jos sulla on joku ongelma, niin todennäköisesti sillä toisellakin on eli tasoissa olette siinä suhteessa- eli harvemmin sieltä ainakaan ulkonäöllisesti mitään prinssiä tai prinsessaa tulee vastaan - mutta "ei rakkautta saa, jos vain odottaa - prinssiä tai prinsessaa, ehkei sitä koskaan tulekaan". Mutta toisaalta myös: kaikki eivät miellytä kaikkia. Ravintolassa/tansseissa iskupaikkana ainakaan ei tule edes yritettyä sellaista joka ei silmiin miellytä - siinä suhteessa parempia paikkoja kyllä katsastella uusia tuttavuuksia.
että kyllä monella ne sexjutut siellä chatissa voi olla vaikka minkälaiset. Mutta tavatessa ei uskalla edes samalle penkille istahtaa....
Ja se kauneus - se on edelleen katsojan silmässä. Sun mielestä komea voi olla mun mielestä vähemmän komea. Mutta kokonaisuus ratkaisee!
Voihan. Ei tää sättimaailma ole sen kummempi ko ns. tavallinenkaan maailma. Ja jos käyvvää miettiin ni onko sitä tavallista maailmaa ?
Meil o 1 v hääpäivä tällä viikol =). Onnellisesti ja toisiamme ettie ollaa oltu täsä liki 2v.
Tavattii ihka ekkaa kertaa miehen kotona. Tietty luottamus kyl oli, mitä ei kaikkien kanssa syntyny...
Kaikkee hyvää ja Jusseja sinne päin. Ole tarkkaavainen mut älä jätä pelkos takii elämäti mitään =).
PS : meil oli välimatkaa 500 km. Mul oli ede liitosta 4 lasta jote oli vaikeuksii järkätä tapaamisii, mut täsähän olemme =).
Niin..hitsi.Huvikseni chattailin,mitaan en hakenut.Ja nyt ajatellen kaiken sain!
Chattailimme,vitsailimme.En edes ajatellut tapaavani heppua mutta han oli toista mielta..soitin hanelle,viihdyimme.Sovimme tapaavamme kahvilassa jonka molemmat tiesimme.Olin jo siella kun han tuli,ja jo selasta tiesin:Maailman Vinkein Mies..niin olikin,osoittautui juuri siksi.Meilla oli todella hauskaa,puhuimme,nauroimme,hymyilimme.Molemmat taysin yllattyneina toisistamme.Lahdin kotiin,kuitenkin.
Soitin hanelle eraana yona,esiintymiseni jalkeen,ja han haki minut autollaan.Tuli yoksi,elamaani.Mitaan emme tehneet pariin kuukauteen,vain nukuimme sylikkain.Eraana hetkena tiesimme,seurustelu olisi ainut,oikea vaihtoehto..
Niin,olemme..kaikkea,ja paljon yli.Han maailman komein mies,mina kaunein,onni keinuu kiharoissa..
Hih!!
Kannattaa riskeerata,siis,ainakin minun tapauksessani..
ensin kiitos kaikille vastanneille! Kaikki olivat erittäin asiallisia ja opettavaisia...no joka tapauksessa tapaaminen oli ennen juhannusta..no se oli se mitä oli, eli ei tämä juttu ainakaan meidän kohdallamme jatku. Hän oli tosi mukava mies kaikin tavoin. Joku saa hänestä vielä joskus hyvän miehen...en kuitenkaan minä!
Sen opin tästä, että kun hän ei suostunut lähettämään valokuvaansa ennen tapaamista vaikka minä omani lähetin, että enään en tällaisille sokkotreffeille suostu jos en etukäteen saa valokuvaa. Tajusin, että kyllä minulle kuitenkin ensitapamisessa on ulkonäkö niin tärkeä, että vähän täytyy olla hajulla miltä toinen näyttää ennen tapaamista.
Se mukava tai eimukava luonne tulee kuitenkin kakkosena.
Oli kuitenkin kivaa lukea noita kertomuksia joissa tapaaminen on ollut onnistunut...ehkäpä minullakin joku toinen kerta kun nyt sai pään auki ja toi eka kerta on ohi.
Hyvää kesän jatkoa Kaikille!