Kasvoton Mies

Oon kasvoton,
kaikille tuntematon,
tunnetilaa ei voi kuvailla,
ku yksin oon,
vuosien jälkeen oon jo tunnoton,
kukaan ei mua enään huoli luokseen,
yksin jo kärsinyt,
vuosien jälkeen oon jo tuntematon,
kukaan ei rakasta,
kukaan ei nää,
oon friikki muiden silmissä,
en voi kuvitella et tä on todellista,
elämäni on yksinäistä,
pienenä hylättiin,
teininä syrjittiin,
nykyään oon vain yksinäinen friikki.

kävelen kadulla,
sä tuut vastaa,
etkä ees tönäissyt ojaankaan,
silloin halusin katsoa sinua silmiin,
mut en voi kun omat on revitty irti,
haluun sua silti,
oon kasvoton mut pyydän,
oo kiltti,
hyväksy minut silti.

mitä huominen tuokaan tullessaan,
kerro hyväksytkö minut tälläisenään,
sillä rakastan sinua vaikket olisikaan samanlainen,
silti et vastaa,
vaikka teen kaikkeni jotta saisin olla sun kanssa,
sydän itkee mutta en voi vuodattaa sitä,
en oo luovuttaja,
teen kaikkeni että sut saan,
hiivin kämppääs kun nukut,
ja sulta silmät leikkaan,
nyt sä tottelet mua,
tai joudun sun kuolemas feikkaa.

tapahtumasta on jo kauan,
asutaan maalla,
kahestaan tä on sitä mitä mä hain,
nautin sun läsnäolosta,
kai säkin mua rakastat,
joku sanois et tä on sairasta,
mut mun mielestä kaks vammasta on vaa vitun kaunista.