Lennä kukasta kukkaan

Sinäpä sen sanoit !

Niin, harrastetaan siis yhteisiä asioita, ja se liittää (sekä kasvattaa) yhteen.
Mietinkin juuri että mitenkähän ongelmatilanteet sitten ratkaistaan kun ei ollakkaan tanssimassa, ja kuitenkin on sellainen yhteinen harrastuspohja joka pitäisi kaiken järjen mukaan, jos antaa liiton lujittua, ja se on molempien päämäärä, antaa parhaimmat olosuhteet ongelmien ratkaisemiseksi.

Oma näkemykseni on että jos ennen tuli kärpäsestä härkänen, annettiin tunteiden ottaa liian iso pala suhteen hoitamisesta, ja ajauduttiin ojasta allikkoon, jossa kiristeltiin hampaita ja ero oli tietenkin väistämätön asia.

Nyt on sellainen olo että kukkakärpäsestä tehdään härkänen, eli asiat menevät aina vaan enempi pieleen. Yhteen meneminen on parhaimmillaan yhteistä aherrusta liiton lujittumiseksi, eikä oman tunne-elämän hoitola/mekka.

Tarvii siis suurta ymmärrystä lyöttäytyä yhteen jonkun kanssa, koska sellainen yhteenlyöttäytyminen, siis sitoutuminen, oli naimisissa tai avosuhteessa, on tuntemuksien paratiisi, mutta kukkakärpäset häisitsevät yhtenään.

Kenellä on ymmärryksen avain, sitä käyttäköön.

Riku.k=säälittävä pukki

Moi! Olin kaksi vuotta yhden naisen kanssa yhdessä,oli ihan mukavaa yhdessä mutta lopulta tuli ero,hän minut jätti noin vain en tiedä miksi. Semmosta sillon!

Naiset on naisia!

Miks pitäis nyhjätä aina vaan yhdessä vaikka yhteinen kiva oli pieni pätkä vaan elämässä ja hävis ties mihin? Ei oo enää kivaa. Kenen vika, kuka muuttui?

Tanssi harvoin lie syy mihinkään yhteiselon varrella. Osasyy - ehkä joskus.

Jos ei yhteinen sävel kulje niinkuin kuuluisi niin erotkaa sovussa hyvät ihmiset. Harva tarkoituksella vaan lentelee kukasta kukkaan, vaikka niitäkin varmasti on. Miehiä ovat enimmäkseen, puhuu minun ympäristötutkimukseni.

Sanoin kävi minulle,ihanuutta kesti 400 päivää,tapasin maailan ihanimman miehen tansseista,päätettiin muuttaa yhteen asumaan maksoin melkein
kaiken itse.

Vaihdan naista kolmenviikon välein,muutamankerran kun saa palautan
kiertoon,kierätys muotia.

Ei kai kukaan enää kuvittele, että tanssinharrastanaisesta saisi vaimon. Typerä ajatus. Ne hinkkauttaa itseään joka ilta eri mieheen ja tyydyttää tarpeensa siten. Itse löysin vaimon tanssipaikalta vanhaan hyvään aikaan, jolloin siellä ei käynyt ainuttakaan harrastajaa. Kaikki vaan kävivät tansseissa. Ei ollut juomapulloa, ei tanssilenkkaria. Nykyään meno on perseestä, eikä tansseissa kannata käydä kuin hyötymässä muista ihmisista esimerkiksi panemalla niin montaa kuin ehtii.