Olen työkyvytön koska sairastan paniikkihäiriötä sekä olen masentunut. Olen vuosi sitten käynyt yksityisellä lääkärillä ja saanut lääkityksen, joka ei kuitenkaan auttanut lainkaan. Olen saanut toimeentulotukea kohta kolme vuotta. Nyt minulta on reippaasti tuota tukea alennettu koska en ole käynyt uudelleen lääkärissä. Eli minun pitäisi käydä siellä uudelleen ja hakea sairauspäivärahaa joka on ensisijainen etuus toimeentulotukeen nähden. Tätä he ovat joka päätöksessäkin toitottaneet.
Mietin vain sitä, että jos menen lääkärille, entä jos sieltä ei suostuta antamaan sitä lappua siihen että voisin sitä sairauspäivärahaa hakea? Sitten tulisi turha käynti toimeentulotuen määrä pysyisi alennettuna.
Mietin vain sitä, että jos menen lääkärille, entä jos sieltä ei suostuta antamaan sitä lappua siihen että voisin sitä sairauspäivärahaa hakea? Sitten tulisi turha käynti toimeentulotuen määrä pysyisi alennettuna.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Moikka,
Kilautas tuonne, siellä varmaan osataan hyvin neuvoa juuri sua:
http://www.mtkl.fi/liiton_toiminta/tietopalvelu_propelli/
Onpas teidän sossussa pitkämielisiä sossutätejä! Olet siis pysyvästi työkyvytön eli kuuluisit sairaseläkkeellle sekä sairastat kahta eri sairautta.
Et ole hoitanut sairauttasi millään tavalla siis ainakaan vuoteen (??!!) etkä yrittänyt kuntouttaa itseäsi tai hakeutua mihinkään muualle hoitoon.
Sossu yrittää kertoa sulle, että olet aivan väärällä luukulla rahaa hakemassa. Kuinka monta vuotta sä vielä meinasti sossusta hakea?? Sairaana? Ei ole mahdollista, ja sitä ne nyt kertoo sulle.
Totta helkkarissa sä menet lääkäriin hakemaa hoitoa sairauksiisi, eihän ne muuten ikinä parane. Mikäli vuosi (!!??) sitten aloitettu hoito ei sulle sopinut, menet hakemaan uutta lääkitystä. Paniikkihäiriöönkin on lääkkeet sekä siihen auttaa myös keskusteluhoito. Usein masennukseenkin lääkkeiden ohella.
Mistä sä tiedät että olet työkyvytön? Onko sua yritetty kuntouttaa? Oletko käynyt jo työkokeilussa? Etpä tietenkään.
Sossu yrittää myös kertoa sulle, että sun pitää mennä niiden lääkärintodistusten kanssa työkkärin kuntoutusasiakkaaksi. Sieltä selvitetään sun työkuntoa ja etsittään jotain sun terveydelle sopivaa ratkaisua.
MIksi et ole hakenut sairaseläkettä? Jos olet sairas, niin kuulut elåkkeelle. Sairaseläkkeen saaminen taas ei onnistu ns netistä hakemalla. Sulle pitää ensin tehdä kuntoutussuunnitelma, sitten kokeilet eri töitä, ja jos näiden kaikkien kokeilijen jälkeen et edelleenkään pysty töihin, vaan joudut sairaslomalle tai sairaalaan, kela voi myöntää sulle eläkkeen.
En usko että olet niin masentunut että eläkettä myönnnettäisiin. Miten voi olla sairas, mutta ei hae uusia lääkkeitä sairauteensa, kun entiset ei sovi?
Miksi et ole työkkärin asiakas? Sossu voi leikata tukea jo sen perusteella, ettet ole ilmottautunut työkkäriin?
Sossu leikkaa sun tukea ensin 20 % jos et mene lääkäriin. Sieltä pitää sun hoitavalta lääkäriltä saada ensin lääkkeet ja sitten, ehkä, sairaslomaa, jos olet niin sairas. Sairaslomaa kun on kulunut 300 päivää, haetaan muita tukia.
Jos et imottaudu työkkärin kuntoutusasiakkaaksi, sossu leikkaa tukea taas pari kuukautta lisää.
Asia on niin, että sun pitää hoitaa itseäsi, selvittää oikealla luukulla sun terveydentilanne ja mennä sen mukaan. Sossu ei tosiaankaan ole paikka,josta haetaan vaan vuositolkulla rahaa. Sitähän ne nyt sulle toitottaa.
Otappa onkeesi ja hoida asiat. Masennuksen hoito on nykyään hyvää ja lääkkeitä on vaikka millä mitalla. Itsekin sain ensin lääkkeet, jotka vaan oksetti,mutta toiset lääkkeet jo helpotti oloa muutaman viikon syömisen jälkeen.
Minä pysyvästi työkyvytön? Mikäs lääkäri se sinä olet? Todellakaan ala mitään sairaseläkkeitä hakemaan, jumalauta ikää 22v ja muka eläkkeelle pitäs alakaa. Voi tsiisus.
Olen yrittänyt opiskella, mutta aina alkaa ahdistamaan ja tulee paniikinomainen tunne, sen takia en ole pitkään aikaan yrittänyt mitään. En tehdä töitä, en opiskella.
Ja kun olen ollut pitkään masentunut, en senkään takia ole vaivautunut menemään lääkäriin. Vaatisi niin paljon iteltä että saisi perseen ylös ja tehtyä jotain. Siksi on lääkäriin menemisetkin jääneet.
Olen miettinyt lääkäriin menemistä, ihan tosissani, mutta en ole vielä ainakaan mennyt.
Mutta kun tuota tuossa vaan mietin että jos menen ja pyydän lausuntoa jonka avulla sitten voisin hakea sitä sairauspäivärahaa, niin jos lääkäri ei myönnä semmosta lausuntoa, jos en lääkärin mielestä ole "tarpeeksi sairas". Kun en tiedä kuinka helposti semmosia myönnetään ja pitääkö kaikenlaisissa tutkimuksissa ravata ennen kun semmosen lausunnon saisi. En jaksaisi mitään rumpaa kun henkisesti niin väsyny jo muutenkin.
Kiitos kuitenkin kommentista.
Mitäs sitten täällä kyselet kun tiedät jo vastauksen. Ei sulle kukaan sinne kotiin tuo sitä lääkärintodistusta, ei edes vastaanottoaikaa. Kyllä sinun itsesi pitää ryhdistäytyä sen verran, että haet apua itsellesi. Jostain sinunkin on aloitettava.....voi hitsi noita uusavuttomia....
No etpä masennuksesta paljoa ymmärrä. Masennus kun vie juuri ihmisen aloitekyvyn eikä kykene hoitamaan asioitaan kunnolla edes varata sitä lääkäriaikaa, sekin voi olla liikaa. Ei masentunut ihminen kykene päättämään ja käskemään itseänsä tehdä asioita.
Niimpä.. Sitä kun on syvästi masentunu niin p..erkele koitappa siinä jotain muka tehdä. V...ituttaa just tuollaset ihmiset. Helppohan se on sanoa että ylös siitä ja hoida asioita. Niin voi sanoa ihmiselle, joka ei ole masentunut, mutta niin on turha sanoa yleensä masentuneelle ihmiselle. Ainahan toki voi yrittää. Kumpa olisi joku kaveri edes joka tulisi tänne ja veisi mut lääkärille, soittaisi vaikka mun puolesta ajan ym. Kun minä en itse kykene, en vaikka kuinka haluaisin. Hyvä luoja kun kaikki ei vaan voi ymmärtää. Kärsikää ite h..helvetin syvästä masennuksesta monta vuotta niin ehkä sitten ymmärrätte.
Kyllä vaan tiedän mistä puhun, itselläni on masennus. Kyllä minullekin oli melkoinen voimainkoetus jo pelkkä ylös nouseminen aamulla, useinmiten en noussutkaan. Mutta siellä pohjallakin tajusin, että mulle ei kukaan tuo sitä lääkärin aikaa sinne sängynpohjalle, ei kukaan vie minua sinne lekurille, kukaan ei potki persiille eteenpäin.
Ajattelin, että vaikka viimeisillä voimillani raahaudun sinne vihdoin soittamalleni mielenterveyshoitajan vastaanotolle.
Ja heti tuntui helpottavan kun oli ihminen joka otti tosissaan, kuunteli ja neuvoi mitä pitää seuraavaksi tehdä.
Usko pois ap, myös sinun on tehtävä se ratkaiseva askel. Varaat heti ajan joko terveyskeskuksen lääkärille tai mielenterveyshoitajalle, siitä se lähtee rullaamaan.
Sinulle "sairaus ei omatahto" , jokainen masentunut joutuu joskus ottamaan sen ensimmäisen askeleen, suuntaan tai toiseen. Mutta se on kyllä ihan itse tehtävä.
Taisi olla provo ja feikki tai sit se hirtti ittensä :) Kun tuollaisille pitää laittaa luu kurkkuun niin lakkaavat voivottelun ja palaavat arkeen. Jokainen ihminen, joka jää lihomaan ja pieremään sänkyynsä, saa itsensä saamattomaksi. Tarjotaanko niille ruokakin sänkyyn?
Ei muuta kuin YLÖS ULOS ja tupakalle rappusille jos ei muuta keksi. Kunhan tekee jotakin.
Tai ehkäpä oon vaan niin masentunu etten päiväsaikaan jaksa paljoa netissä hillua ja varsinkaan kirjotella mihinkään helevetin palstalle :)