Onko muita saman päätöksen tehneitä? Mulla on kyllä ala, joka työllistää varmasti. Kuitenkin mua rassaa kauheasti nykyinen työ, josta en pidä paljoakaan. Työskentelen tosi naisvaltaisella alalla ja päivät menevät oikeasti hitaasti. Tällä hetkellä mulla on yliopistosta kuitenkin vain alempi korkeakoulututkinto ja olen jo työllistynyt sillä. Vanhempani painostavat kovasti jatkamaan maisteriksi, että palkka nousee. Mä myönnän, että olen pienestä pitäen halunnut ammatin, jossa olisi hyvä palkka, mutta viime aikoina tämä palkka nykyisessä työympäristössä ei houkuta seuraavan 50 vuoden aikana. Tiedän, että suku painostaa tähän. Itsekin olen jo alkanut pelätä, että voiko olla sittenkin mielekkäämpää opiskella työhön, josta saa kunnolla rahaa ja elää sitten vapaa aika haluamalla tavalla? Vai opiskella huonompipalkkaiseen ja mielekkäämpään työhön, ja tinkiä hieman joistain luksusasioista? Unelma-ammtti löytyisikin ehkä terveydenhoitajasta. Musta olisi mahtavaa, jos mulla olisi säännöllinen päivätyö, pääsisin tekemään lasten/nuorten kanssa töitä ja työ olisi itsenäistä. Mutta elääkö terveydenhoitajan palkalla? Oon sen verran nuori, että nyt on oikeasti pakko alkaa tehdä päätöksiä! Pelottaa loppuun palaminen, mutta pelkään oikeasti, että jos valitsenkin sen huonompipalkkaisen työn ja mua kaduttaa 50v kun kituuttelen pikku palkalla! Mitä teen?
Mitä mieltä olette? Elääkö terveydenhoitajan palkalla normaali elämää? Raha ja ei-mielekkäämpi työ vai mielekäs työ, päivätyö ja pikku palkka?
Oon oikeasti hukassa ja oisin tosi kiitollinen, jos tietäisin onko ollut muita jotka olisivat olleet samassa tilanteessa kanssani? Yliopistosta amk:hon? Ammatinvaihto?
Mitä mieltä olette? Elääkö terveydenhoitajan palkalla normaali elämää? Raha ja ei-mielekkäämpi työ vai mielekäs työ, päivätyö ja pikku palkka?
Oon oikeasti hukassa ja oisin tosi kiitollinen, jos tietäisin onko ollut muita jotka olisivat olleet samassa tilanteessa kanssani? Yliopistosta amk:hon? Ammatinvaihto?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ihan varmasti terveydenhoitajan palkalla elää. Itse asiassa kaikki työssäkäyvät elävät palkallaan, jopa siivoojat ja linkkukuskit.
Kannattaa ajatella mielekästä työtä, koska sitä oikeasti tehdään sitten loppuelämä. Paitsi sitten kun maailma taas muuttuu, ja on pakko kouluttautua uudelleen, mutta siihen asti ainakin. Suuret tulot tarkoittavat suuria menoja, eli kun kaikki tulot menevät kuitenkin, niin se alkaa olla se ja sama, mitä sitten oikeastaan tienaa. Elipä oikeastaan kukaan palkansaaja elä sitä luksusta, mitä kirjoittaja ilmeisesti ajattelee. Moni vaativa ja hyväpalkkainen työ on elämäntapa, missä ei oikeastaan vapaata ole, eli työntekijän on aina oltava käytettävissä ja työasioita joutuu miettimään vapaallakin, sekä kouluttautumaan koko ajan lisää.
Oletko miettinyt sitä vaihtoehtoa, että saattaisit löytää nykyisellä alallasi mielekkäämmän työn? Samalla ammattinimikkeelläkin eri työpaikoissa voi olla täysin erilainen työilmapiiri, työn sisältö jne, eli työssä viihtyminen saattaisi olla parempi jossain toisessa duunipaikassa.
Nykyään ei muutenkaan kannata pitää itsestään selvyytenä, että valmistuisi ammattiin x ja saisi töitä heti paikasta y ja olisi siellä töissä eläkkeelle asti. Siinäkään mielessä ei kannata ottaa liikaa stressiä, ei se ole maailmanloppu, jos haluat myöhemmässä elämän vaiheessa vielä vaikka vaihtaa alaa.
Ja älä missään tapauksessa anna sukusi vaikuttaa päätöksiisi! Sinähän sitä elämääsi elät, ei sukusi. Älä opiskele mitään tutkintoa ainakaan pelkästään sen takia, että sukulaiset niin haluavat.