niin typerää

Suosittelen: Jätä väliin. Siinä käy vain niin että olet se kakkonen, aina. Perhe kiilaa aina edellen. Milloin mitäkin, että ei voida tavata. Toki jos ihan seksikaveria etsit, siten että voit itsekin sekstailla muiden kanssa, niin ehkä. Jos toinen ei ole valmis vaihtamaan kumppania, ja aloittamaan alusta, niin en näe suhteella tulevaisuutta. Valitettavasti,

Ap, yhtä vaikeaa on perheellisen heteronaisen lähestyä söpöä lesboa/bi:tä tms.

no eihän se sitte mikää hetero oo

Kunpa tietäisitkin, kuinka valtavasti sisälläni väreilee, kun olet lähelläni. Välillä pelkään, että näet lävitseni. Syy siihen, että pidän kuohuntani sisälläni (toivottavasti), on perheeni. Olen tiukan moraalin kannattaja, eikä siihen sovi moniavioisuus. Kun olen yhden kanssa kimpassa, en halua antaa haluilleni valtaa riippumatta siitä, kuinka kipeää se tekeekin joskus. Huomaan kyllä pienimmätkin eleesi (sivusilmäilyllä oppii paljon pieniä yksityiskohtia), vaatetuksesi ja älykkyytesi, mutta yritän silti esittää kylmän rauhallista seurassasi. Ja miksi vierailen tällä palstalla? Varmaan siksi, että minulla on kuin onkin tunteita. Ja on ihanaa edes joskus haaveilla.

Itselleni sen kyllä uskallan myöntää, mutta tuskin tulen sitä koskaan kenellekään toiselle myöntämään. Juttuhan on niin, että en halua kenellekään ihmiselle pahaa, enkä siksi halua antaa toisen ymmärtää tai toivoa liikoja/mahdotonta. Olen kuitenkin varattu, ja siksi se olisi mielestäni erittäin loukkaavaa, jos antaisin ymmärtää jotakin muuta. Siksi on hyvä pitää tietty etäisyys ja antaa sähkön purkautua itsekseen, toivottavasti ei kohteeseen. ;) "Sivusilmäilystä" en sen enempää osaa sanoa, et sinä olisi sitä huomannut.
Toivotaan nyt vaan, että puhut nyt täysin toisesta ihmisestä kuin minusta.

Anteeksi. Pelätessäni käyttäydyn niin typerästi. Muista, että tämä kaikki johtuu vain siitä, että pidän sinua mielenkiintoisena ihmisenä.

En tiedä, mihin viittaat, sillä minulla ei ole täällä varsinaista eikä vakituista nimimerkkiä. Enkä kyllä osallistu syyttä suotta keskusteluihinkaan. No, tämäpä varmaankin nyt riittää. Tuskinpa olemme edes saman paikkakunnan asukkaita. Toivoin vain lapsellisesti salassa, että keskustelisin täällä ihastukseni kanssa. Terv. Nainennaisempi, jolla ei ole useampaa identiteettiä kuin tämä yksi. Mutta jos nyt sattuisit olemaan tuo, josta näen unia, niin toivon sinulle kuitenkin hyvää elämää.

Nainennaisempi, Sanasi tekivät minuun suuren vaikutuksen. Ei, vielä enemmän, Sanasi soljahtivat ampuivat suoraan sydämeeni. Olen täysin tunteideni ohjattavissa vietävissä. Järjen huhuileva ääni jää useimmiten aina toiseksi. Mitä muuta silloin toivon kuin että Sinä olisit hän Sinä. Näin tuskin kuitenkaan on.

Viime aikoina kohtaamisemme ovat olleet enää satunnaisia kohtaamisia. Kun ikäväni on suurimmillaan, huudan Sinun kaunista nimeäsi, ja Sinä ilmaannut. Aina, joka kerta. Menen hyvin hämilleni, en voi ymmärtää miten se on mahdollista. Salaa ajatuksiini hiipi ajatus; Sinun on pakko tuntea minua kohtaan jotakin, muuten tämä ei ole mahdollista. Näissä kohtaamisissa en uskalla kuitenkaan katsoa edes päin Sinua. Sinua en osaa lukea.
Iltaisin ajatuksissani hiivin sänkyysi rakastelemaan Sinua. Rukoilen että tunnet miten paljon Sinua haluan. Olen tavannut matkallani monta ja joidenkin ihoa koskettanut. Sinun kaltaistasi en ole aikaisemmin tavannut ja haluan koskettaa Sinua enemmän kuin ketään koskaan. Olet ensimmäinen joka on saanut minut tuntemaan halua jakaa loppuelämäni kanssasi.
Olen kertonut Sinulle tunteistani. Luin kasvoiltasi ja eleistäsi sääliä. Ikinä en tule Sinua uudestaan lähestymään. Sen sijaan riudun tunteissani ja iloitsen satunnaisista tapaamisistamme. En vain käsitä miksi tunteeni Sinua kohtaan ovat yhä näin voimakkaat.

Nyt kun tästä lähden, toivon näkeväni Sinut edes vilahdukselta.

Minulle et ole tunnustanut mitään, enkä minä sääli ihastukseni kohdetta. Sinä siis et ainakaan ollut minun ihastukseni. Toivon sinulle kaikkea hyvää ja toivon, että voisit puhua ihastuksellesi, jos tunteesi häntä kohtaan ovat noin polttavia.

aww! Sain tänään puhelun ihastukseltani. Odotin, että sieltä olisi tullut jotakin romanttista, mutta asia koskikin huomista työpäivää. No, parempi sekin kuin ei mitään. :)

No, minä juttelen hänelle tavallisia niitä näitä jos ja kun taas ohimennen tapaamme. Ken tietää ehkä vielä joskus tilaisuuteni saan tai oikeammin rohkeuteni kerättyä pyytämään häntä, entiedä, vaikkapa kahville, ha! Kuten alussa sanoin ja tarkoitin on vaikea lähestyä perheellisiä naisia, monestakin eri syystä, eikä vähempää juuri perheen takia. Olen kertaalleen tunteeni hänelle kertonut ja ehkäpä hänen reaktiostaan päätellen tunteet sinkoilivat sittenkin molempiin suuntiin. Tai sitten haluan, juuri nyt, vain kuvitella asian olevan tällä tavoin. Aloitteen on kuitenkin tultava häneltä, jos jotain haluaa "sillä saralla" tapahtuvan, mutta tuskinpa tuleeja vaikka haluaisikin, hänen ollessaan kiltti ja uskollinen perheelleen, nainen joka toimii järkeään kuunnellen.
Sellaiset naiset ovat heikkouteni, ja yleensä nämä naiset haluavat kokeilla kerran ja se siitä sitten. Turpaan tuli. Oma lojaalisuuteni sen sijaan on jo kaatopaikalle haudattu, tässä tapauksessa. Minulle kelpaisi ja riittäisi kyllä ystävyyskin. Niin upea on tämä nainen kaikin puolin ja niin syvälle tunteisiini tunkeutunut. Niin hölmö en ole, että luulen hänet kokonaan omakseni saavani.

Nainennaisempi, anna mennä!!!