Hei!
Oletyko jo nähnyt "Pissahätä"- ja muut kampanjavideomme? http://www.youtube.com/watch?v=MIPdN_hXZ8M
Mitä olet mieltä?
Mitä mieltä?
kaisa-unicef
57
897
Vastaukset
- unicef.vapaaehtoinen
Hämmästyttävää ajatella, kuinka paljon videot muuttuisivat, jos Pertti Sveholmin tilalla olisi ollut lapsi. Tilanteet tuntuivat tutuilta. Pienten lasten äitinä pinna joskus kiristyy äärimmilleen. Sehän ei tietenkään oikeuta käyttämään väkivaltaa. Minkälainen fiilis videoista muille jäi?
-Anna-Kaisa- toisin päin
Tuo video olisi ollut vielä tehokkaampi jos roolit olisivat olleet toisin päin. Naisten miehiin kohdistuvaa väkivaltaa pidetään melkein normaalina. Jos mies olisi tehnyt tuon saman videossa naiselle, niin viestin teho olisi ollut moninkertainen.
- reijo.k
Kyllä kuritus kasvattaa, se on koko touhun tarkoitus. Meille ei vain ole selvää kurituksen koko luonteesta. Kuritusta ei ole jatkuva väkivalta, lyöminen, eikä henkinen. Kuri on opettaa lasta ymmärtämään vastuunsa, kuuliaisuus, vanhemmille, koulussa, yhteiskunnassa ym.
Kuri on oppia esim. itsehillintää, tehdä asioita jotka eivät esim. huvita, kotiaskareet, läksyt ym. Sosiaalinen käytös toisia kohtaan, myös hekilöitä joista en juuri pidä, tai ole samaa mieltä heidän kanssaan. Kuri on enemmän itsestä lähtöisin olevaa, kuin että mulle on kaikki luvallista. Kuritus on taas ei vain rankaisemista vaan opettamista, neuvomista, vastuunantoa ja jopa vaatimista esim. pitämään sovitut asiat, aikataulut, tehtävät, ym. Kurittaahan yhteiskuntakin sääntöjä rikkovia, miksi eivät vanhemmat saisi kurittaa? Edelleen väkivalta ei ole ratkaisu mihinkään. Niin unisef, lastensuojeluliitot, sos toimet voisivat ohjata ja neuvoa vanhempia oikeanlaiseen kommunikointiin, ja lapsia omaehtoiseen kuuliaisuuteen. Paljon vähemmällä selvittäisiin rankaisutilanteissa jos kysymys kuuluisi. Mistä kaikki sai alkunsa? Nyt turhat vanhempien häpäisyt lietsovat väärää hallintomenettelyä, valta on siirtynyt lapsille, vanhemmat ovat koulujen kanssa aika vaikeassa tilanteessa jossa tenava pitäisi saada tottelemaan ja äkkiä koska aikaa ei aina ole kovin paljon.
Mikä neuvoksi, on helppo arvostella ja rankaista kasvattajaa kasvatettavan sijaan. Kasvattajataho tarvis tukea, neuvoja ja selkeitä ohjeita, ei tuomioisttuimen pelkoa. - jhuui
toisin päin kirjoitti:
Tuo video olisi ollut vielä tehokkaampi jos roolit olisivat olleet toisin päin. Naisten miehiin kohdistuvaa väkivaltaa pidetään melkein normaalina. Jos mies olisi tehnyt tuon saman videossa naiselle, niin viestin teho olisi ollut moninkertainen.
Sinänsä puhut asiaa, mutta tuossa tapauksessa olis helposti päädytty sitten pohtimaan perheväkivaltaa/naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja itse aihe siis unohtunut.
- kaisa-unicef
reijo.k kirjoitti:
Kyllä kuritus kasvattaa, se on koko touhun tarkoitus. Meille ei vain ole selvää kurituksen koko luonteesta. Kuritusta ei ole jatkuva väkivalta, lyöminen, eikä henkinen. Kuri on opettaa lasta ymmärtämään vastuunsa, kuuliaisuus, vanhemmille, koulussa, yhteiskunnassa ym.
Kuri on oppia esim. itsehillintää, tehdä asioita jotka eivät esim. huvita, kotiaskareet, läksyt ym. Sosiaalinen käytös toisia kohtaan, myös hekilöitä joista en juuri pidä, tai ole samaa mieltä heidän kanssaan. Kuri on enemmän itsestä lähtöisin olevaa, kuin että mulle on kaikki luvallista. Kuritus on taas ei vain rankaisemista vaan opettamista, neuvomista, vastuunantoa ja jopa vaatimista esim. pitämään sovitut asiat, aikataulut, tehtävät, ym. Kurittaahan yhteiskuntakin sääntöjä rikkovia, miksi eivät vanhemmat saisi kurittaa? Edelleen väkivalta ei ole ratkaisu mihinkään. Niin unisef, lastensuojeluliitot, sos toimet voisivat ohjata ja neuvoa vanhempia oikeanlaiseen kommunikointiin, ja lapsia omaehtoiseen kuuliaisuuteen. Paljon vähemmällä selvittäisiin rankaisutilanteissa jos kysymys kuuluisi. Mistä kaikki sai alkunsa? Nyt turhat vanhempien häpäisyt lietsovat väärää hallintomenettelyä, valta on siirtynyt lapsille, vanhemmat ovat koulujen kanssa aika vaikeassa tilanteessa jossa tenava pitäisi saada tottelemaan ja äkkiä koska aikaa ei aina ole kovin paljon.
Mikä neuvoksi, on helppo arvostella ja rankaista kasvattajaa kasvatettavan sijaan. Kasvattajataho tarvis tukea, neuvoja ja selkeitä ohjeita, ei tuomioisttuimen pelkoa."Niin unisef, lastensuojeluliitot, sos toimet voisivat ohjata ja neuvoa vanhempia oikeanlaiseen kommunikointiin, ja lapsia omaehtoiseen kuuliaisuuteen."
Onneksi neuvoja kasvattamiseen löytyy! Väestöliitto tukee perheitä kaikenlaisissa tilanteissa ja muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton vanhempainnetistä löytyy vinkkejä kaikenikäisten kasvatukseen.
Tässä vielä linkit
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/
http://www.vaestoliitto.fi/vanhemmuus/palvelut/
http://www.alalyolasta.fi/ala_lyo_lasta/kasvatusvinkkeja/kasvatusvinkkeja - 25
reijo.k kirjoitti:
Kyllä kuritus kasvattaa, se on koko touhun tarkoitus. Meille ei vain ole selvää kurituksen koko luonteesta. Kuritusta ei ole jatkuva väkivalta, lyöminen, eikä henkinen. Kuri on opettaa lasta ymmärtämään vastuunsa, kuuliaisuus, vanhemmille, koulussa, yhteiskunnassa ym.
Kuri on oppia esim. itsehillintää, tehdä asioita jotka eivät esim. huvita, kotiaskareet, läksyt ym. Sosiaalinen käytös toisia kohtaan, myös hekilöitä joista en juuri pidä, tai ole samaa mieltä heidän kanssaan. Kuri on enemmän itsestä lähtöisin olevaa, kuin että mulle on kaikki luvallista. Kuritus on taas ei vain rankaisemista vaan opettamista, neuvomista, vastuunantoa ja jopa vaatimista esim. pitämään sovitut asiat, aikataulut, tehtävät, ym. Kurittaahan yhteiskuntakin sääntöjä rikkovia, miksi eivät vanhemmat saisi kurittaa? Edelleen väkivalta ei ole ratkaisu mihinkään. Niin unisef, lastensuojeluliitot, sos toimet voisivat ohjata ja neuvoa vanhempia oikeanlaiseen kommunikointiin, ja lapsia omaehtoiseen kuuliaisuuteen. Paljon vähemmällä selvittäisiin rankaisutilanteissa jos kysymys kuuluisi. Mistä kaikki sai alkunsa? Nyt turhat vanhempien häpäisyt lietsovat väärää hallintomenettelyä, valta on siirtynyt lapsille, vanhemmat ovat koulujen kanssa aika vaikeassa tilanteessa jossa tenava pitäisi saada tottelemaan ja äkkiä koska aikaa ei aina ole kovin paljon.
Mikä neuvoksi, on helppo arvostella ja rankaista kasvattajaa kasvatettavan sijaan. Kasvattajataho tarvis tukea, neuvoja ja selkeitä ohjeita, ei tuomioisttuimen pelkoa.Lyhyesti nykykasvatus toimii näin: Ensin alistetaan järkeilemällä, sitten uhkailemalla, sitten kurinpidolla ja jos ei edelliset toimi niin sitten väkivallalla. Tämä sama näkyy myös siinä miten eri yhteiskunnat asioivat keskenään: Ensin pyritään bisnekseen, sitten uhkaillaan, sitten sanktiot ja lopuksi sota. Yhteiskuntamme perustuvat tällaisiin ajatusmalleihin ja juuri niihin ajatusmalleihin sopeutamme myös lapsemme, eli toisin sanoen vika ei ole lapsissa, eikä ole ihmekkään että he vastustavat tuommoisten ajatusmallien omaksumista.
- rose18
kaisa-unicef kirjoitti:
"Niin unisef, lastensuojeluliitot, sos toimet voisivat ohjata ja neuvoa vanhempia oikeanlaiseen kommunikointiin, ja lapsia omaehtoiseen kuuliaisuuteen."
Onneksi neuvoja kasvattamiseen löytyy! Väestöliitto tukee perheitä kaikenlaisissa tilanteissa ja muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton vanhempainnetistä löytyy vinkkejä kaikenikäisten kasvatukseen.
Tässä vielä linkit
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/
http://www.vaestoliitto.fi/vanhemmuus/palvelut/
http://www.alalyolasta.fi/ala_lyo_lasta/kasvatusvinkkeja/kasvatusvinkkejalapset tekee väärin se johtuu täysin itsenäistymisestä..
en minä vieläkään anna lapsen vapaaehtoisesti 4 vuotiaana kävellä ilman käsikädessä autotiellä vaikka kuinka siihen pyritään vapaaseen tahtoon.
en rupee lahjoo mutta pakotan sen kuitenkin siihen loppujen lopuksi jalkaraudoilla(niinkuin ennen vanhaan sanotaan).
jos tiedät paremman keinon, niin kerro ihmeessä.
jokaisena kertana kun ollaan lähetty painotan että kiltti pitää olla tai ei mennä toiste.
mutta kuitenkin tulee tilanteita kun lapsi haluaa olla iso ja tahtoo näyttää että osaa sen jo.
joka on lapsen kulmasta yliarviotia omista kyvyistä.
- väärin.
Hieno kampanja, hyvä ajatus ja huippuvideot. Sai kyllä ajattelemaan, vaikka en äiti ainakaan vielä todennäköisesti moneen vuoteen olekaan. hienoa työtä!
- saila.unicef
HUOM! Psykologi Anna Salmi ja lapsen oikeuksien asiantuntija Inka Hetemäki vastaavat JUURI NYT kysymyksiin täällä: http://www.vauva.fi/kuritus_ei_kasvata
- vitsas
Tukkavoimistelu ja luunapsu auttaa pahimmissakin tilanteissa.Ite sentään sai aikoinaa hakee mettästä risut joilla sit isäukko persauksille ropsotteli....ja näinki tolokku ihiminen on kasvanu.... juuri ehkä sen takia..:)
- minävaan5
Ei väkivaltaa saa käyttää.
Itse käytän seuraavia rankaisumetodeja:
- ylimääräiset siivous- ja keittiöpalveluvuorot
- tv:n katselukielto
- tietokoneen käyttökielto
- kotiaresti
Näillä on kolmen lapsen kanssa vielä pärjätty mainiosti.
Kuri ja järjestys on kuitenkin pidettävä voimassa ja tenavaa ei saa päästää lapasesta. Jos tenava tekee mitä lystää ennen murrosikää niin murrosiässä ollaankin sitten jo kaulaa myöten nesteessä. - kuri kunniaan
Minusta fyysinen kuritus ja väkivalta ovat kaksi eri asiaa. Tuossa videossa naisen miehelle tekemä naaman puristelu ym oli väkivaltaa ja oman huonon purkamista. Fyysinen kuritus pitäisi olla sitä, että lapsi tietää mikä on väärin ja tietää, että tehdessään tuota väärää hän saa vaikka piiskaa pyllylle. Rankaisu ei saa tapahtua vihassa vaan isän tai äidin tyynnyttyä. Fyysinen kuritus ei saa olla hakkaamista nyrkeillä tai mitään julmaa.
Itselläni ainakaan ei vanhempieni antamasta "selkäsaunasta" ole mitään huonoa sanottavaa, kun se tapahtui syystä. Koivun oksa oli kirjahyllyllä muistuttamassa siitä, että jos tehtiin väärin kiellosta huolimatta niin oksa saattoi viuhua takapuolelle.
Sanokoon sosiaalitantat mitä tahansa niin totuus on se, että joka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee. Jos ei lapset opi kuria lapsena vanhemmiltaan, niin se oppivat sen kovalla kädellä yhteiskunnalta vankilassa istuessaan.- katoava luonnonvara
Niinpä, mutta mitä se kuri sitten pohjimmiltaan onkaan?
- kaisa-unicef
katoava luonnonvara kirjoitti:
Niinpä, mutta mitä se kuri sitten pohjimmiltaan onkaan?
Kattava vastaus yleiseen väittelyyn kurituksen, kurin ja kuritusväkivallan (näkemys)eroista löytyy nyt blogista:
http://bit.ly/u18E3k
Yksinkertaisimmillaan voi sanoa, että:”Oikeiden termien käyttämistä tärkeämpää on tietää milloin kysymys on väkivallasta. Kampanjassamme emme puhu kuria vastaan, mutta kuritusta/kuritusväkivaltaa kylläkin, sillä sekä henkinen että fyysinen väkivalta vahingoittaa lasta.”
- Kuria kasvatukseen
Tottakai vähintään hiuspöllöä saa antaa, jos ei muu auta. Täytyy kuitenkin järkevästi käyttää. Ensisijaisesti vakavalla ja painokkaalla äänellä selittäminen.
Pieni kivunpoikanen, kun tukkapöllö, tehostaa pahimmissa tapauksissa hyvin vaikutusta. Kun seurauksena on epämiellyttävä tuntemus, siitä seuraa, että ei haluta toistaa pahaa asiaa uudestaan. Kyllä Pavlov tiesi mistä puhui.
Lyöminen tai vastaava ei ole oikein. Pienestä piiskasta en ole varma. Ei ole itselläni kokemusta.
Lapsille tulee näyttää selvät rajat, kertoa uskottavasti, mieluiten tavallaan pelottavasti ja uhkaavasti, mitä saa tehdä ja mitä ei. Jos ylittää nämä rajat, niin tulee kertoa myös selvästi, että siitä seuraa seuraamuksia. Ja lapset hyvin yleisesti koettelevat näitä rajoja, varsinkin, jos tietävät, ettei tule mitään muuta kuin päänsilittelyä.- Rose's street
Minä voisin sanoa että tukistustakaan en kannata, itse pelkään edelleenkin isääni ksoka isäni tukisti aikanaan. En edelleenkään pidä isästäni enkä koe isääni läheiseksi, isäni aina tukisti enkä tule unohtamaan :/
- mirjaamii
Rose's street kirjoitti:
Minä voisin sanoa että tukistustakaan en kannata, itse pelkään edelleenkin isääni ksoka isäni tukisti aikanaan. En edelleenkään pidä isästäni enkä koe isääni läheiseksi, isäni aina tukisti enkä tule unohtamaan :/
Mä sain koivuniemen herraa kyl joku 5kertaa elämäni aikana,tukkapöllyä useammanki kerran mutta ei mulla mitään traumoja jäänyt. Molemmat vanhemmat rakkaita ja läheiset välit molempiin :) Ehkä meillä oli kuitenkin se että vain tietyistä syistä sai tukkapöllyä ja parista pahemmasta rikkomuksesta piiskaa. Ja muistan kun aina sain tietää miksi sain piiskaa eli vanhemmat kyllä kertoivat syyn. Mistään ruuan jättämisestä lautaselle,huoneen siivoamatta jättämisestä,siitä että komennettiin 20kertaa hermostumiseen asti tms ei paukkunu ns fyysiset rangaistukset. Kerran olin vaarassa pudota jäihin vaikka oli kielletty menemästä ja silloin tuli koivuniemestä. Siitäkin opin ettei parane mennä jäille kun on kielletty (syynä puhtaasti hukkumisvaara) Ei lapsi ymmärrä mitä todellisuudessa se hukkuminen tarkoittaa.Mielummin pieni polttelu persuksissa ku jäistä vettä keuhkoissa. Rakkautta eniten oli mutta kuriakin löytyi ja lapsuuttani ja vanhempieni kasvatustaitoja lämmöllä kiitän!
Luojan kiitos siitä että alkoholismia tai hakkaajia meidän perheessä ei ollut! Luulen että nuo 2 edellä mainittua ovat suurempia syitä ihmisten hunoihin muistoihin kuin tukistukset. Mainittakoon vielä huonoihin asioihin vapaa kasvatus ja se että rakkautta ei uskalleta päivittäin näyttää!
- Luunappi = hakattu?
Kyllä hirvittää ajatella millainen se seuraava sukupolvi tuleekaan olemaan: Nyt on vuorossa ns. vapaan kasvatuksen saaneiden jälkeläiset,eikä ainakaan kadulla näkymä mieltä lohduta.Niitä rajoja kun kotona ei näytetä,niin niitä lähdetään hakemaan ulkoa toinen toistaan räikeämmin seurauksin.On totta että lyöminen on väärin,mutta rajat kurin pidossa ovat hälventyneet jo niin pahasti,että ne yksilöt jotka sitä kuria välillä tarvitsivat (niin,kaikki eivät ole samanlaisia...) ovat TODELLA hukassa.Järkeä PITÄISI käyttää kasvatuksessa,välillä vähän kovempiakin otteita. Mutta: Sillä pienellä sanalla minun lapsuudessa on sitten myöhemmin moni asia selvitetty kurin palautuksen jälkeen (monesti tuota kurin palautusta ei tarvittu -opin nopeasti) ja se sana on "Anteeksi".
- mk
Vapaa kasvatus ei tarkoita sitä että saa tehdä mitä haluaa vaan sitä ettei anneta selkäsaunaa muodon vuoksi joka päivä. Itselläkin yksi lapsi ja kyllä on puheella oppinut mutta en pidä mitään hirveän tuikkoaja kasvatusmetodeja ja helpolla olen päässyt. Omat vanhempani eivät hirveästi kasvattaneet vaan latelivat turhanpäiväisiä kaskyjä ja eivät hirveasti perustelleet asioista ja lapasestahan se lähti mutta itse olin ajatteleva ja tul iihan yhteiskunkelpoinen. Vieläkin huijaan äitiäni kun soitta joskus perjantaisin että missä tytäreni on niin sanon että kylillä keskikaljaa juomassa ja menee heti pasmat sekaisin. Itse olen huomannut että ne vanhemmat jotka laittavat liian tiukat rajat tressaavat ja ottvat liian helposti herneen nennän. Vastuuta pitää antaa laspen kasvaessa sopivassa suhteessa j kyllä normaali lapsi puhettauskoo. Eihän kukaan muijaansakkaan hakkaa jos ei usko mitä mies sanoo.
- vitza
mk kirjoitti:
Vapaa kasvatus ei tarkoita sitä että saa tehdä mitä haluaa vaan sitä ettei anneta selkäsaunaa muodon vuoksi joka päivä. Itselläkin yksi lapsi ja kyllä on puheella oppinut mutta en pidä mitään hirveän tuikkoaja kasvatusmetodeja ja helpolla olen päässyt. Omat vanhempani eivät hirveästi kasvattaneet vaan latelivat turhanpäiväisiä kaskyjä ja eivät hirveasti perustelleet asioista ja lapasestahan se lähti mutta itse olin ajatteleva ja tul iihan yhteiskunkelpoinen. Vieläkin huijaan äitiäni kun soitta joskus perjantaisin että missä tytäreni on niin sanon että kylillä keskikaljaa juomassa ja menee heti pasmat sekaisin. Itse olen huomannut että ne vanhemmat jotka laittavat liian tiukat rajat tressaavat ja ottvat liian helposti herneen nennän. Vastuuta pitää antaa laspen kasvaessa sopivassa suhteessa j kyllä normaali lapsi puhettauskoo. Eihän kukaan muijaansakkaan hakkaa jos ei usko mitä mies sanoo.
no sun kohalla se oli sit menny vikaan koska ei todellakaan mistä vaan saa rangaista eikä varsinkaan fyysisesti! tiettykään ei toimi jos paiskoo mennen tullen pikku asioistakin.jossain vaiheessa ne paiskomisetkaan ei välttämättä enää tunnu ja tulee vain se viha rankaisijaa kohtaan. vitsaa kyllä saa omasta puolestani antaa mutta säästeliäästi ja harkiten!
- aino_unicef
Hienoa, että kuritusväkivallasta käydään aktiivista keskustelua! Muutamia näkemyksiä:
Se, että lapsena kokemasta kuritusväkivallasta ei ole jäänyt jälkiä ei tarkoita että väkivalta olisi hyväksyttävää. Tutkimusten mukaan kurittaminen jättää vahvan jäljen lapseen ja lapsi muistaa kokemansa. On myös tutkittu, että lieväkin kuritusväkivalta lisää lapsen agressiivisuutta ja heikentää itsetuntoa. Lisäksi lapsen luottamus vanhempaan kärsii ja lapsi voi oppia pelkäämään vanhempaa.
Myönteisen kasvatuksen keinot vievät pitkälle tutkimustenkin mukaan:
- lapselle välittyy tunne siitä, että hän on arvokas ja rakastettu
- lapsi oppii luottamaan vanhempaansa ja heidän suhteensa rakentuu vahvemmaksi
- lapsen ohjaaminen on tehokkaampaa myönteisin keinoin, sillä lapsen kypsyminen ja harkintakyky kehittyvät nopeammin.
Keskustelussa on tullut esiin myös vapaa kasvatus: kielteinen suhtautuminen kuritusväkivaltaan ei suinkaan tarkoita sitä, ettei lapselle asetettaisi rajoja. Vaihtoehto kuritusväkivallalle ei siis ole vapaa kasvatus, vaan välissä on muita tehokkaampia kasvatustapoja.
Mitä mieltä olette? Kertokaahan omia hyviä vinkkejänne kasvatukseen - mikä avuksi arjen haastaviin tilanteisiin?- ...
Minä olen ainakin järkeillyt, että jos hermo palaa, silloin tekisi mieli käydä lapseen fyysisesti käsiksi. Koskaan se ei ole tullut mieleen jos lapsi on tehnyt vaikka jotain pahempaakin, mutta olen itse ollut positiivisella tuulella. Eli joskus pelkkä maitomukin ensimmäisen kerran tahallaan kaataminen ja nauru päälle saa sapen kiehahtamaan ja tekisi mieli käydä käsiksi. Joskus jaksan kymmenennenkin kerran ihan tyynesti vain siivota kaatuneen maidon ja jatkaa mallittamista siitä kuinka maitomukin kanssa toimitaan. Eli jos käyttäisin fyysistä kurittamista sitä selkeästi värittäisi kokemani viha ja raivo, joka on täysin minusta lähtevä ominaisuus, ei suinkaan lapsen teosta.
Siksi mä yksinkertaisesti lähden, kun hermo menee, lapsi jää pöytään isänsä kanssa tai vien sänkyynsä ja lähden vähäksi aikaa pihalle. Mä olen selittänyt itselleni, että lapsen yksinjättäminen ei ole lapselle rangaistus, eikä hän onneksi sängyssään koe pahaksi ollakaan, vaan tarkoitus on vain rauhoittaa itseni. Olen ajatellut että jos joskus kuitenkin sen jälkeen kun olen raitistanut hermoni ulkona ja ajatus on taas selkeä, edelleen haluaisin rangaista lasta jotenkin -ihan miten vain -sosiaalisesti, psyykkisesti tai fyysisesti, niin sitten voisin antaa itseni tehdä sen, kun se on täysin järjellä perusteellisesti mietitty. Mutta koskaan en anna itselleni lupaa alistua rangaistuksiin tunteen voimalla.
Ja ihme kyllä kun on hetken ulkona ja järki taas palaa, niin ei ole koskaan käynyt mielessäkään ruveta rankaisemaan lasta.
Kamppanja on ihan mahtava, kiitos siitä. Nämä tulleet kommentit kuvaavat hyvin perheväkivallan sosiaalisen periytymisen mallia. Ihmiset joita itseään on fyysisesti kuritettu opitävät sitä hyväksyttävänä, koska eivät tiedä paremmasta ja varmasti kokevat ihan varmasti olevansa ihan onnellisia vaikka onkin kuritettu. Myös minä olen saanut piiskaa, eli olen sen ikäpolven ihmisiä, että oli vielä lapsuudessa laillista ja koen olevani ihan onnellinen, ei ole mitenkään traumatisoinut. Mutta olen perehtynyt työni kautta ja opsikeluissa asiaan ja sitä kautta osannut katkaista kierteen omalta osaltani. Jos minua on kuritettu ja minusta on kasvanut näin onnellinen ihminen jolla on hyvät välit vanhempiini, niin mä en itse osaa edes arvailla kuinka onnellinen ja kuinka hyvät välit vanhempiinsa omalla lapsellani tulee olemaan tulevaisuudessa, koska hän ei lapsuudessaan tule kokemaan perheväkivaltaa. Mä pelkään auktoriteetteja, kuten suomalaisen kuuluukin, lapseni tulevaisuutta tuollaiset pelot eivät tule koskaan värittämään. Mä edelleen pelkään sanoa vanhemmilleni jurputtaen vastaan, kuten varmaan hyvän lapsen kuuluukin myös aikuisena pelätä, mutta minun lapsellani ei tule koskaan olemaan tuotakaan pelkoa. Eli jos mä saan muutamiakin pelkoja, joita omassa elämässä pidän normaalina, pois lapseni elämästä, niin se on lapselleni vain plussaa. - Yllättävää
Erikoista näissä kommenteissa on se, että niissä annetaan sellainen kuva, kuin vanhemmat itse hoitaisivat lapsensa kouluikään saakka. Nämä kaikki kommentit lieneekin sellaisilta vanhemmilta, jotka todella itse lapsiaan hoitavat, kasvattavat, opettavat ja kurittavat. Mutta olette vain pieni vähemmistö siinä lastenkasvatuskulttuurissa, joka on maassamme vallinnut jo useamman vuosikymmenen.
Eli, ei voida edes puhua kodin antamasta kasvatuksesta silloin, kun lapsi tulee illalla kotiin vain syödäkseen ja nukkuakseen. Seuraavana aamuna hammaspesu puetus ja autoon ja päiväkotiin aamupalalle ja KASVATETTAVAKSI. Kuitenkaan täällä ei edes keskustella päiväkodin kasvatus- ja kuritusmenetelmistä sen paremmin kuin muustakaan lapsen hoitotyöstä siellä. Sen häiriön, jos minkä päiväkotikasvatus jättää, sen lapsessa olevan levottomuuden kanssa sitten koti myöhemmät vaiheet elää ja yrittää parhaansa mukaan oikaista tapahtuneita virheitä; useimmiten tuloksettomasti.
Täällä mainittiin myös jotakin, että 80- ja 90-luvulla syntyneet lapset kasvatettiin ilman kuritusta. Joissakin kodeissa kyllä lapset todella SAIVAT jäädä pois päiväkodista vanhempien ollessa 90-luvun laman aikaan työttömänä, mutta tämä ei suinkaan koskenut 80-luvun aikaan syntyneitä. Päivastoin suurin mahdollinen joukko täytti tuolloin hoitopaikat, koska äidit eivät uskaltaneet tai muuten kyenneet käyttää vielä uutta ihanuutta 3 vuoden hoitovapaata.
Itse tiedän tarkkaan tuonajan päiväkotikurituksen, joka on todella paljon sen jälkeen lieventynyt. On myös muistettava, että yhteiskunta riensi kiireesti apuun lamankin aikana lapsen saamiseksi takaisin päiväkotiin. Informoiden ettei lapsi saa "kärsiä" kotonaan vanhempiensa työttömyyden vuoksi.
Onko siis koko palsta "Kuritus ei kasvata" suunnattu vain oman kodin kasvatuksessa oleville?
- yksvaan
Mikä vika pienessä auktoriteetin pelossa on? Hyvä vain jos pahanteko jää välistä sen vuoksi. Yleensä ottaen auktoriteetit ovat syystä olemassa.
- ...
Pelko on negaatio ja negatiot tuppaavat alentamaan elämänlaatua.
Mutta kun lapsen kanssa ei todellakaan aina slevitä puhumalla. Ne 80- ja 90-luvulla syntyneet lapset, joita kasvatettiin ilman kuritusta, ovat nyt nuoria aikuisia, joilla ei ole alkeellisiakaan käytöstapoja. Lapaset eivät aina pysty konstruktiiviseen keskusteluun ja kiellot menettävät merkityksensä, jos niitä ei tehosteta fyysisin keinoin.
Minut vanhemmat kasvattivat kovin ottein ja tästä olen heille kiitollinen. Kavereitani heidän vanhemmat kasvattivat puhumisella. Nykyään hyvin moni kaveri ei omaa alkeellisiakaan käytöstapoja, käyttäytyy hyvin törkeästi muita kohtaan.
Itse koen lasten tukistamisen ja jossain määrin jopa perustellun väkivallan jopa hyväksi asiaksi. Aikoinaan minulla usein tuppasivat koulutossut jäämään kotiin. En kokenut niiden kantamista repussani kovinkaan tärkeäni. Kerran isäni löi minua niillä tossuilla päähän ja siitä lähtien ovat tossut pysyneet repussa koko opiskeluajan. Lapselle puhuminen ei todellakaan ole aina tehokasta, mutta raju tunnetila jää mieleen hyvin vahvasti.
Myös vanhempien henkilöiden inhimillinen kunnioitus on kadonnut kuin tuhka tuulee nykynuorilla. olin joskus kaupan kassalla töissä, kun RAY:n peliautomaatit olivat K-15. Hyvin usein alaikäiset pelasivat niitä. Kun vartija tuli paikalle, niin siltä kuului vain haistattelua ja "et sä meille mitään voi"-fraasi. Tässä se ongelma onkin; lapset voivat käytännössä tehdä mitä vaan, mutta aikauset eivät heille mitään voi. Näiden alaikäsiten kanssa vartija kävi päivittäin saman keskustelun peliautomaattien ikärajasta, mutta mikään ei auttanut. Myöskään yhteydenotto vanhempiin ei auttanut. Siellä ne pojat olivat viikon päästä pelaamassa. Vartija ei mitään heille voi, vaan hänen on pakko mennä juttelemaan heille, vaikka hänellä olisikin parempaa tekemistä.
Lehdet ovat pullollaan tarinoita henkilöistä, jotka aloittivat pelaamisen alaikäisinä, mikä johti aikuisena peliriippuvuuteen. Jos vartija saisi kunnolla kerran näpäyttää tai tukistaa alaikäisiä pelaajia, niin eivät varmanakaan toista kertaa voisi mennä uhmaamaan vartijaa, koska tietäisivät, että turpiin tulee ja kovaa.
Ennen vanhaan lapsia tukistettiin hyvin pienistä asioista, mutta kaikki osasivat käyttäytyä ja kaikilla oli kunnioitus toisia kohtaan ja moraalikäsitys kohdillaan. En tarkoita jatkuvaa lasten hakkaamista, mutta perusteltu tukistus viimeisenä keinona on mielestäni ainoa oikea toimintastapa.- ....................
Mielestäni lapsen ei kuuluisi pelätä vanhempiaan, tai sitä että vanhemmat satuttavat. Jos lapsi on kiukkuinen, häntä voi rauhoitella ja ottaa syliin, tai kiinnittää lapsen mielenkiinnon jonnekin muualle tai viedä lapsen pois tilanteesta.
Kuritus ei ole sama kuin rajojen ylläpitäminen. Uskon, että jos lapsen opettaa pienestä pitäen kunnioittamaan muita ja olemaan empaattinen, ei sen pitäisi silloin olla kovin vaikeaa keskustella lapsen kanssa mikä on väärin ja oikein. Eivät lapset ole tyhmiä, kyllä he uskovat kun selittää.
Minua ei ole koskaan kuritettu mitenkään, koska uskoin pelkkää puhetta. Jos olisi, niistä olisi varmaan jäänyt hirveät traumat, koska olin aika herkkä ja kiltti lapsi.
En voisi kuvitellakaan, että äitini tai isäni olisi edes pikkuisen tukistanut minua tai siskoani. - ...
Tuokin on jännä juttu. 70-luvulla ihmiset marmattivat miten 50-luvulla syntyneet käyttäytyvät huonosti. 90-luvulla ihmiset marmattivat miten 70-luvulla syntyneet käyttätyivät huonsoti. Nyt 2010 luvulla ollaan jo marmattamassa 1990-lukulaisista. Ei mitään uutta siis. Monitor risk tutkimus taas osoittaa, kun asiaa aktsotaan muulta kantilta kuin omaa ikäpolvea ihaillen, että nykyään ja koko ajan nuoret kiroilevat, käyttävät päihteitä, tupakoivat koko ajan vähemmän ja arvostavat aina konservatiivisempia arvoja kuin edellinen sukupolvi. Tutkimuksista näkee,e ttä 90-luvulla syntyneille koti, uskonto ja isänmaa ja varsinkin oma perhe ovat huomattavasti täkeämpiä arvoja kuin on ollut esimerkiksi meille 70-luvulla syntyneille ollessamme nuoria...
Ehkä se ei ole niin jännääkään, vaan taustalla on vain se että vanhempana alkaa nipottaa, sellaisten asioiden suhteen joissa itse oli aikoinaan vielä huonompi käytöksineen. Minua ärsyttää itseäni äärettömästi kun kuljen pienen lapsen kanssa ja nuoriso joukko sylkee maahan ja kiroilee. No, mutta mitäs itse teinkään nuorena, en ollut yhtään sen parempi, vaikka tietenkin oma itsensä olisi mukava nostaa jalustalle...
Mutta se on minusta oleellista, että nuoret arvostavat nyt perheitään enemmän kuin koskaan, ja tämä on tapahtunut sen jälkeen kun fyysisestä kurittamisesta tehtiin periaatteessa mahdotonta, eli kurittamisen määrä on vähentynyt oletettavasti ja arvostus kohonnut... - mk
Käytöstavat opitaan tapakasvatuksella ja niitä pöytätapoja harjoitellaan ka ruokapöydässa harjoitellaan miten ollaan ja se kuuluu normaaliin kasvatukseen eikä mihnkään tiukkapipousuuteen. Onnelksi vanhemapni vaativat ja opettivat kunnon pöytätävät ja normaalit käytöstavat ett ätervehditään ja ovet aukaistaa ja niin edelleen eikä olla mitään maalaistolloja ja juntteja. Kyllä vartija voi niitä pampulla lyödä ja raahat pihalle ja se on sillä selvä.
- vitza
.................... kirjoitti:
Mielestäni lapsen ei kuuluisi pelätä vanhempiaan, tai sitä että vanhemmat satuttavat. Jos lapsi on kiukkuinen, häntä voi rauhoitella ja ottaa syliin, tai kiinnittää lapsen mielenkiinnon jonnekin muualle tai viedä lapsen pois tilanteesta.
Kuritus ei ole sama kuin rajojen ylläpitäminen. Uskon, että jos lapsen opettaa pienestä pitäen kunnioittamaan muita ja olemaan empaattinen, ei sen pitäisi silloin olla kovin vaikeaa keskustella lapsen kanssa mikä on väärin ja oikein. Eivät lapset ole tyhmiä, kyllä he uskovat kun selittää.
Minua ei ole koskaan kuritettu mitenkään, koska uskoin pelkkää puhetta. Jos olisi, niistä olisi varmaan jäänyt hirveät traumat, koska olin aika herkkä ja kiltti lapsi.
En voisi kuvitellakaan, että äitini tai isäni olisi edes pikkuisen tukistanut minua tai siskoani.hmm..meilläkään ei lapsia piestä mutta tukkapöllyä ollaan pari kertaa annettu.tai vain nipistetty niskavilloista ja se riittää. eikä lapsella empatiakyky mielestäni puutteellinen ole.rakkautta ja hassuttelua,keskustelua ja yhdessäoloa meillä riittää yllin kyllin!joskus lapsen vain tarvii kokeilla rajojaan/asemaansa enkä itse ainakaan ole kokenut pahana sitä että jos lapsi silmille rupeaa hyppimään eikä kiristelyt,järkipuheet,pelikiellot tms enää tehoa,on aika komentaa omaan huoneeseen ja jos tullaan vielä rehvastellen huutelemaan että enpäs mene ym,nappaan niskavilloista ja talutan omaan huoneeseen.myöhemmin selitän tilanteen ja sovimme asian.ja tuskin pelkää omaa vanhempaansa koska uskaltaa kokeilla aina silloin tällöin;) onneksi useimmiten pelikielto uhkaukset ym saa tilanteet tasottumaan koska fyysinen kuritus on kurjaa vanhemmallekin mutta joissain tilanteissa se on ok. muut vaihtoehdot toki ensin käyttöön,vimeisenä tukistus
- Pelotta
Mielestäni melkoisesti yleistät tässä, eiköhän niitä ennenkin ole ollut ihmisiä jotka eivät osanneet käyttäytyä, ja nykyäänkin on ihmisiä jotka osaavat. Ei voi myöskään sanoa että kummanlainen käytös tahansa johtuisi kurittamisesta tai ei. On ennenkin ollut perheitä joissa ei niin kuritettu, ja valitettavasti yhä on paljon perheitä joissa kuritetaan. Totta on että nykyään on yleisempää ruma kielenkäyttö, ja moraalikäsityskin tuntuu useilla olevan eri kuin ennen. Tosiasia on että maailma ja yhteiskunta on muuttunut, enää on lähes mahdoton suojella lapsia näiltä rumilta sanoilta yms. ellei täysin tynnyrissä kasvata.
Tunnenpa itse peliriippuvaisen, joka lapsena aloitti pelaamisen. Häntä ei oltu kasvatettu puhumalla, remmiä sai, ei ihan mitättömistä eikä perusteluitta. Epäilenpä hänen kohdallaan tuon remmin aiheuttaneen puutetta terveen itsetunnon kehitykseen, sekä pelkoja, ja vaikeuksia selvitä ongelmatilanteista, jotka osasyynä peliriippuvuuteen.
- kaisa-unicef
Monia aikuisia on kuritettu lapsena, mutta se ei tarkoita että kuritus olisi oikein. Tutkimusten mukaan pienikin läpsäisy tai tukistaminen satuttaa lasta sekä henkisesti että fyysisesti ja vahingoittaa lapsen kasvua. Kuritusväkivallan seurauksena lapsen luottamus vanhempaan kärsii ja lapsi voi oppia pelkäämään vanhempaa.
Onneksi kasvatukseen on monia keinoja, kuten tässäkin keskustelussa on tullut ilmi. Kurituksen puuttuminen ei tarkoita sitä, että perheessä toimittaisiin täysin ilman pelisääntöjä. Hyviä vinkkejä löytyy muun muassa täältä: http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/77/viestiketju/1505617/kysymyksia_asiantuntijoille
Kertokaa lisää kasvatusvinkkejä ja mielipiteitänne asiasta! - joopajoo
pennuthan on hirviöitä nykyään
- Mummeli vaan
.Lasta ei lyödä,mutta pienestä pitäen jämäkkä puhe silmästä silmään.Eikä minkäänlaista lipsumista.Äänenpainosta jo lapsi tietää että nyt meni yli.Aresti ei ole väkivaltaa ja pysyy niinkauan kuin on sovittu.Anteeksi-sana niin aikuiselta kuin lapseltakin.Niskasta olen vienyt niin omia kuin lapsenlapsiakin,todella harvoin,mutten retuuttanut.Lapsen kasvaessa ja kaveripiirin laajentuessa kellonajat voimaan ja niitä noudatetaan.Aina tulee koti-ilta jos lipsuu.Lapsi ja nuori oppii kantaan vastuun hyvinkin nuorena.Nuoren voi myös hakea porukasta kotiin vaikka se tuntuu nuoresta häpeälliseltä,mutta meillä on kiittänyt nyt kun oma lapsi on murkku.Välitettiin!!!!!!Paras lapsen ja nuoren kasvatuskeino ilman kuritusta on se,että vanhemmat jättävät toistuvat omat illanvietot pois(kaljalle meno) ja lapsi tietää että ainakin jompikumpi vanhempi odottaa häntä.Ne vauvat kun kasvavat yllättävän nopeasti pois pesästä ja silloin on itselleen liikaakin aikaa.Jaa,että miten yh:t?.Lapsenvahteja löytyy AIVAN varmasti,mutta huolehdi itse lapsestasi.Lapsi kärsii jos "isä tai äitiehdokkaat"vaihtuvat usein.
- Koira mies
Onpa niin kaksinaismoraalista. Väkivalta on hyväksyttävää vain viranomaisilta. Vain poliisi saa luvalla huutaa, töniä, lyödä teleskooppipampulla, antaa taseria, pistää koppiin. Jos mikään muu ei auta, niin lyijyhoito auttaa lopullisesti. Yhteiskunta haluaa viedä kansalaisilta "aktiivisen kansalaisen", "auttavan sivullisen" ja vanhemman viimeisen auktoriteetin ja alistaa yksilön yhden totuuden alle. Samalla se hyväksyy oman väkivaltansa käytön sumeilematta ja ei häpeä omaa käyttäytymistään ikinä, toisin kuin jokainen rakastava vanhempi, joka tekee virheitä.
Joskus pinna palaa ja antaa sen tukkapöllyn. Jos ulkopuolinen näkee asian, niin siitä tehdään elämääkin isompi juttu (esimerkkejä päivälehdissä piisaa) ja vanhemman rooli on olla altavastaaja. Pitäisi ihan oikeasti ymmärtää, että lapsen kasvatus ei ole aina helppoa ja joskus tarvitsisi ihan oikeasti ymmärrystä ja tukea, mutta ainoa mitä yhteiskunta voi antaa on syyllistäminen ja huonoksi kasvattajaksi osoittaminen.
Jos joku antaa tukkapöllyn kerran vuodessa lapsellensa ja toinen hakkaa tervapampulla sinelmille, niin siinä on TODELLAKIN selvä ero, toisin kuin kukkahattutädit haluavat asian ymmärryttää. Toinen on viimeinen vaihtoehto ojentamisessa ja toinen todellista väkivaltaa. Nyt tätä käytännössä niputetaan saman ajatusmaailman alle.
Suomi on tosiaankin vain yhden totuuden yhteiskunta. On joko musta tai valkoinen, ei elämän harmaita sävyjä.
Kuten yksi kirjoittaja jo totesikin, niin vaihtoehto on entistäkin hirveämpi. Kun lasta ei voi fyysisesti ojentaa, niin vanhemmat alkavat pahoinpitelemään lapsia henkisesti ja se se vasta kostautuukin. Vaihtoehtoja tukkapöllylle ovatkin sitten
1. Haukkuminen
2. Vähättely
3. Huomioimatta jättäminen
4. Sulkeminen omaan huoneeseen
5. Kiusaaminen
Ja lisää henkisen väkivallan keinoja kyllä piisaa, kun alistetusta ja valtion kontrollin alla olevasta ihmisestä on kyse.
Tällaisella henkisellä rääkkäämisellä luodaan tulevaisuuden kukkahattutätien kasvattamia psykopaatteja ja täysin hajalla olevia nuoria, joilla ei ole mitään muuta lapsuudesta opittu kuin se, että oli "ei toivottu" lapsi. Ja syynä ei ole muu kuin se, että yhteiskunta kielsi vanhempien kotona opitut konstit ja ei enää jaksettu kasvattaa.
Jokainen vanhempi, joka on kokenut 2 vuotiaan rajun uhmaiän, tietää mistä puhun. Siinä ei lässytys ja psyko-oppaat auta.- ei ikinä äidiksi
Jos tuossa oli kaikki keinot mitä kasvatukseen keksit, niin ei hyvää päivää! Fyysisellä kurittamisella ja haukkumisella ei ole lapsen kasvattamisen kanssa mitään tekemistä. Älkää tehkö lapsia, jos ette vaivaudu hakemaan tietoa lapsen kehityksestä ja sitä tukevasta kasvatuksesta.
Kyllähän lapsen saa tottelemaan luunapilla tai tukkapöllyllä, se on selvä. Ei lapset tyhmiä ole, ei ne ala itseään vahvemmalle uhota. Mutta silloin lapsi tottelee vain, koska pelkää että vanhempi lyö uudestaan, ei sen takia että lapsi tietäisi tekonsa olevan väärin tai että hän kunnioittaisi vanhempaansa. Tällaisen suhteenko te lapseenne ihan oikeasti haluatte?
Lapsi ei kuitenkaan osaa ajatella tekojensa seurauksia kovin pitkälle, joten hän saattaa tehdä vanhemman mielestä todella ilkeitä asioita. Oman suuttumuksen ei saa antaa päästä niskan päälle, vaan lapsen on saatava rangaistus sen mukaan mikä hänen ikätasolleen sopii.
Muistan kun itse sain tukkapöllyä pienenä: olin niin vihainen ja turhautunut että halusin kuristaa äitini. Minkäänlaista kunnioitusta se ei saanut aikaan, pikemminkin päinvastoin. En luottanut äitiini sen jälkeen, hänhän saattoi läpsäistä minua hetkenä minä hyvänsä, enkä minä voinut asialle mitään.
Kasvatuksella pitäisi saada lapsi tekemään oikein ihan omasta halustaan, koska hän kunnioittaa vanhempiaan ja muita ihmisiä. Ei siksi, että hän pelkää vanhemman lyövän. Se vaatii pitkäjänteistä työtä aivan pienestä pitäen. Ja kasvattaminen on aika paljon muutakin kuin torumista ja rankaisemista. Moni ei vaan tajua kasvatuksen tarvetta, ennen kuin lapsi käy hankalaksi. Kiltti lapsi ei saa yhtä paljon huomiota kuin tuhma lapsi, vaikka kiltti tarvitsisi kasvatusta siinä missä tuhmakin.
Se on kyllä totta, että lapsia lellitään nykyään liikaa, tämä ns. curling-vanhemmuus, jossa lapsen eteen tehdään kaikki. Pitäisi kuitenkin tajuta se, että kasvatuksen tarkoituksena on kasvattaa lapsesta itsenäinen aikuinen. Eikä vanhempien tarvitse luopua omasta elämästään täysin lapsen takia: kaikkea ei tarvitse tehdä sillä tavalla kuin lapsi haluaa, vaan lapsen on sopeuduttava perheen elämään. Olen nähnyt mitä hulluimpia asioita, mitä vanhemmat tekevät vain jotta lapsi ei huutaisi, ja sellainen ei johda kuin ongelmiin.
- 654456456132321
Ei oikein ainakaan minulla saanut nuo videot liikuttumaan tai ajattelemaan kuritusta mitenkään negatiivisenä asiana.
Henkilökohtaisesti aika huonosti toteutettu.
Kuten jo mainittiin, olisi ollut parempi, jos se olisi kohdistettu naiseen, eikä mieheen. Mutta vielä silloinkin mielestäni olisi ollut huono vertailukohta. Vielä suuremman reaktion olisi saanut aikaan, jos tilalla olisi ollut esim. vaikeasti vammainen ihminen, silloin idea ja tarkoitusperä olisi mielestäni mennyt nappiin. Jos vammainen tekee jotain väärin, ei hän sitä ymmärrä, kuten ei aina lapsikaan. - vanhanajankasvatusko
En tiedä sitten, saako kurittaa yhtään pienellä tukkapöllyllä vai ei, mutta tiedän paljon sellaisia lapsia / nuoria, jotka eivät kotona ole saaneet näitä ruumiillisia sellaisia. Mikä sitten antaa heille oikeuden hakea kylillä oikeutta väkivallalla, kun joku ei porukassa tottele? Koska sitten saadaan heitä väkivallalla pysäyttää, vai puhutaanko aina vaan ainoastaan. Kun nämä sitten kasvavat isoiksi, niin on se hauska nähdä, kun poliisitkin puhuvat heidät autoonsa ja vievät sitten puhumalla putkaan...
- 2222222666666666
Nimenomaan se menee niin päin, että jos lapsi on kokenut että kun vanhempaa vituttaa, niin lasta lyödään, niin lapsikin oppii lyömään muita, jos he eivät toimi niinkuin hän haluaa. Väkivaltaisuuden saa perintönä.
- orwokki
2222222666666666 kirjoitti:
Nimenomaan se menee niin päin, että jos lapsi on kokenut että kun vanhempaa vituttaa, niin lasta lyödään, niin lapsikin oppii lyömään muita, jos he eivät toimi niinkuin hän haluaa. Väkivaltaisuuden saa perintönä.
hassua etten ole koskaan lyönyt ketään elämässäni vaikka tukasta joskus otettiin ja piiskaakin saimme muutamaan otteeseen.ehkä kuitenkin on tehtävä selkeä selitys miksi rangaistus annetaan että lapsi ymmärtää ettei tiettyjä asioita saa tehdä!?
- orwokki
orwokki kirjoitti:
hassua etten ole koskaan lyönyt ketään elämässäni vaikka tukasta joskus otettiin ja piiskaakin saimme muutamaan otteeseen.ehkä kuitenkin on tehtävä selkeä selitys miksi rangaistus annetaan että lapsi ymmärtää ettei tiettyjä asioita saa tehdä!?
eikä muuten koskaan ole toisen vahingoittaminen käynyt edes mielessä vaikka fyysistä kuritusta joskus olikin..aika hassua eikö?
- wertyde
Videot oli kyllä yllättävän hyvin toteutettu ja pisti ajattelemaan! Ajoivat asiansa ainakin minusta.
Sitten yleisemmin kasvatuksesta...
Minusta fyysinen kuritus on nostettu jo liiankin selvästi ehdottomasti kiellettyä ja yleisen halveksunnan piiriin. Minusta menee nyt hiukan puurot ja vellit sekaisin, sillä fyysinen kuritus ja väkivalta ovat ainakin minusta täysin kaksi eri asiaa. Tietysti joku sitten ei tajua näiden kahden eroa, ja pitää selvää väkivaltaakin vain normaalina kasvattamisena. Tulisikin näissä kampanjoissa mielestäni enemmän puhua lapsiin kohdistuvasta väkivallasta kuin fyysisestä kurittamisesta, ehkä mikä näiden kahden ero on.?
Tämä, ettei vanhemmat voi antaa edes luunappia lapsilleen tai nostaa väkisin lattialle itkupotku raivaria saanutta lasta ylös, ilman että joku on heti tuomitsemassa huonoksi/väkivaltaiseksi vanhemmaksi. Tästä on nyt seurannut pahimmillaan jopa se, että omat lapset alkavat jossain vaiheessa tiedostamaan oikeuksiaan ja käyttämään tätä vanhempiaan vastaan, siten etteivät vanhemmat voi tehdä enää muuta kuin yrittää puhua, yleensä tässä vaiheessa puhe ei enää auta. Lievimmissä tapauksissa vanhemmat alkavat potea huonoa omaatuntoa jo pelkästä ajatuksesta kurittaa lasta tai saavat yksittäisestä kurittamisesta kauheat omantunnon tuskat, ihan suotta yleensä, jolloin lapsilla on jälleen yllättävän paljon valtaa, lasta saatetaan alata paapomaan yms..
Joskus lapset vain tarvitsevat muutakin kuin niitä sanoja, jäähyjä, kotiaskareita rangaistukseksi! Jos lapsi sattuu olemaan vähänkin tempperamenttisempaa sorttia niin hän ei ala suorittaa noin vain rangaistukseksi annettuja kotiaskareita sanoi ja perusteli vanhempi hänelle asiaa kuinka paljon tahansa. Tällöin jos annetaan periksi koska ei voida tehdä enää muuta, niin kohta ei auta enää missään asiassa puhe. On olemassa myös ns. vaikeampia lapsia, joille on suorastaan rakkautta/vaativat että rajat osoitetaan muutenkin kuin puhumalla! Helppo puhua kurittamista vastaan mikäli omat lapset ovat olleet helppoja ja kohtuu normaaleja, niin kuin suurimmalla osalla.
Väkivallan ja kurituksen ero on siinä, että kuritusta edeltää puhe ja selitys mitä tehtiin väärin ja mikäli ei puhetta uskota ni sitten seuraa kuritus. Väkivalta tulee yllättäen, jää ehkä epäselväksi mistä hyvästä, pelko vanhempia kohtaan. Kurittamista käytetään vain tarpeen tullen ja mahdollisimman vähän, tietoisesti ja kontrolloidusti, siten että lapsi oppii ymmärtämään syy seuraus suhteen, ja näin ollen kurituksen tarve vähenee. Lapset eivät jää pelkäämään vanhempiaan.
En siis kannata jatkuvaa kurittamista, mutta ei tässä maailmassa tule kukaan selviämään pelkillä nuhteilla, ja sanotaanhan sitä että vanhempien tehtävä on antaa lapsille valmiuksia maailmaan. Terve kasvatus antaa siis tällöin kuvan että maailmassa ei saa aina pelkästään nuhteita, mutta asioista tulee selvitä pääasiassa puhumalla.- Jotain rajaa
Minä en kannata minkäänlaista kurittamista. Kotonani varttuu kaksi hyvin kasvatettua lasta, joilla on selkeät rajat ja pelisäännöt. Kun lasten kanssa aidosti ollaan, heistä välitetään ja heille tehdään selväksi, miten asiat hoidetaan, niin ei joudu pitämään niin kovaa kuria. Esikoisellani on ollut pitkä ja vaikea uhmaikä ja aikaisin alkanut murrosikä. Kysyy hermoja ja johdonmukaisuutta pitää rajat, mutta se on onnistunut. Lapseni tahto on vahva, mutta minun tahtoni on vahvempi. Tässä perheessä lapsella on lapsen asema ja aikuisella aikuisen asema.
Työpaikalla minulla on luokallinen kakkosluokkalaisia. Joukkoon mahtuu monenmoista ja ainakin adhd-diagnooseja löytyy. Johdonmukaisen kasvatukseni ansiosta ( ja KYLLÄ, olen ollut tosi poikki välillä) olen onnistunut saamaan luokkaan työrauhan. Oppilaat tottelevat minua (yleensä pelkästä katseesta) ja retkillä he käyttäytyvät hyvin. Selkeät säännöt ja rajat tuovat turvaa ja silloin lapsen ei tarvitse käyttäytyä huonosti. Kotiin otan yhteyttä herkästi, jos tarve vaatii. Minä en yksinkertaisesti siedä ja hyväksy huonoa käytöstä ja sen tietävät lapseni ja oppilaani. Kyllä he välillä yrittävät ja haluavat hakea rajoja. Kun he ovat saaneet rajan, he ovat tyytyväisiä ja jatkavat puuhiaan ilman typeryyksiä. - ei ikinä äidiksi
Voit selitellä ihan mitä vaan, että kuinka se on oikein läpsäistä lastaan kun ei viitsi vaivautua muuten kasvattamaan, mutta totuus on se, että kyllä silloin on jotain todella pahasti pielessä, jos aikuisen ihmisen pitää turvautua fyysiseen kurittamiseen pitääkseen pienen lapsen kurissa. Oli sitten adhd tai muuten vaan "hankala" lapsi. Tajuatko, että juuri samoilla argumenteilla ne lastaan hakkaavat perustelevat käytöstään? Mitäs sitten tehdään, jos se luunappikaan ei auta? Lyödään kovempaa, että varmana lapsi oppii vai? Ihan oikeasti vaikealle lapselle ei auta mikään tukkapölly tms, ne vaan riehaantuvat siitä lisää. Silloin ei auta muu kuin turvallinen, selkeät rajat asettava aikuinen. Ja jos ei käytetä fyysistä kuritusta, niin ei se tarkoita sitä että ainoa jäljelle jäävä keino on puhuminen. Rangaistuksia pitää olla tietenkin, mutta sellaisia, että lapsi ymmärtää ne.
Eivätkö lapset muuten opi kunnioittamaan vanhempiaan, elleivät he pelkää saavansa selkään? Aika surullista jos noin on mielestäsi. - Rakkaus,kunnioitus
Itselläni on kaksi lasta, joista toinen ei todella ole helppo lapsi. Silti en ole kurittanut enkä kurita. Hankalissa tilanteissa kiinni pitäminen on mielestäni hyvä keino, silloin jos aivan pakollista. Mutta kaiken aa ja oo on se että vanhempi osaa olla rauhallinen ja tietää mitä tekee. Eikä satuta. Silloin lapsikin voi ja uskaltaa luottaa vanhempaansa, kokee olonsa turvalliseksi, ja tietää että vaikeistakin tunteista selvitään, oppii siis luottamusta selviämiseen vaikka jokin tuntuisikin todella vahvasti ja vaikealta.
Ja tietenkin on ja tulee tilanteita jolloin olen huonolla päällä, ja jolloin vihastun, olenhan ihminen. Toisinaan poistun tilanteesta hetkeksi rauhoittuakseni, ja toisinaan korotan ääntäni rumasti, mutta tätä osaan myös pyytää anteeksi, ja kertoa, puhua siitä miksi minusta tuntui tältä. Samoin myös minun lapseni osaavat pyytää anteeksi, ja puhua.
Tällä hetkellä alkavan murkkuiän tunnemyrskyt ovat meille arkipäivää, ja mielestäni kuuluvatkin tuohon kehitysvaiheeseen. Pojalla nämä tunnemyrskyt ovat kovin vahvoja, niin kuin hänen tunteensa muutenkin ovat aina olleet. Mutta kun olemme asiasta puhuneet, ja kun huomaan että poika ei aina itsekään ymmärrä mikä hänellä on, ja suorastaan myös säikähtää itse välillä itseään, ymmärtää nyt poika itsekin että nämä nyt vaan ovat näitä murrosiän tunnemyrskyjä, jolloin nämä tunnemyrskyt ovat huomattavasti lieventyneet, ja usein jo ohitetaan huumorilla.
Itse en ymmärrä mitä hyötyä voisi olla satuttaa lasta. Pelolla kasvattaminen voi olla nopeampaa, ja saada hetkellisesti toivottua tulosta, mutta minä itse haluan ainakin nähdä vähän enemmän vaivaa, että täältä kotoa jonain päivänä lähtisi pari ehjää, itseensä luottavaa nuorta aikuista.
- kaisa-unicef
Hienoa, että keskustelu on aktiivista!
Väkivallan ja kurituksen erosta voisin lainata Väestöliiton psykologia Anna Salmea, joka vastasi eilen kuritusväkivaltaa koskeviin kysymyksiin Vauva-lehden palstalla.
"Pienellä ei ole vielä kunnolla kehittynyt syy- ja seuraussuhteiden merkitystä. Hän ei siis välttämättä ymmärrä, että miksi hän saa näpäytyksen sormille." Vaikka asian lapselle selittäisi, voi hän silti jäädä ihmettelemään, miksi häntä näpäytettiin.- wertyde
tuon kyllä itsekin allekirjoitan, ettei pienillä lapsilla ole vielä kehittynyt syy- ja seuraussuhteiden merkitystä ja mitä siitä kerroit.
Mutta ei lapsi opi yleensäkään yhtään mitään, kuin opettamalla tai kantapään kautta, joten mielestäni lapsi ei opi syyseuraus suhdettakaan jos vanhemmat ei sitä ala opettamaan. Tai kyllä sen oppii sitten jossain vaiheessa kantapään kautta, mut sitä en soisi yhdellekään lapselle :) Tervehenkisestihän ja lapsen kehityksen mukaanhan näitä asioita tulee opettaa
Ei se lapsi opi itse syömäänkään ilman että vanhemmat opettaa, ei ymmärrä mikä ero on jos lusikan vie äidin suuhun kuin omaansa yms.. :)
- huoh...
Joskus näkee teiniäippiä, jotka raivoavat ja haukkuvat pieniä lapsiaan esim. bussissa joka pikku asiasta. ahistaa kun empatiakyvyttömät lisääntyy
- katoava luonnonvara
Jotenkin kummallista, kun kaikki tällä palstalla olettavat huonosti käyttäytyvien nuorten olevan juuri niitä, joita ei lapsuudessaan kuritettu. Miettikääpä tilanne, jossa joku kaupungilla vastaantuleva nuori käyttäytyy teitä kohtaan epäkunnioittavasti (haukkuu syyttä yms.). Pysähdytte ja kysytte "anteeksi mitä?". Teille vastataan toisella epäkunnioituksenosoituksella. Jatkatte matkaanne. Myöhemmin saatte tietää kyseisen nuoren vanhempien olleen "tiukkiksia" ja aktiivisen ruumiillisen kurituksen kannattajia. Miltä teistä tuntuisi?
Heittäkää jo stereotypianne sinne mistä ne ikinä mieleenne löysivätkään. Ihmiset, eivät myöskään nuoret eivätkä lapset ole numeroita, vaan ihmisiä. Ei varmasti ole mukavaa nähdä narkkareita yms. "roskasakkia" kaduilla, mutta muistakaa, että heillä mitä luultavimmin on vielä kurjempaa.
Tehkää asialle jotain. - Surullinen ketju
Huippu video, kuten aikaisemmatkin samalla idealla tehdyt, joita pyöri jo vuosia sitten. Mut surullinen ketju, miten moni todella hyväksyy kuritusväkivallan :(
- vitza
Toisaalta ymmärrän että fyysinen kurittaminen on kiellettyä. on ihmisiä jotka eivät näe eroa piiskauksen ja hakkamisen välillä. luulen myös että jos kovin tiuhaan kuritetaan fyysisesti,toimii se tietyllä tapaa siedätyshoitona joillekin lapsille. Ja otteet kovenee sitä mukaa joillakin aikuisilla kun ei enää muutama läpsäisy pepulle toimikaan:/.. että silleen se on hyvä että on laitonta.
pitäis silti muistaa tarkastella vähän järjellä näitä luunappi/tukistus tapauksia eikä paukauttaa heti rangaistuksia ja tuomita pahoinpitelyistä ja merkitä huonoksi vanhemmaksi.... - oravanpyörä
Onko kukaan samaa mieltä kanssani,että tämän päivän yhteiskunta on holhoamisyhteiskunta?Tätä on jatkunut ainakin viimeiset 20 vuotta.Joka puolelta annetaan valmiita neuvoja ja vanhemmat eivät osaa ajatella itsenäisesti.Pienenkin ongelman tullessa luetaan hoito-oppaita ja kukkahattutätien tutkimuksia.Näin ollaan saatu, anteeksi vaan, "avuton sukupolvi".Menkääpä jollekin vauva-keskustelu sivulle,niin huomaatte mitä tarkoitan. Jos kotityöt tehdään toinen lapsi kantoliinassa ja toinen jossain selkärepussa kun muuten ei pärjää........?!!Pitkä äitiysloma ja avustukset kotiin ovat tehnyt juuri nämä ongelmat.Päästään "helpolla"ja sitten turhaudutaan.Sen seuraukset sitten kuullaan esim. kaupoissa äitien huutaessa pienillekin taaperoille.Sekin on väkivaltaa.Ei se kotihoito ole aina lapselle se paras hoitomuoto.Tutkijat ja psykologit saavat väittää mitä haluavat.Toki työtilanne on tänään eri kuin 20-30 vuotta sitten,mutta silloisilla 3-6 kk äitiyslomilla lapset menivät tarhaan jo ennen ensimmäistä ikävuottaan.Ja normaaleja ovat.Tämä ehkä sivusi hieman alkuperäistä keskustelua,mutta lähtökohta on vanhemmissa joille tuo elintasopakko on numero yksi.Lapsi oppii pienestä pitäen ,ettei toisista tarvi välittää,kunhan meillä on suurella velkarahalla kaikki näyttävämpää kuin naapurilla.Lapseen puretaan oma itseaiheutettu väsymys.Se on henkistä väkivaltaa joka jättää jälkensä.
- ...
Täysin samaa mieltä kysymyksesi kanssa. Tämän päivän yhteiskunta on holhoamisyhteiskunta ja niin sen on tarkoituskin olla. Tätä kutsutaan myös hyvinvointi yhteiskunnaksi, tarkottaen, että yhteiskunta holhoamalla pyrkii saada aikaan ihmisille mahdollisimman korkean hyvinvoinnin, eli elämänlaadun. Jos joku ei onnistu ilman yhteiskunnan tukea/holhoamista tarjoamaan lapselleen korkeaa elämänlaatua, puuttuu yhteiskunta asiaan.
Pääasiassahan yhteiskunnassa on nämä tällaiset kamppanjat, joilla pyritään ennaltaehkäisemään hyvinvointia vaarantavia tekijöitä, toissijaisesti ovat vasta korjaavat toimenpiteet, kuten lastensuojelun puuttuminen ja vasta sitten sanktio järjestelmä, jolloin aletaan oikeutta jakamaan tuomioistuimessa.. - paluumuutos?
Ihan pieni huomautus vain. Holhousyhteiskuntaan siirryttiin jo yli 40 v sitten.
1 1 on seuraus: nykyinen nuorisojoukko on kasvatettu juuri näiden lapsista ymmärtämättömien ikäpolvien jälkeläisinä. Ymmärtämättömyys on seurausta siitä,että tämän päivän vanhempien "nauttima" minimaalinen alle puoli vuotta oman äidin hoivassa ei jätä lapselle oikeaa tunnemuistia äidin tuomasta turvasta.
Siihen kulminoituu myöhemmin oma vanhemmuus; lapsi siirrettävä vain nopeasti vieraille kasvatettavaksi! Samaiset ikäluokat jäivät myös kokonaan ilman kosketusta nuoruusiässään lastenhoitoon, toisin kuin isot ikäluokkavanhempansa.
Näillä eväillä on nykyiset nuoret kasvatettu ja valitettavan usein vielä yksinhuoltaja- ja uusperheissä. Sopii vain kysyä ketä/mitä/miksi kritisoidaan yhtään mitään, koska vieraan antama pikkulasten kasvatuskulttuuri on jäänyt Suomeen pysyäkseen! Itse suomalaiset näin hyväksi katsoi tehdessään aikoinaan kulttuurivallankumouksen.
Ollaan hyvin hiljaa seurauksista tai tehdään sitten kiireellä paluuvallankumous takaisin oikeaan perhe-elämään, jonka piti olla elämän suuri lahja lapsineen Jumalalta.
- oravanpyörä
Mihin rajataan hyvä elämänlaatu?Juuri siksi tähän "avuttomuuteen"on tultu kun kaikki täytyy saada valmiina.Ei yhteiskunnan kuulu maksaa kotiin kaikenmaailman tukia,joita myös hyödynnetään väärin.Lapsilisä on ainoa,mikä tasapuolisesti tulee jokaiselle lapsiperheelle.Totuus on että jotkut laskevat koska tehdään seuraava muksu,että rahantulo jatkuu kun kotihoidontuki loppuu vanhemmalta.Kolmesta muksusta ollaan jo melkein 10 vuotta veronmaksajien elätettävinä.Kyllä jossain on mätää!!Onko se hyvää elämänlaatua.Ei korkea elintaso ja materiaali tuo elämänlaatua,eikä yhteiskunnan tarvi elättää nuoria,terveitä ihmisiä.Jätetään turha näyttämisentarve pois ja eletään sillä mihin rahkeet riittää.
- ...
Hyvä elämänlaatu oikeudellisesta näkökulmasta on yksinkertaisesti, että kaikkia yksilön ihmisoikeuksia kunnioitetaan. Se on yleensä se minimi ja sen jälkeen kaikki hyvä satsaus, mitä suurimmalle osalle lapsia tarjotaan, on vain päälle tulevaa luksusta, joka parantaa entisestään elämänlaatua.
minimi on siis, että kullakin lapsella on turvallinen lapsuus ja oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen.Tähän minimiin voi sitten perheen sisällä keksiä mitä haluaa lisäluksukseksi, kuten vaikka että meidän lapsella on oikeus kerran vuoteen ulkomaanmatkaan tms...
- rose18
en todellakaan edes pitänyt tuota väkivaltana, jolloin koen asian että tämän kanssa on kyllä nyt harhaan johtamista, liioteltu ja erittäin pahasti.. kysymys kuuluu mikä tuossa on väkivaltaa`??
uskon että jokainen vanhempi on näpäyttänyt sormille(sanonut ei ei EI!) joskus elämässään, josta on jäänyt harmistus ettei tuotakaan oisi tarvinut tehä´(huonon esimerkin takia ), koska ei auttanut ja lapsi ei ole reagoinut kun jatkaa samaan malliin.
päiväkodissakin lapset kohtelee huonommin toisiaan.
mainoksessa olisi todellisuudessa pitänyt ottaa luudan keppi käteen jolloin esittää edellisiä rikki menneitä nurkassa ja sanoa että tämä maksaa kalliisti.
olen kuullut että jonkun kaverin isä haki säänöllisesti luudan varren löytötavaratalosta kun edellinen oli rikki mennyt pieksennästä.
ja sitten tälläisellä mainollalla yritetään ehkäistä väkivaltaa, joka ei näytä edes siltä ja ihmiset saa väärää kuvaa, koska jokainen on syylistynyt siihen, mitä kuvataan mainonnalla väkivaltaa.
ihmisiä me ollaa vie, jos sinua tökitään jatkuvasti kepillä joku päivä sinä puolustaudut kivellä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kuka maksaa Elokapinan töhrinnän?
Vieläkö tukevat Elokapinan toimintaa mm. Aki Kaurismäki, Sofi Oksanen, Paleface, Koneen Säätiö ym. ? Kenen kukkarosta ot5914071Muuttaisiko viesti mitään
Haluaisin laittaa viestin, mutta muuttaisiko se mitään. Oletko yhä yhtä ehdoton vai valmis kyseenalaistamaan asenteesi j483418Valpuri Nykänen elokapina
Aikas kiihkomielinen nainen kun mtv:n uutiset haastatteli. Tuollaisiako ne kaikki on.662959- 382901
Oon vähän ihastunut suhun nainen
Vaikka toisin jokin aika sitten väitin mutta saat mut haluamaan olemaan parempi ihminen :)192234- 322171
Se että tavattiin
Hyvin arkisissa olosuhteissa oli hyvä asia. Olimme molemmat lähestulkoon aina sitä mitä oikeasti olemme. Tietysti pieni122107- 291935
Oot pala mun sielua
Jos toivot, että lähden mä lähden. Jos toivot, että jään mä jään. Koen, että olet mun sielunkumppani, mutta lämmöllä my171930Hei T........
Ajattelin kertoa että edelleen välillä käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua, enkä varmasti ikinä... Vaikka on kulunu471879