Oletteko syöneet raakaa paistinjauhelihasta tehtyä voileipää, jossa kuoppa keskellä munankeltuaiselle? Pippurirouhetta ja suolaa ja sipulisilppua ripoteltu päälle, ja ei kun syömään!
Eilen sain muhkean tartarvoileivän ja nyt kuolaan lisää!
Onko mahdollisesti jokin muunlainen voileipä herkkuanne?
Eilen sain muhkean tartarvoileivän ja nyt kuolaan lisää!
Onko mahdollisesti jokin muunlainen voileipä herkkuanne?
Vastaukset 35
Vanhimmat
Löytyykö esmeraltata aineita kotona? Tulisin het syömään!
Jos viel pakkasessa kylmää votkaa, niin syönpä kaksi!
http://www.youtube.com/watch?v=M-6ZmG0h_wU
Tulossa ollaan!
taas keksinyt piiloleikin ihan ittensä kannssa, vetää naisen ja miehen roolia yhtä aikaa.
En voisi ikinä laittaa suuhuni raakaa jauhelihaa. Se taas on ukkoni herkkua. Huh!
Joillakin on ihan himo siihen.
Omaa herkkuani on tumma leipä, päällä graavisuolattua lohta, maiskis!
On hyvää sekin:D Niin on nälkä sen tartarleivän perään, mahtaakos se olla ijan itte ravintoloitsija Hallin Janne? Oon kuullut siitä mestasta, kuulemma mahottoman hyvää ruokaa! Ans' katto ny on kaikki tarvikkeet kotona.
Huvimajassa saadaan syödä paan keskuspöntön lämpiimään.
Kyllä myös ohut ohrarieska, päällänsä sipaus voita ja suolalihaa vie melkein kielenkin perässään.
Tyytyväinen saa olla, jolle ruoka maistuu. On nähty läheltä, ja itsekin koettu, kun ei mikään maistu.
Ruokahalu, sopivassa määrin, on onni.
Joo, niin saa olla kiitollinen, että on hyvä ruokahalu! Tyo ohut rieska mistä kerroit on todella hyvää, lämmitettynä pelkän voinkin kanssa.
Talouspaperia pidin alla kun viimeksi söin telkkarin edessä, eikä ollut edes suolalihaakaan :D
On se sitten hassua, kun mieheni kuoli, on minun melkein mahdoton kattaa itselleni pöydän ääreen. Siinä juuri ikävä tulee, niinpä otan ruuan telkkarin ääreen, siellä on ainakin seuraa silloin.
Ymmärrän kaipuusi valtavuuden.
Telkkaria tulee minun paljon seurattua. Vaikka kuinka turhaksi jotkut sanovat, niin ainakin yleissivistys kasvaa, kun näkee maita ja mantuja, joihin ei koskaan muuten olisi mahdollista kurkata.
Maukkainta syömääni rieskaa, oli mummoni aikoinaan leipoma, parisen senttiä paksu ohrarieska. Siihen voita, olipahan hyvää. Kaipa mummon rakkauskin sitä mausti.
Muistan, kun hän leipoi tummempaa leipää, silloin esiin otettiin puinen taikinatiinu. Oli siinä leivottava ja laitettava ruokaakin, jotta koko 14 lapsisen katraansa sai muonitettua. Tosin, koskaanhan ei koko lapsilauma yhtäaikaa kotona asunut.
Myöhemmin meitä lapsenlapsiakin oli katras kesäisin kyläilemässä vanhempineen.
Silloin ei tuvassa keiteltyäkään, vaan saunakammarissa.
Ajatella 14 lasta! Teräsmuoreja niiden täytyi olla. Me taidetaan olla viimeisiä sukupolvia, jotka ovat saaneet nauttia aidoista maalaistupien leivinuunien tuotteista ja kotona kirnutusta voista.
Muistan minäkin mummolassa, miten hyvää se ruisleipä lämpimänä oli ja koko tupa tuoksui rukiiselle leivälle.
Se pohja maistui niin ihanalle ja voissa oli jokunen suolarae:)
Piimää päälle ja sekin oli tosi hyvää kaupunkilaislapselle sodan jälkeen, jolloin kaikki oli kortilla.
Ihania muistoja!
Vielä yksi voimuisto. Kun kaupunkimummoni kanssa kävin kaupassa, takaseinällä oli avoin voikeko. Ei taitaisi nykyhygienia antaa siihen lupaa.
Mukavia muistoja, silloin oli mummoilla aikaa lastenlapsille.
Aika muuttuu, me sen mukana. Toki rakkaus kestää ja ylläpitää yhteyttä lähimmäisiin.
Maalaisvaarinikin otti lähellä asuvien lastensa lapsia syliinsä. Koskaan ei aikanaan ollut aikaa omiaan paijata, vai oliko sydän vanhemmiten pehmennyt?
Kiva ketju.
Mustalaisvuiulu Markku Allan
http://www.youtube.com/watch?v=wjTDJXpQ_q4
Vuorossa leipä resepti...
Tummaa vuokaleipää, paistetaan valkosipulisilppuvoin kanssa pannulla
Kinkkusiivu (2tai3ohutta) samalla pannulla lämmitettynä
Kananmuna (häränsilmä) paistettuna jonka päälle mustapippuria ja suolaa
Lisätä voi mielensä mukaan yrttejä.
Punaviini kyytipoikana.
Onhan namia, kun varoo sitten menemästä hönkimään seuraavana päivänä liian lähelle valkosipulin hajuista hengitystään.
Voihan namuski nyt on pastettava tummaa leipää valkosipulilla, kinkkua ei löydy saa kelvata makkara. Slurp, nam,,,oluttakin löytyy...
nyt toisianne mummo raukat !
Tään yhden mustilaispijjaan kanssa vetäydytään nyt huvimajan tulenhehkuun :D 1/2 kg paistinjauhelihaa ja votkapullo fölissä!
Leipä ja voipaketti ja pari sipulia viel' *kerran viel' keran viel'
ihailkaa ny Väyrystä nii paljon kun sielu sietää!
Punkt osh slut
stig upp och gå ut!
Tsau
;DDD Tuohon Väyryslausuntoon vois jopa yhtyä ;DDDDDD
raa an jauhelihan saat kyllä syödä itse.
on tosi hyvin riippunutta lihaa, puskii !!!
On sillä Väyryselläkin joku roikkumassa == (0,0) mureeta täh´
Ei jaksa Väyrysen poika kiinostaa, vaikka olisi minkälaiset sukukalleudet juhlakunnossa. Rakastunuthan sitä pitää olla niihin riemuihin!
Nyt sanon mielelläni mitä ajattelen.
Pielessä olisi asiat pahasti jos.. V....seen rakastuis
ja oksennus teille kahdelle . Ei ihme että muut kirjoittajat pysyvät kaukana teidän hajuista.
Voi paska näitä juttuja
menisivät välillä kahville
Ollessani intin jälkeen portierina eräässä valtakunnallisesti tunnetussa ja arvostetussa hotelli-ravintolassa valisti ko. ravintolan kyökkimestari minua mm. tartarista.
Ensinnäkin, se tulisi valmistaa hyvin riippuneesta sisäfileestä.
Sikapihvien syöjille maittakoon että kyse on naudasta.
Kunnollinen tartar raaputetaan terävällä veitsellä heittäen pois kaikki kalvot.
Mestari tunnusti, että tartareiden harvat tilaukset ajoittuvat lähemmäksi puoliyötä ja se on havaittavissa tilaajien tarkkaamattomuudessa, että he oikovat valmistuksessa.
Riippuneesta sisäfileestä poistetaan huolella kalvot mutta raaputtelun asemesta filee ajetaan lihamyllyn läpi kahdesti.
Oma tartareiden syömiseni päättyi samoja aikoja kuin vakituisessa työssä käynti.
Ps. Riimihärkää teen aina kun tavoitan sopivan hintaista filettä.
Mieluummin sisä- mutta hätäpäissäni myös ulkofile kelpaa.
Riimihärkä ohuina viipaleina on myös herkkua. Eihän tuota tartarleipää usein tule syötyä, mutta kieltämättä se vastajauhetun pippurin ja suolan kanssa on maukasta.
Nyt onkin kiintiö täynnä siltä osin, saunan jälkeen tyydyn mustaan makkaraan puolukkahillon kera :) Täytyy vaan paistaa sen pinta rapeaksi.
kiintiö täyteen sammen mätiä ja shamppanjaa . Vai mustana on saunan jälkeinen makkara.
Tässä jouluherkkuja , jos ei maistu lipeäkala eikä maksaloota rusinoilla.
Aika hauska, lukaisin minäkin,..tuo riimihärkä herättä kyllä makumuistot.
Ai sakramentto sentään jos Rituliini tän näkee, tikahtuu kiukusta meikään,...paras pistää sille kuha poikittain kurkkuun, niin ymmärtää kehua taas kalansaaliitaan!
Pari viikkoa sitten tein mahdottoman hyvästä paistij,lihasta pari tartaria, joten ei nyt sitä laatua vedä.
Aki Keisarikin oli äsken niin mukava illan uusinnassa, mutta kyllähän näitäkin otoksia hymyillen muistaa, moi!
"Ai sakramentto sentään jos Rituliini tän näkee, tikahtuu kiukusta meikään,."
Rituliinille tulee aina "lunta tupaan", joten joudut pian lumitöihin, mutta minä tulen kyllä avuksesi, sillä olen osaltani myös aiheuttanut hänelle sitä "lumen tuloa tupaan"!DD
Muutama kapris täyedentää nautinnon.
Muutamaan kertaan jauhettu, kalvoton jauheliha hyvin riippuneesta mullin sisäfileestäkin toimii mutta veitsellä raaputtaen se kai tulisi tehdä.
Tosin on tunnustettava, ett- aina tartar pihviä syöessäni se on tapahtunut myöhemminin illalla tilanteessa jossa makuaiastinikaan ei ole ollut herkimmillään.
Mutta riimihärkä on todella hyvää myös selvin päin.
Tuohon tartar leipääni en sitä raakaa munan keltuaista ole
kokeillut, varmaan ihan hyvää ripauksella suolaa, tai tosiaan kaprikset antaa oman lisänsä siihen.
Paistettu kananmuna, jossa keltuainen vielä ehjä ja mehevä, on paahtoleivällä joskus lemppariaamiaista.
Vaan nyt toinen kahvikupponen, ennen päivän velvoitteita,..
Jos uskaltaisin minäkin nostettuun ketjuun vastata.
Mitä tartar oikeastaan merkitsee ? On smetana- tai kermaviilipohjaista tartar-kastiketta, jossa on ainakin suolakurkkusilppua, on lohi-tartaria, jossa siihen on lohta pilkottu . Onko sanalla mitään tekemistä tataarien kanssa, vai onko se jokin hienontamiseen, silppuamiseen liittyvä sanonta ? Miksi kahteen kertaan tar ? Suomessa -tar merkitsee naispuolista , esim. haltiatar, kuningatar, laulajatatar.
Punainen liha ei juuri maistu enää, ei edes kypsänä. Olen kyllä riimihärkää juhlissa maistanut läpinäkyvän ohuina viipaleina, hyvä makuelämys oli silloin. Raakaa kalaa hyvin laitettuna syön kyllä mielelläni, mutta tietenkin sen pitää olla ehdottoman tuoretta ja riskitöntä kalalajia. Carpaccio-nimellä kulkee kalaherkku, jossa ohuenohuet ( saa leikatuksi kohmeisesta kalasta helpomin ) lohiviipaleet asetellaan lautaselle, limetti- tai sitruunamehu raakakypsyttää ne parissa tunnissa, päälle vielä sormisuolaa, tilliä tai ruohosipulia ja loraus hyvää öljyä. Annoksiin voi lisätä vaikka punasipulisilppua, tomaattikuutioita ja parmesaanilastuja ja tarjota tumman leivän kera, saaristolaisleipää esimerkiksi. Naudan fileestä vastaavanlaista ruokaa voi valmistaa myös.
Olikin taas joku löytänyt vanhan aloituksen -- No meneehän tämä hyvin,
---Paremman puutteessa .!
Nykyään on hyvä kyllä tehdä ihan oma aloitus .
Mutta siittä ra"asta--lihasta -- Nyt ei uskalla sellasia tehdä . Näissä Jauhelihoissakin on ,jos vaikka minkälaisia "pöpöjäkin "
Minä olen Kotona Äidintekemiä syönyt ja muistan kuinka ne tehtiin --Haarukalla Priimahyvästä naudanlihasta raaputettiin ja ne syötiin siinä samassa --
Muna tuli siihen keskelle Raakana sekin --mausteet sai laittaa kukin oman makunsamukaan .
Ne oli niitä "hyviä aikoja" ne .
No siittä on jo " melkein" ikuisuuskin ,taisin olla sillon vielä melkein uusi !!! ehkä n 20 !
U.M
P.S
Olen nykyään ,melkeimpä kasvisksien syöjä .
Vai haarukalla ? ei ei, riekaleitahan siitä vain irtoaisi, hyvin terävällä veitsellä raaputetaan sisäfilén mureasta pinnasta.
Fiskar.s kiitos, katsos kun tää muisti voi tosiaan siinä kohtaan pettää , Mutta hyvää se kuitenkin on Sanot mitä sanot --siittä ?
Hyvää kuin mikä.
Ravintola-annokseen saa hakattuna hyvin hienoksi tuo liha, lisäkkeinä vielä sipulihakkelukset workshirekastikkeineen, keltuaiskreemiä tai vaahtoa sitruunalla tulee myös kulhossa. Suola ja pippurimyllyistä saa sitten seurue itse maustaa. Kyllä maistuisi!