Suse 9.1 (?)

kallis....http://www.amazon.co.uk/
Ja siellä hinta noin74egua plus postitus omaan postilaatikkoon asti....

Jos sinulla on cdr tai cdrw -asema, käy polttaminen
helposti.
Fedora versiosta riippuen:
1. cdrecord -scanbus
2. cdrecord -v dev=?,? speed=? jokin.iso
Nämä siis pääkäyttäjän (root) oikeuksilla.
Jos käytät 2.4-kerneliä käytetään scsi-emulointia, jolloin käynnistysparametreina lilo/grub:ssa append-riville määritys: esim. append=hdc=ide-scsi. hdc on ide-paikka, jossa on cd-asemasi.
man cdrecord esimerkkeineen selventää, kuinka Linux:ssa poltetaan cd-levyjä. Muita ohjelmia cd-polttoihin on vaikkapa xcdroast ja k3b.

Jos sinulla on jo Fedora koneella, tuskin kovin paljon saat lisäarvoa asentamalla SuSE:n (vaikka se toki on hyvä jakelu). Ehkä olisi kuitenkin itsellesi parempi vaihtoehto opetella käyttämään jo asentamaasi järjestelmää.

Ohje Windows-koneelle:
Kopioi koko hakemistopuu seuraavalta sivulta koneellesi kansioon nimeltä 9.1, (luo sellainen), MIKÄLI Sinulla on nopea Internet-yhteys. Itselläni on ADSL 256 kbps ja aikaa imurointiin meni noin 4 vuorokautta katkoksineen ja laiskottelutaukoineen!
Mutta se osoite:

http://ftp.sunet.se/pub/os/Linux/distributions/suse/suse/i386/9.1/

Polta tai poltata kaverillasi ko. sivulta boot/-hakemistosta löytyvä boot.iso-tiedosto CD-lle.(Valitse (Windowsissa) esim. NERO-poltto-ohjelmassa valinta "Polta image levylle".) Tällä CD:llä voit käynnistää koneesi ja aloittaa asennuksen, kunhan valitset BIOS:issa CD-aseman ensisijaiseksi käynnistäväksi asemaksi.

Käynnistä kone CD:ltä ja valitse "Installation".
Kohdassa "Please make sure.." paina enteriä.
Paina uudestaan enter..:)
Valitse kieli (englanti) ja sen jälkeen keyboard map (suomi/svensk).
Valitse Start installation / system.
Kohdassa "Please choose the source medium", valitse "Harddisk".
Valitse se kiintolevyn osio, johon tallensit sen jättiläismäisen 9.1 hakemistopuun rojuineen.
Anna ilmestyvälle riville lähdehakemiston sijainti. Jos tallensit esim. C-juureen, kirjoita (unix-tyyppisesti) /9.1 siis EI C:\9.1
Jos kaikki meni ok, niin asennus käynnistyy ja etenee loogisesti. Eräistä ohjeista poiketen SuSE:sta EI ole saatavana ISO-imageja. Jos joku sellaisia on löytänyt jostain päin maailmaa, voi kernaasti ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen:)
Samoin keskustelu fedora/SuSE paremmuudesta tai fedoran korvaamisesta SuSE:lla tai sen turhuudesta on niitä makuasioita isolla ämmällä..:)

asukki kirjoitti:

Ohje Windows-koneelle:
Kopioi koko hakemistopuu seuraavalta sivulta koneellesi kansioon nimeltä 9.1, (luo sellainen), MIKÄLI Sinulla on nopea Internet-yhteys. Itselläni on ADSL 256 kbps ja aikaa imurointiin meni noin 4 vuorokautta katkoksineen ja laiskottelutaukoineen!
Mutta se osoite:

http://ftp.sunet.se/pub/os/Linux/distributions/suse/suse/i386/9.1/

Polta tai poltata kaverillasi ko. sivulta boot/-hakemistosta löytyvä boot.iso-tiedosto CD-lle.(Valitse (Windowsissa) esim. NERO-poltto-ohjelmassa valinta "Polta image levylle".) Tällä CD:llä voit käynnistää koneesi ja aloittaa asennuksen, kunhan valitset BIOS:issa CD-aseman ensisijaiseksi käynnistäväksi asemaksi.

Käynnistä kone CD:ltä ja valitse "Installation".
Kohdassa "Please make sure.." paina enteriä.
Paina uudestaan enter..:)
Valitse kieli (englanti) ja sen jälkeen keyboard map (suomi/svensk).
Valitse Start installation / system.
Kohdassa "Please choose the source medium", valitse "Harddisk".
Valitse se kiintolevyn osio, johon tallensit sen jättiläismäisen 9.1 hakemistopuun rojuineen.
Anna ilmestyvälle riville lähdehakemiston sijainti. Jos tallensit esim. C-juureen, kirjoita (unix-tyyppisesti) /9.1 siis EI C:\9.1
Jos kaikki meni ok, niin asennus käynnistyy ja etenee loogisesti. Eräistä ohjeista poiketen SuSE:sta EI ole saatavana ISO-imageja. Jos joku sellaisia on löytänyt jostain päin maailmaa, voi kernaasti ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen:)
Samoin keskustelu fedora/SuSE paremmuudesta tai fedoran korvaamisesta SuSE:lla tai sen turhuudesta on niitä makuasioita isolla ämmällä..:)

" Eräistä ohjeista poiketen SuSE:sta EI ole saatavana ISO-imageja."

Katsohan:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=656&posting=22000000003733267

Siellä on osoite:
ftp://garbo.uwasa.fi/pub/mirrors/suse/i386/9.1-personal-iso

iMan kirjoitti:

" Eräistä ohjeista poiketen SuSE:sta EI ole saatavana ISO-imageja."

Katsohan:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=656&posting=22000000003733267

Siellä on osoite:
ftp://garbo.uwasa.fi/pub/mirrors/suse/i386/9.1-personal-iso

.. käyttökelpoisia ISO-imageja, paitsi rajoittuneelle käyttäjäryhmälle. Toki esim. seur.

http://forums.suselinuxsupport.de/index.php?showtopic=2192

-osoitteen mukaan personal-versiosta on saatavana eräänlainen ISO-tekele, muttei valmista ja täydellistä.-->> "Remember, this does NOT come with most of the software. It is even lacking the GCC libraries and the make package."

Emmeköhän jatkossa puhuisi täydellisestä SuSE-softasta, emmekä alkaisi nimetä kaikkia live-evaleja tai rajoitettuja versioita virallisiksi SuSE:iksi..:) Moni vasta-alkaja nimittäin ihmettelee kun suurehkolla työllä imuroitu personal-ISO ei sisälläkään esim. GCC-ia tai make:a ja tar.gz-pakettien asennusyrityskin jää tekemättä, ei sillä, että se nyt muutenkaan niin juhlaa olisi. Jätetään pilkunviilaus toistaiseksi ja puhutaan täydellisistä softapaketeista distrojen suhteen.

asukki kirjoitti:

.. käyttökelpoisia ISO-imageja, paitsi rajoittuneelle käyttäjäryhmälle. Toki esim. seur.

http://forums.suselinuxsupport.de/index.php?showtopic=2192

-osoitteen mukaan personal-versiosta on saatavana eräänlainen ISO-tekele, muttei valmista ja täydellistä.-->> "Remember, this does NOT come with most of the software. It is even lacking the GCC libraries and the make package."

Emmeköhän jatkossa puhuisi täydellisestä SuSE-softasta, emmekä alkaisi nimetä kaikkia live-evaleja tai rajoitettuja versioita virallisiksi SuSE:iksi..:) Moni vasta-alkaja nimittäin ihmettelee kun suurehkolla työllä imuroitu personal-ISO ei sisälläkään esim. GCC-ia tai make:a ja tar.gz-pakettien asennusyrityskin jää tekemättä, ei sillä, että se nyt muutenkaan niin juhlaa olisi. Jätetään pilkunviilaus toistaiseksi ja puhutaan täydellisistä softapaketeista distrojen suhteen.

Ok, sitten ei kannata täällä enää puhua myöskään Fedorasta. Sehän ei ole "täydellinen", vaan riisuttu versio kaupallisesta Red Hatista...

iMan kirjoitti:

Ok, sitten ei kannata täällä enää puhua myöskään Fedorasta. Sehän ei ole "täydellinen", vaan riisuttu versio kaupallisesta Red Hatista...

..ei jaeta tai myydä Red Hat-nimellä.

Tuossa SuSE 9.1 ISO-image jutussa tarkoitin käsitettä, jonka mukaan distribuution ISO-image-version tulee sisältää 1:1 netissä esiintyvän virallisen SuSE 9.1:n koko hakemistopuun sisältö.
Tuskin siitä nyt tietenkään mitään lakia on olemassa, mutta ainakin itse haluaisin että ISO-versiossa on kaikki tarvittava minkä tahansa SuSE 9.1:n paketin asennusta varten. Toki joku humoristi voi väittää että esim. boot.ISO on jo täydellinen SuSE:n image..:) ja loput voi kukin imutella mielensä mukaan. Mutta käytäntöä ajatellen distron ISO-imageista puhuttaessa olisi hyvä tapa valmistajienkin taholta puhua joko kokeiluversioista (olivat ne sitten vaikka ISO-tyyppisiä) ja varsinaisista täydellisistä distroista. No, tästä varmaan riittäisi juttua koko kesäksi..:), mutta Linuxin kanssa kyllä riittää touhua muutenkin. Oletko muuten touhunnut miten paljon Fedoran kanssa? Itse en ole perehtynyt ensinkään siihen. Hyvää kesänjatkoa!

asukki kirjoitti:

..ei jaeta tai myydä Red Hat-nimellä.

Tuossa SuSE 9.1 ISO-image jutussa tarkoitin käsitettä, jonka mukaan distribuution ISO-image-version tulee sisältää 1:1 netissä esiintyvän virallisen SuSE 9.1:n koko hakemistopuun sisältö.
Tuskin siitä nyt tietenkään mitään lakia on olemassa, mutta ainakin itse haluaisin että ISO-versiossa on kaikki tarvittava minkä tahansa SuSE 9.1:n paketin asennusta varten. Toki joku humoristi voi väittää että esim. boot.ISO on jo täydellinen SuSE:n image..:) ja loput voi kukin imutella mielensä mukaan. Mutta käytäntöä ajatellen distron ISO-imageista puhuttaessa olisi hyvä tapa valmistajienkin taholta puhua joko kokeiluversioista (olivat ne sitten vaikka ISO-tyyppisiä) ja varsinaisista täydellisistä distroista. No, tästä varmaan riittäisi juttua koko kesäksi..:), mutta Linuxin kanssa kyllä riittää touhua muutenkin. Oletko muuten touhunnut miten paljon Fedoran kanssa? Itse en ole perehtynyt ensinkään siihen. Hyvää kesänjatkoa!

"No, tästä varmaan riittäisi juttua koko kesäksi..:), mutta Linuxin kanssa kyllä riittää touhua muutenkin. Oletko muuten touhunnut miten paljon Fedoran kanssa?"

Olen kokeillut Fedoraa ja kaikkia suosituimpia Linux distroja. Viimeksi kokeilin Fedoraa yhden tutun koneeseen, mutta multimediatuen puuttuminen alkoi kypsyttämään. Siis saahan sen toimimaan, mutta voisi olla toki valmiina. Oma suosikkini oli omassa käytössä kyllä Debian, mutta siinäkin sitä säätämistä riitti. Toisaalta siitä saa sellaisen kun haluaa.

Nykyään käytän Maccia, joten oman koneen säätäminen on kohdaltani loppu ;)

iMan kirjoitti:

"No, tästä varmaan riittäisi juttua koko kesäksi..:), mutta Linuxin kanssa kyllä riittää touhua muutenkin. Oletko muuten touhunnut miten paljon Fedoran kanssa?"

Olen kokeillut Fedoraa ja kaikkia suosituimpia Linux distroja. Viimeksi kokeilin Fedoraa yhden tutun koneeseen, mutta multimediatuen puuttuminen alkoi kypsyttämään. Siis saahan sen toimimaan, mutta voisi olla toki valmiina. Oma suosikkini oli omassa käytössä kyllä Debian, mutta siinäkin sitä säätämistä riitti. Toisaalta siitä saa sellaisen kun haluaa.

Nykyään käytän Maccia, joten oman koneen säätäminen on kohdaltani loppu ;)

, kun kokeilin sitä joskus itsekin, ladattuani ISO-imaget siitä, (non-US-version). Harmittaa kun en päässyt testaamaan, as.ohjelma meni kyllä läpi, mutta käynnistys kaatui kernel-paniciin lopulta. Varmaan tein jonkin mokan jossain vaiheessa asennusta. SuSE:ssa YaST helpottaa paljon jatkossa asennushommissa, mutta muistelen että Debianissa olisi myös jokin "erikoistyökalu" ainakin riippuvuusongelmien ratkaisuun lisäohjelmia asennettaessa. Mitä tuumit, kannattaako kokeilla Debiania nykymuodossaan, sillähän on ainakin sellainen riippumattoman distron maine, eli se vähän kulkee omia polkujaan, eikä ole kaupallistunut (niin paljon) kuin SuSE ja Red Hat..?

asukki kirjoitti:

, kun kokeilin sitä joskus itsekin, ladattuani ISO-imaget siitä, (non-US-version). Harmittaa kun en päässyt testaamaan, as.ohjelma meni kyllä läpi, mutta käynnistys kaatui kernel-paniciin lopulta. Varmaan tein jonkin mokan jossain vaiheessa asennusta. SuSE:ssa YaST helpottaa paljon jatkossa asennushommissa, mutta muistelen että Debianissa olisi myös jokin "erikoistyökalu" ainakin riippuvuusongelmien ratkaisuun lisäohjelmia asennettaessa. Mitä tuumit, kannattaako kokeilla Debiania nykymuodossaan, sillähän on ainakin sellainen riippumattoman distron maine, eli se vähän kulkee omia polkujaan, eikä ole kaupallistunut (niin paljon) kuin SuSE ja Red Hat..?

Kyllä Debian on mielestäni ehdottomasti kokeilemisen arvoinen distro, jos vain on aikaa ja kiinnostusta. Palkintona on vakaa, hyvä järjestelmä, jonka ylläpito on ehkä lopulta kuitenkin todella helppoa (apt rocks).

Itse tykkäsin Debianin epäkaupallisuudesta, todella laajasta ohjelmavalikoimasta, vakaudesta ja apt:ista. Debian on myös erittäin hyvä valinta vähän vanhempaan koneeseen, koska siitä on helppo tehdä kevyt.

Debianissa kannattaa miettiä vähän koneen käyttötarkoitusta. Jos haluaa ehdotonta vakautta ja kone tulee todelliseen tuotantokäyttöön, niin kannattaa valita ihan perinteinen vähän vanhempi stable.

Kotikoneeseen itselleni asentaisin "unstable" jakelun, joka on kuitenkin mielestäni lopulta vakaampi, kuin moni ns. valmis distro. Siihen tulee nopeasti kaikki uusimmatkin ohjelmat, mutta täytyy muistaa että se on kuitenkin "epävakaa" jakelu ja voi siis mennä myös rikki. Tästä ollaan montaa mieltä ;)

Netissä on lisää tietoa siitä, miten se asennus kannattaa tehdä... Itse imuroisin vain ekan cd:n, ja loput tarvittavat paketit asennuksen yhteydessä. Asennuksessa kannattaisi myös valita mielestäni bf24 kernel...

iMan kirjoitti:

Kyllä Debian on mielestäni ehdottomasti kokeilemisen arvoinen distro, jos vain on aikaa ja kiinnostusta. Palkintona on vakaa, hyvä järjestelmä, jonka ylläpito on ehkä lopulta kuitenkin todella helppoa (apt rocks).

Itse tykkäsin Debianin epäkaupallisuudesta, todella laajasta ohjelmavalikoimasta, vakaudesta ja apt:ista. Debian on myös erittäin hyvä valinta vähän vanhempaan koneeseen, koska siitä on helppo tehdä kevyt.

Debianissa kannattaa miettiä vähän koneen käyttötarkoitusta. Jos haluaa ehdotonta vakautta ja kone tulee todelliseen tuotantokäyttöön, niin kannattaa valita ihan perinteinen vähän vanhempi stable.

Kotikoneeseen itselleni asentaisin "unstable" jakelun, joka on kuitenkin mielestäni lopulta vakaampi, kuin moni ns. valmis distro. Siihen tulee nopeasti kaikki uusimmatkin ohjelmat, mutta täytyy muistaa että se on kuitenkin "epävakaa" jakelu ja voi siis mennä myös rikki. Tästä ollaan montaa mieltä ;)

Netissä on lisää tietoa siitä, miten se asennus kannattaa tehdä... Itse imuroisin vain ekan cd:n, ja loput tarvittavat paketit asennuksen yhteydessä. Asennuksessa kannattaisi myös valita mielestäni bf24 kernel...

Kiitoksia vinkeistä. Pitää kokeilla viimeistään lomalla tuota Debiania. Tuosta apt:ista olen itsekin kuullut hyvää palautetta aikaisemmin, juuri sitä tarkoitin tuossa edellisessä kommentissa, en vaan muistanut ko. ohjelman nimeä. Tuosta kernelistä vielä vastaako tuo bf24
2.4.xx kerneliä esim. SuSe-puolella?

iMan kirjoitti:

"No, tästä varmaan riittäisi juttua koko kesäksi..:), mutta Linuxin kanssa kyllä riittää touhua muutenkin. Oletko muuten touhunnut miten paljon Fedoran kanssa?"

Olen kokeillut Fedoraa ja kaikkia suosituimpia Linux distroja. Viimeksi kokeilin Fedoraa yhden tutun koneeseen, mutta multimediatuen puuttuminen alkoi kypsyttämään. Siis saahan sen toimimaan, mutta voisi olla toki valmiina. Oma suosikkini oli omassa käytössä kyllä Debian, mutta siinäkin sitä säätämistä riitti. Toisaalta siitä saa sellaisen kun haluaa.

Nykyään käytän Maccia, joten oman koneen säätäminen on kohdaltani loppu ;)

"Viimeksi kokeilin Fedoraa yhden tutun koneeseen, mutta multimediatuen puuttuminen alkoi kypsyttämään."

RedHat ja Fedora ovat hyvin varovaisia patentoitujen ohjelmien kanssa näiden ilmaisjakeluversioiden kanssa.
Multimediaa riittää RedHat/Fedora:n kanssa, mutta silloin on kyseessä vapaat ohjelmat.
Ehkä tarkoitat nimenomaan mp3-formaattia, joka ei ole "vapaa". Netistä saa "vapaasti" lisukkeet RH/FC -jakeluille. Ogg on suositeltava, vapaa formaatti.