Lähestymiskielto asiaa,pikaista apua kaivataan :(

Asianajajaa voi kyllä pyytää melkein missä vaiheessa tahansa. Tuskin on vielä myöhäistä.

Mutta itse asiaan, asianajajasta riippumatta: en usko että lähestymiskieltovaade menestyy asiassa, valitettavasti näiden edellytykset on kovin tiukat. Mutta jos sitä haluat yrittää vaatia, sinun tulee pyrkiä osoittamaan, että lain edellytykset lähestymiskiellolle ovat ko. yksittäistapauksessa täyttyneet.

Laki löytyy täältä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980898

ja tässä relevantit pykälät kysymyksesi osalta:

2 §
Kiellon määräämisen edellytykset
Lähestymiskielto voidaan määrätä, jos on perusteltu aihe olettaa, että henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, tulisi tekemään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään tätä.

Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä, jos henkilön, jota vastaan kieltoa pyydetään, uhkauksista, aiemmista rikoksista tai muusta käyttäytymisestä voidaan päätellä, että hän todennäköisesti tulisi tekemään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen, eikä kiellon määrääminen ole kohtuutonta ottaen huomioon uhkaavan rikoksen vakavuus, samassa asunnossa asuvien henkilöiden olosuhteet ja muut asiassa ilmenneet seikat. (30.7.2004/711)

2 a § (30.7.2004/711)
Kiellon määräämisen edellytysten arvioiminen
Kiellon määräämisen edellytyksiä arvioitaessa on otettava huomioon asiaan osallisten henkilöiden olosuhteet, jo tapahtuneen rikoksen tai häirinnän laatu ja toistuvuus sekä todennäköisyys, että henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, jatkaisi häirintää tai tekisi itsensä uhatuksi tuntevaan henkilöön kohdistuvan rikoksen.

Tuomari todennäköisesti kyselee sinulta vaatimuksiasi oikeudenkäynnissä kun sinua kuullaan. Lähestymiskieltoa sinun tulee perustella niin että edelliset pykälät täyttyvät. Korostat siis laissa määrättyjä juttuja ja millä perusteilla katsot niiden täyttyvän. Tuomari sitten tekee päätökset..

Kyllä nämä hyvinkin menestyvät varsinkin kun tuomioistuimet ovat nykyään naisvaltaisia! Perusteluksi riittää hakijan oma näkemys terveyttä uhkaavasta tilanteesta. Mitään todisteita sinänsä ei vaadita.

Lakitekstit ovat melko vapaasti sovellettavia lausekkeita eikä niistä kukaan perään kysele.

Kaikki juridiset toimet joilla rajoitetaan ihmisten perusoikeuksia (ml. liikkumisen vapautta) ovat aina tiukasti säänneltyjä. Tapauksen kuvauksesta ei saa riittävää kuvaa tilanteesta, mutta yksittäisistä häirinnöistä harvemmin on lähestymiskieltoja määrätty Suomen oikeuskäytännössä. Lisäksi jo se, ettei syyttäjä aja vaatimusta, vihjaa siihen, että hän ei ole katsonut edellytysten täyttyvän tässä tapauksessa.

Tuomioistuimella ei ole edes valtuuksia tuomita lähestymiskieltoa, elleivät lain edellytykset siihen täyty. Eli kyllä ne vaatimukset kannattaa perustella lain edellytyksillä, varsinkin näissä rajatapauksessa, vaikkei maallikolta tietenkään edellytetä §:iin vetoamista. Niistä näkee sen, mihin asioihin lähestymiskiellon määrämisessä kiinnitetään huomiota.

Kiitos. Käräjät oli ja vastapuoli sai eka istunnossa sakkorangaistuksen kotirauhan häiritsemisestä ja uhkailusta. Lisäksi hän sai 1 vuoden lähestymiskiellon, eikä minun tarvinnut perustella.

Asia on jo siis käsitelty, mutta pakko puuttua keskusteluun kun näyttää olevan virheellistä tietoa ja tietämättömyyttä.

Lähestymiskieltoa voisi parhaiten luonnehtia rikosoikeudelliseksi hakemusasiaksi. Syyttäjällä ja poliisilla on suojattavan henkilön lisäksi toimivalta hakea lähäriä, mutta käytännössä hyvin hyvin harvoin sitä tekevät.

Lähestymiskieltolain sanamuodon mukaanhan lähäri voidaan määrätä, jos "on perusteltu aihe olettaa, että". Puhutaan siis perustelluista OLETUKSISTA. Kynnys on siten huomattavasti alhaisempi kuin esim. syyttämiskynnys ("todennäköisiä syitä") tai tuomitsemiskynnys ("ei jää järkevää epäilyä").

Hallituksen esityksen (HE 41/1998) mukaankin lähtökohtana rikoksen uhan tai häirinän olemassaoloa arvioitaessa olisi itsensä uhatuksi tuntevan henkilön arvio omasta tilanteestaa, mutta hänen tuntemuksensa yksin eivät riittäisi kiellon määrämiseen, vaan uhka olisi esitettävän selvityksen perusteella oltava myös ulkopuolisen henkilön havaittavissa.

Edelleen, yksittäistä, lähinnä ajattelemattomuudesta johtunutta häiriötä tuottanutta tekoa ei yleensä vielä voitaisi pitää riittävänä perusteena. Tarkoituksena olisi arvioida, tulisiko henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, todennäköisesti jatkamaan häirintää tai tekemään rikoksen, jos tilanteeseen ei puututtaisi.

Lähäri ei siis ole rangaistus mistään aiemmista tekosista, vaan sillä pyritään vaikuttamaan tulevaisuuteen, mutta aiemmista tapahtumista voidaan vetää johtopäätöksiä siitä, mitä voidaan olettaa tulevaisuudessa tapahtuvan.

Entäpä tällainen tapaus...

Henkilö menee ja hakee lähestymiskieltoa seuraavin perustein : " X on uhannut tappaa ja on pahoinpidellyt minua. Rikosilmoitus pahoinpitelystä on jätetty mutta tutkintaa ei ole vielä suoritettu". Todistajia ei ole.

Mitään näyttöä tapahtuneesta pahoinpitelystä tai uhkauksesta ei siis ole olemassa.

Käräjäoikeus määrää pikaisesti lähestymiskiellon. X ei pääse vastustamaan kieltoa koska vastaamiseen annettu aika ei riitä. Annettu valmistautumis aika alle 2 vrk ja käsittely 300km:n päässä.

Rikosilmoituksen johdosta syyttäjä lähtee ajamaan syytettä pahoinpitelystä. Todisteena asianomistajan lääkärille esittämät mustelmat joita väittää X:n aiheuttaneen. Ei muuta. Kyseessä on siis sana sanaa vastaan juttu joka perustuslaissa säädetyn mukaan olisi päätettävä vastaajan hyväksi.

Aikaisemmin määrätty lähestymiskielto toimii nyt syytettynä olevaa vastaan. Syyttäjä mm. vaatii selitystä miksi syytetty ei ollut vastustanut lähestymiskieltoa. Eikä loppukaan mene kuten elokuvissa.