Hei, tuota, apuaa... x)

Rurouni Kenshin on sellainen sarja joka jakaa mielipiteitä aika rajusti. Tunnen useita sellaisia ihmisiä joiden mielestä se on lapsellinen nössösarja. Toisaalta, tunnen enemmän kyllä ihmisiä joiden mielestä se on viihdyrrävä ja usein koskettavakin sarja. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään.

Rurouni Kenshinin tarina alkaa vuodesta 1868, jolloin Japanissa käytiin Bakumatsun sisällissotaa, jossa kapinalliset pyrkivät syrjäyttämään keisarin ja nostamaan keisarin valtaan. Kapinallisten puolella taistelu sodassa (ihan historiallinen fakta) mies jota alettiin kutsua Hitokiri Battousaiksi (tappaja Battousai). Sodan loputtua ja kapinallisten voittaessa Battosai kuitenkin vain katosi. Varsinainen sarja alkaa Meiji kauden 11. vuonna, eli 1879, jolloin hoopi ja pasifistinen kulkuri Himura Kenshin saapuu Tokioon, ja kuulee paikkaa terrorisoivatn miehen joka kutsuu itseään Hitokiri Battosaiksi. Mies terrorisoi Tokiota Kamiya Kasshin Ryun nimissä, eikä tyylin perustajan tytär Kamiya Kaoru ole siitä mielissään. Kenshin päättää auttaa Kaorua puhdistamaan dojons maineen. Pian päästään jo taisteluun itse Battosaita vastaan, ja taistelun tuoksinassa selviää että Kenshin itse on ainoa oikea Battosai, mutta on vaihtunut katanansa sakabatoon, miekkaan jonka terä on "väärällä puolella" ja jolla ei voi tappaa. Kenshin on päättänyt sojella sakabatollaan ihmisiä jotka kärsivät edelleen sorrosta ja pelosta, maksaakseen itse sodan aikana tekemänsä vääryydet ja rikokset.

Oikeastaan en keksi mitään syytä miksen voisi suositella sarjaa kenelle tahansa, ellei sitten ole täysi kulttuuri rasisti. Kenshinissä on moni osa-alue kohdallaan: musiikki on arcademaista, mutta sopii sarjan tunnelmaan täysin (moniko sarjan nähneistä voi väittää että jäi kylmäksi jakson 32 jälkeen soivan Heart of Swordin aikana?). Piirrostyyli on, vaikka hiukan vanhahtavaa, niin silti tarpeeksi tarkkaa ja tyydyttävää. Juoni ei ole mitään Coppola, mutta parhaimmillaan on aika syvällinen, eikä vaihteeksi kyse ole maailman pelastamisestakaan. Hahmot ovat sarjan suola, ja ne ovat todella hyvin kirjoitettuja ja toteutettuja. Aina pasifistisesta ja lievästi neitimäisestä Kenshinistä aina silkan badass asenteen omaavaan Hajime Saitoon. Sarjan 30 ensimmäistä jaksoa voivat tuntua hiukan lapsellisilta, mutta yhtäkaikki ne ovat silti viihdyttäviä. Jakson 30 tienoilla alkava Kyoto arc onkin sitten ihan eri maata, ja se on tunnelmaltaan synkkä ja totinen. Viimeiset 29 jaksoa ovat sitten sitä keskiluokkaa, mutta nekin kyllä viihdyttäviä. Suosittelen ehdottomasti Kenshiniä. Sarja pääsee vauhtiin oikeastaan vastan tappaja Jineen ilmestyessä jakson 6 tienoilla, joten kannattaa ehkä santsata joko kahteen ensimmäiseen DVD:n, tai hommata saman tien koko ensimmäisen kauden (jaksot 1-28) sisältävän Wanderind Samurai boxiin, jota saa myös Suomesta.

Rurouni Kenshin on todella hyvä! TODELLA hyvä!
Paras! Kannattaa katsoa!