Olen 23-vuotias nainen, ja muutamat eri poikaystävät ovat kysyneet että sairastanko ADHD:ta ja tästä syystä aloinkin miettiä koko asiaa.
Olen keskeyttänyt peruskoulun jälkeen kaikki kouluni. En yksinkertaisesti jaksa opiskella, koska opiskeleminen tuntuu ikuisuuspuuhalta. En myöskään osaa yhtään matematiikkaa, en vain ymmärrä saatika hahmota yhtälöitä. Kielellisesti olen ollut lapsesta saakka lahjakas, mutta siihen ne lahjuukkudet varmaan jäävätkin.
En jaksa harrastaa mitään, ja olen lapsesta asti keskeyttänyt kaikki harrastukseni.
Olen kuitenkin ollut aina äärimmäisen urheilullinen ja todella hyvässä fyysisessä kunnossa. Juoksen coopperin lähemmäksi 3000m koska ja milloin vain.
Uniongelmista olen kärsinyt jo 3-vuotiaasta asti. Valvoin aina, kun muut nukkuivat, mutta halusin taas nukkua myöhään, kun muut valvoivat. Nykyään nukun vain lääkkeillä.
Masennuksesta olen kärsinyt jo ainakin 15 vuotta. Olen käynyt vuosia terapiassa, psykiatrilla ja syönyt masennuslääkkeitä, mutta mistään näistä ei tunnu olevan hyötyä.
Haluan kokeilla koko ajan jotain uutta, laskuvarjohyppyä, benjihyppyä, matkustella, muuttaa asunnosta toiseen ja sitä rataa.
En myöskään ole erityisen innokas työntekijä, koska tykkään olla yksin, vaikka olenkin sosiaalinen persoona.
Tällä hetkellä nykyinen "olotilani" häiritsee työelämääni ja ihmissuhteita.
Opiskelut eivät onnistu laisinkaan, koska kaikki aloittamani hommat keskeytän.
Olisin todella kiitollinen, jos joku jaksoi lukea ja vielä kiitollisempi, jos saisin muiden ADHD-aikuisten mielipiteitä. Jos epäilen ADD- tai ADHD:ta, niin kannaattaako varata aika neuropsykologille (vai kelle), ja osaako kukaan suositella ketään tai mitään paikkaa pääkaupunkiseudulla?
Minullako ADHD?
17
2706
Vastaukset 17
- giraffecaffee
Enpä voi varmasti sanoa, kun lääkäri en ole. Add on ja tunnistinpa itseni kirjoituskestasi. Jos epäilet add:ta tai adhd:ta ja että se häiritsee elämääsi, niin _ehdottomasti_ kannattaa hakeutua tutkimuksiin. Etenkin tuon opiskelun vuoksi: sinullakin on oikeus saada itsellesi ammatti/tutkinto ja varmasti myös kykenet siihen.
Kehottaisin aloittamaan ihan terveyskeskuslääkäriltä tai jos olet nyt sisällä jossain oppilaitoksessa, niin opiskelijaterveydenhuollosta, sieltä lähtee sitten lähete jatkotutkimuksiin (usein sairaalaan jollekin poliklinikalle).
Jos olet "rahoissasi", voisi yksityinen sektorikin olla hyvä valinta. Adhd tutkimukset saattavat kestää suhteellisen pitkään, joten yksityisen sektori tulee kalliiksi. SItä kautta tosin pääset nopeammin tutkimuksiin. Neurologit, neuropsykiatrit, ja jotkut psykiatrit tekevät adhd-diagnosointeja. Yksityisillä ajanvarauksissa tiedetään kuka lääkäri heillä niitä tekee. Ja kannattaa kysyä (jos yksityiselle menet).
julkisella sitten pitää lähteä aina liikkeelle sieltä yleislääkäristä, joka lähettää jatkotutkimuksiin oikeaan paikkaan. Monen aikuisen masentuneen taustalla on adhd ja masennus sitten voi helpottaa, kun adhd:ta aletaan hoitaa.
Itselleni opiskelu oli lähestulkoon mahdotonta. Istuin kyllä koulussa, mutta mitään en saanut aikaan. Turhauduin ennenkaikkea itseeni ja kyllästyin alta aikayksikön. Sitten aina löysin jotain muuta joka kiinnosti enemmän. Tällä hetkellä on sitten ammattitukinto taskussa ja todella paljon ns. piilotietoa (kiitos niiden muiden keskeytyneiden opintojeni). Lääkityksen avulla sain opinnot päätökseen ja ihmissuhteetkin alkoivat onnistua paremmin, kun ei tarvinnut enää pinnistellä pysyäkseen mukana. Hasrrastuksetkin jäivät aina siihen,että innostuin hurjasti, mutta sitten unohdin harkat, nyt olen pysynyt jo vuoden yhden harrastuksen parissa (todellinen ihme). - ...niin...
Minä olen myös toivoton opiskelija. Mikään ei kiinnosta. Vähiten matematiikka, joka on maailman tylsintä. Vaikka osaan ja hallitsen kaavoja, silti lipsahtaa huolimattomuusvirheitä tuon tuosta, koska keskittyminen herpaantuu. Tahdon edetä nopeasti joka asiassa ja matikka vaatii keskittymistä. Kun tarkistan tuloksia, hätkähdän itsekin typeriä huolimattomuuksia, vaikka osaan ja tiedän miten pitäisi laskea. No joo..... Se ei taida olla minua varten.
Olen kielellisesti ja taiteellisesti parempi ja looginen päättelyssä. Vikkelä olen myös ja taipuvainen turhautumaan helposti. Töissä tylsistyn helposti. Pidän käytännön työstä, vaikka toisinaan kaipaan rauhoittumista, itsenäisesti työskentelystä ja pidän suunnittelusta. En silti ole löytänyt sopivaa alaa :/
Kaikki olisi helpompaa jos olisin rauhallisempi ja pitkäjännitteinen.
Välillä saan "aivomyrskyjä" jolloin mieleni risteilee ja lähentelee hypomaniaa ja pää pursuaa mitä kummallisempia ideoita. Onneksi yleensä olotila on suht normaali ja osaan esiintyä normaalisti, vaikka sisäisesti voisin hyppiä seinille ja juosta.
Olen kuin mikäkin hulputtava pää, jos löytyy hyvää juttuseuraa. Silti, elän kuin mikäkin erakko. En voi sietää "sosiaalista nokkimisjärjestystä" enkä pidä säännöistä tai ylipäätään siitä, että joku sotkeutuu minun asioihin ja tekee aikatauluja. En ole laumasielu, vaikka sosiaalinen olen ja hyvin tunneälykäs. - wersius
Syötkö yhä masennuslääkkeitä? Jos syöt, niin kannattaisi jutella sivuoireista ja sopiiko lääke sinulle. Myös unilääkkeet voivat sekoittaa olosi, joten lähde ensin niistä ja sen jälkeen voit etsiä apua lisää selvittääksesi mahdolisen oireyhtymäsi.
Olen itse adhd ja suhtautun hyvin varauksella siihen, mitä asiasta tietämättömät siitä sanovat tai toisistaan diagnooseja tekevät. Adhd liitetään usein hermostuneeseen ja levottomaan elämäntapaan, mutta niin elävät monet muutkin olematta kuitenkaan adhd tai add. Sen vuoksi, jos asia sinua vaivaa, käy neurologilla ja selvitä asia.- giraffecaffee
Itse en näe esim. ystävien tai kumppaneiden tai perheenjäsenten arvailuja adhd:sta diagnooseina. Joskus sitä herää vasta siinä vaiheessa, kun kaveri alkaa miettiä asiaa, kun on nähnyt jossain jonkun jutun adhd:sta. Näin minäkin sain viimeisen potkun mennä lääkäriin ja käydä kysymässä mitä mieltä hän on. Sitä ennen oli vain kärsinyt sähläilyistäni ja toki miettinyt mitkä muumit ovat laaksostani kadonneet, mutta kaverin mietintä sai minut oivaltamaan, että kyse ei ehkä olekaan pelkästään omista ajatuksistani.
Vaikka minunkin kaverini on täysi maallikko, niin olen hänelle kiitollinen, että sanoi sen mitä ajatteli. Minä en olisi mitenkään muuten osannut ottaa sitä ensimmäistä askelta lääkärille, kun olen aina tiedostanut asioiden subjektiivisen luonteen.
Harmittaa, että sain diagnoosin vasta aikuisena, kun äitini (ahdistuneisuutensa ja ylivarovaisuutensa vuoksi) teki kaikkensa että asiat lakaistaan maton alle ja puhutaan vain ”taiteellisesta” suvusta. Ei siis ollut puhettakaan, että olisi osannut viedä minut lapsena tutkimuksiin, jotta olisin voinut saada tukea jo peruskoulussa.
- Hidastettu
Mehiläisessä neurologian erikoislääkäri Markku Sainio ja Diacorissa psykiatrian erikoislääkäri Sami Leppämäki ovat molemmat spesialisteja AD/HD- ja ADD-tapauksissa.
Ehkä sinuna menisin Leppämäelle, juurikin siksi, että kärsit myös masennuksesta. Hän voisi osata tulkita, voisiko perinpohjainen syy ollakin AD/HD, kuten mietit... Oireesi kuulostaa kyllä tutuilta. :)
Itse sain juuri Concertat käyttöön, olen kolmekymppinen nainen. Minulla on diagnosoitu AD/HD jo kymmenen vuotta sitten, mutten "uskaltanut" aloittaa lääkitystä, ajattelin pärjääväni ilman.
Nyt, 3 vuotiaan AD/HD pojan äitinä, haluan antaa pojalleni "rauhan" opetella (ja opetella itsekin) elämään oireistonsa kanssa ilman, että äiti säätää "väärällä" tavalla vieressä, kenties hänen oloaan pahentaen omine kimpoiluineen.
Pojalla ei siis yhdenkään lääkärin diagnoosia (vielä) ole, mutta sanoisin, että kyllä koira koiran tuntee... :)
Harmittaa, että AD/HD tuntuu olevan vielä niin monen tavallisen lääkärin mielestä "vitsi"... Mene ehdottomasti sellaiselle lääkärille, joka on asiaan perehtynyt, ettei tule turhaa reissua... - marinakoko
Minä olen saanut diagnoosini Leppämäeltä. Voin kyllä hyvin suositella, vaikka yrittää psykiatrisiakin diagnooseja adhd:n lisäksi tyrkyttämällä tyrkyttää. ;)
- Mr. X
Levoton 23
Luin tarinasi ja tuntui heti että olemme eläneet hyvinkin samanlaisen elämän.. :)
Itse olen hitusen sinua vanhempi mies jolle juuri diagnosoitiin adhd ja lievä masennus adhd:n liitännäisenä.
Kerronpa ensin hieman elämästäni:
Olen itse vuosikausia miettinyt että olen erilainen kuin muut. Lapsena olin erinomainen oppilas ja minut palkittiin jopa stipendillä hyvästä koulumenestyksestä. Olin kuitenkin hiljainen ja sosiaalisesti syrjäänvetäytyvä enkä siten kuulunut porukoihin ja minusta tuli koulukiusattu. Murrosiässä aloin kuitenkin muuttumaan ja koulumenestys lähti laskuun jolloin vanhempani ym. ajattelivat että onpas pitkä murrosikä pojalla kun siitä ei tuntunut koskaan tulevan loppua..
Parisuhteessa en ole kyennyt olemaan kuin teininä sillä adhd:n liitännäisenä addiktoituin alkoholiin ja seksiin liikaa ja näin ollen en kyennyt vakiintumaan koskaan.. :/ Välillä olin myös peli -ja shoppailuriippuvainen.
Masennus alkoi hiipiä elämääni vaivihkaa kun huomasin miten alisuoriuduin elämässä totaalisesti - ikäiseni alkoivat valmistumaan korkeakouluista ja saivat hienoja työpaikkoja ja jotkut menivät jo naimisiin ja saivat lapsiakin. Näitä asioita olen itsekin toivonut kovasti mutta jatkuvat epäonnistumiset ja sählääminen elämässä vaan jatkui ja jatkui...
Apua en saanut mistään (vanhempani eivät tienneet mikä minulla oli) ennen kuin itse kuulin ja luin jostain hieman adhd:sta ja päädyin sitten netistä hakemaan kaiken tiedon mitä löysin ja päädyin lopulta hakemaan apua julkiselta puolelta.
Se oli suuri virhe! asuin silloin pohjoisessa ja siellä ei yksinkertaisesti ollut resursseja eikä osaamistakaan liittyen tähän adhd epäilyyn.. Aikani siellä kuljin ja sain vain höpötellä elämästäni jollekin psykologille joka ei juurikaan puhunut mitään ja sitten kerran sain nähdä psykiatrian erikoislääkäriä joka sanoi heti parin minuutin näkemisen perusteella että minulla ei voi olla adhd koska en ollut villi ja yliaktiivinen lapsuudessani eikä koulussa ilmennyt ongelmia.
(jatkuu seuraavassa viestissä..)- Mr. X
(jatkoa edelliseen)
Luin muuten juuri erinomaisen kirjan adhd:sta nimeltään Aikuisen AD/HD ja aivojen arvoitus (kirjoittanut Anne Lehtokoski, kirjaa löytyy vain kirjastoista) ja kirjassa kerrottin että inattentiivinen adhd-ihminen on lapsena usein hiljainen, syrjäänvetäytyvä, omissa maailmoissaan ja haaveissan elelevä - eli juuri sellainen kuin minä olin. Lapsena useimmiten vain tytöt ovat inattentiivisia ja pojat yliaktiivisia ja tästä syystä usein vain ne yliaktiiviset "häiriköt" huomataan ja jotkut saa adhd diagnoosin ja ehkä jopa lääkityksenkin.
Ala-asteella olin tosiaan vielä parhaimpia oppilaita koulussani ja ylä-asteen alussa myös kunnes alkoi murrosikä. Muutuin täysin: koulu ei enää kiinnostanut enkä pystynyt keskittymään yhtään tunneilla jos oli ei-niin-kiinnostava oppiaine tai aihe ja saatoin usein jopa torkahtaa tunneilla (aivojen aktivaation tason lasku) vaikka kaikkeni tein pysyäkseni hereillä. Opettajathan vain sättivät tästä sanoen "kotona pitää nukkua tarpeeksi ettei koulussa nukahdeta pulpetille!"
En myöskään tehnyt juurikaan läksyjäni enää mutta useimmissa aineissa pärjäsin vielä älykkyyteni ansiosta ja sain edelleen hyviä arvosanoja paitsi lukuaineissa jos tunneilta ei sitten ollut jäänyt päähän niitä kokeissa kysyttyjä asioita.
Lukion alusta pitäen arvosanat lähtivät entistä enemmän laskuun kun olisi pitänyt vieläkin enemmän tehdä töitä koulun eteen koulussa sekä kotona ja minultahan se ei onnistunut laisinkaan.. Lukion sinnittelin kuitenkin läpi ja lakinkin sain :) AMK-opinnot keskeytin suorittamatta siellä yhtään kurssia kun juuri mikään siellä ei minua kiinnostanut. Yliopistoon olin vähällä päästä sisään lukematta yhtään 1000-sivuisista pääsykoekirjoista - pääsykokeisiin lukeminen kun ei yllätys yllätys luonnistunut yhtään kun tein vain niitä asioita mistä oikeasti pidin, nautin tai sain "tyydytystä".
Etelään muutto oli kannaltani pelastus kun vanhempieni avustuksella aloin käymään yksityisellä puolella alan huipuilla erikoislääkäreillä ja huomasin kyllä valtavan eron ammattitaidossa... Maksaa tietenkin paljon mutta kela korvaa hieman ja loput (tai osa?) on ehkä mahdollista saada korvatuksi omasta vakuutusyhtiöstä - itse en vielä ole kerennyt kysymään tästä sieltä.
Leppämäkeä voin suositella lämpimästi, ensin päädyin Sainiolle mutta hän suositteli että käyn ensin arvioinnissa Leppämäellä ja sitten jatkettaisiin jommalla kummalla ja päädyin sitten jatkamaan Leppämäellä.
Nyt on muutaman käynnin jälkeen sitten käyty elämääni sen verran läpi että diagnoosi saatiin ja kokeilussa nyt Medikinet CR adhd:n hoitoon ja ajateltiin myös kokeilla masennukseen Voxraa. Vaikutuksista en vielä osaa juurikaan kertoa kun kokeilu niin alussa vasta.
Itse pyrin kuitenkin ajattelemaan positiivisesti että epäonnistumiset alkavat olla nyt takanapäin ja tunnelin päässä näkyy jo valon pilkahduksia.. :) "Ehkäpä minäkin pystyn vielä jonkun korkeakoulun käymään valmistumiseenkin saakka?" - mietin hiljaa mielessäni..
Enkä pane pahakseni jos elämääni ilmaantuisi sellainen mahtava nainen joka ymmärtäisi että adhd:lla on usein myös melkoisen sotkuinen asunto ja kaikkia asioita ei aina meinaa muistaa tehdä vaikka muistutuksetkin piippailee kännykässä vähän väliä.. :) Onneksi kukaan meistä ei ole täydellinen! :D
Sitten ei muuta kuin "hynttyyt yhteen" ja perhettä perustamaan ;)
Kaikesta huolimatta pitää muistaa että adhd:sta voi olla myös hyötyä elämässä! Lykkyä tykö teille kaikille ja hyvää kesän odotusta! =)
- ADHD tyyppi
Tässä sinulle tietoa ADHD:sta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/ADHD
lue huolella
minulla on ADHD
tuosta lue siitä pitäisi saada tietoa
en kyllä osaa suositella ketään kun en asu pääkaupunki
seudulla
mutta suosittelen
et sulta otettais EEG: http://fi.wikipedia.org/wiki/Aivosähkökäyrä
tuossa toisessa linkissä siitä tietoa
mullakin tiettyjä vaikeuksia
hahmotus häiriö
jotkut vaikeat sanat vaikeita lausua
oli vaikeuksia matematiikassa koulussa aikoinaan
mutta toivottavasti noista linkeistä sinulle löytyy apua
ADHD voidaan todeta myös vanhemmalla iällä - TKU tyttö
tässä sinulle nimimerkki: minullako ADHD? yksi hyvä linkki:
http://www.janssen.fi/?product=adhd&gclid=CKnqm735za8CFQJYmAod6F14YQ - Yks tyyppi vaan
Tässä sinulle nimerkki: Minnullako ADHD kaksi hyvää linkkiä jos jaksat niihin perehtyä :
http://www.janssen.fi/bgdisplay.jhtml?itemname=adhd_about&gclid=CI3t2riK068CFYZZmAodbX0Mcg
http://www.janssen.fi/bgdisplay.jhtml?itemname=adhd_about&product=adhd&gclid=CKDWm5OL068CFetXmAodtU8Yeg
Kanattaa muidenkin jotka ovat ADHD:sta kiinnostuneita niin lukea. Lääkäriin siitä!
- Jasmine
Luin kirjoituksesi ja olen itse ADHD pojan äiti. Tytöillä ja naisilla ADHD:n oireet eivät usein ole niin voimakkaita ja selviä kuin pojilla, jotka usein ovat jo luonteeltaan vilkkaampia. En tiedä onko sinulla ADHD vai ADD vai yleensä kumpaakaan niistä, mutta kuvauksesi perusteella sinun kannattaa tutkituttaa se. Lähi-sairaalasi psykiatriselta osastolta kannattaa kysyä neuvoa ja kertoa heille tarkkaa, miten elämääsi rajoittaa tietyt käyttäytymiseesi ja mielentilaasi vaikuttavat tekijät. Univaikeudet alkavat yleensä lapsena. ADHD lapsen on vaikea nukahtaa. Myös se, että ei saa annettuja tehtäviä suoritettua loppuun on osa ADHD:ta eli keskittymiskyvyn ja pitkäjänteisyyden puute. ADHD lapsella/nuorella/aikuisella on myös muita suurempi riski sairastua masennukseen. Hae apua, sillä sitä on tarjolla, johtuipa vaikeutesi hallita elämääsi mistä hyvänsä. Syy kun tiedetään, sinua voidaan auttaa.
- vammaisen äiti
Kuvaamasi oireet eivät tee kenestäkään AD/HD:tä.Anteeksi vain,mutta luulenpa että sinun kohdalla on kyse jostain muusta.Ehdottaisin käyntiä psykologilla.Ammatti-ihminen näkee kyllä aika äkkiä,mistä kiikastaa.
- Faktaa pöytään!
Molemmat tarinat kuulostavat ADHD/ADD:lle. Minulla on F 90 diagnoosi saatu HYKS NEPSY.
Peukutin vahingossa tota yllä olevaa kommenttia kun piti laittaa alas.
Diagnoosi kriteerit vaativat, että oireet ovat olleet jo lapsuudessa selkeästi havaittavissa. Monesti homma kuitenkin "leviää käsiin" vasta murrosiässä tai varhaisaikuisuudessa. Että kyse voi olla ADHD:sta vaikka todella suuret ongelmat olisivat alkaneet vasta puberteetin jälkeen. - Hei Mr. X,
Rakastan sua :D No kuulosti kyllä tosi tutulta kirjoittamasi.
Tsemppiä!
t.diagnoosia odottava n23 :> - v-hessu
hae diagnoosi, lopeta terapia (adhd vertaistuki ja muu tuki on ok), ja masennuslääkkeet. ala syömään adhd-lääkkeitä. huomaat eron.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tässä ovat Elämäni biisi vieraat lauantai 19.9. - Yksi vieras on kohuttu TTK-juontajaehdokas
Elämäni biisi vieraslista on harvinaisen mielenkiintoinen lauantaina. Mukana myös kohuttu TTK-juontajaehdokas, josta ei171214Mies joka on oikeasti kiinnostunut
Ja näkee sut pitkäaikaisena kumppanina, siirtää vaikka vuoria selvittääkseen asiat eikä ota pienintäkään riskiä menettää1331151- 641120
- 109979
- 86957
Kunnanhallitus
Miten käy täällä vuosia tuomioita jakaneelle valittajalle, hovioikeus hylännyt kaikki syytteet.61954Rauha, sopiiko
Ei häiritä enää toisiamme. Annetaan molemmille rauha unohtaa, pyydän tätä todella. Kiitos. Miehelle.94917Miesten (epä)viehättävyydestä kysymys
Mieltä askarruttava asia, liki dilemma. Palstallahan jotkut miesoletetut usein toteavat, että kaikki naiset tavoittelev180864- 78789
Ei siitä pääse yli, eikä ympäri!
Pakko se on myöntää ja tunnustaa. Olisin halunnut p*nna sinua sydämeni kyllyydestä. Itseäni vanhemmalle naiselle66751- 40713
- 70616
- 98608
- 57604
Myönnetään, tunnen lämpimiä tunteita kohtaasi
Vaikutat tosin liian hyvältä ollaksesi totta. Komeita miehiä on maailma pullollaan mutta sinussa on jotain.....46586- 39564
Humppila korvasi johtajia tekoälyllä
https://yle.fi/a/74-20215155 Humppilassa on lakkautettu teknisen ja hallintojohtajan virat. Säästöä tuli hetkessä 15083558- 60534
Mnot, miksi sinulle on tärkeää solvata uskovia?
Onko sinulla joku katkeruus tai peräti viha heitä kohtaan? Kirjoituksesi nimittäin tihkuvat katkeruutta ja vihaa uskovi292495- 47478