Thaimaalaiset miehet

Heips!

Olen seurustellut thaimaalaisen miehen kanssa nyt kolmisen vuotta ja meilla on myos lapsi. Ollaan asuttu yhdessa vaan taalla Thaimaassa, mutta nyt on meilla myos vahan samat mietteet kuin sinulla. Nuo kaksi viimeista kysymysta on mielessa pyorinyt.
Ihanteellista olisi jos voisi jakaa vuoden niin, etta puolet vuodesta Suomessa ja puolet Thaimaassa. Ja varmaanhan se ihan ihmisesta riippuu miten sopeutuu uuteen ymparistoon. Miesta mietityttaa esim. tyon saanti, kylmyys ja se etta olisi minusta niin riippuvainen ainakin aluksi mm. taloudellisesti. Voin vaan kuvitella, etta ei tuu helppoa olemaan. Kyllahan naita kuultturieroja on taalla ollessakin tullut vastaan aika lailla ja itsellakin ollut vaikeuksia sopeutua valilla. Meilla suunnitelmissa, etta mies tulisi Suomeen ensin "lomalle" ensi kesana, nakisi minkalaista elama siella on. Ja sitten mietitaan uudestaan. Itse olen jo aikaisemmin menossa lapsen kanssa kun koti-ikava vaivaa :/
Onko sun thaimies kaynyt Suomessa?
Ja tosiaan kiinnostaisi myos minua kuulla miten on thaimies sopeutunut Suomessa elamiseen jos jollakulla asiasta kokemusta loytyy...

Hei ts! :)

Ihanaa saada jonkinlainen vastaus ja tieto, ettei ole ainut joka miettii tätä..
Tuntuu, että useammat jutut mitä netistä löytää niin kertoo Thainaisista...
Ei ole käynyt minunkaan mieheni Suomessa, mutta sehän tätä vielä vaikeuttaa, kun itse asun Suomessa ja hän Phuketissa.. Reissailua sinne suuntaan kyllä siis tulee, mutta minkälaista elämä on ollut sinulla asuessasi Thaimaassa? Onko sujunut hyvin?
Ja toisaalta tuntuu, että kyllähän hekin sopeutuisi, kunhan olisi muutamia oman maalaisiakin vaikka kaverina, jotka ovat jo ennen asuneet täällä ja kävisi niitä kielikursseja.. Ja toisaalta kai töitäkin löytyisi (ei tosin pakolta heti), kun ovat ahkeria työssään.

Olisi mukava jutella kanssasi lisääkin, jos mahdollista.. Oletkos mistäpäin Suomea kotoisin ja asusteletko missäpäin Thaimaata?

Oikein ihanaa viikkoa sinne! :)

Juu ei hirveasti loydy juttua suominainen-thaimies suhteista. Vaikka eihan me ainoita olla, sen tiedan kylla :D. Muita falang nainen-thaimies pareja tunnen kylla useita, suomalaisia tiedan pari, en tunne.

Itsekkaan siis en varsinaisesti asu taalla Thaimaassa, tallaista matkustusta eestaas on tama suhde myos ollu. Useampi kk Thaimaassa ja suomi-ikava iskee, sitten jonkin aikaa suomessa ja takasin tanne. Nyt on taa reissu kestanyt puoli vuotta. Ei olla naimisissa, siina myos yksi syy tahan reissailuun kun turistiviisumeilla taytyy pelailla. Etela-thaimaasta myos on minun mieheni, mutta paakaupungissa on asusteltu.

Olisi tosiaan mukava enemmankin jutella, tein tanne profiilin niin voit vaikka sita kautta laittaa viestia ensin :)

lisayksena viela kun unohdin mainita, etta olen siis tuo aiemman viestin ts :D

Hei,
Teinpä itsekin ja pistin sinulle viestiä tonne laatikkoosi! :)
Olen siis S.

Olen ollut aviossa Thai-mieheni kanssa jo kohta 20 vuotta. Meilla on kaksi jo teini-ikaista lasta, molemmilla kaksoiskansalaisuus ja kolme kotikielta.

Olemme asuneet seka Thaimaassa etta Suomessa, eli tiedamme kertoa seka hyvat etta huonot puolet molemmista paikoista.

Suomi = viralliset asiat hoituvat yllattavan sujuvasti (vaikka suomalaiset inhoavatkin kaikkia verojuttuja jne, mutta verrattuna thaimaalaiseen byrokratiaan Suomi on ihannevaltio kaikkine noudattamineen lakeineen) - ilmasto on thaimaalaiselle kurja joka on tottunut olemaan ulkona paljon ajastaan ja vaikka kuinka panis vaatetta lisaa paalle, se ei tunnut riittavan - tyonsaanti oli meilla vahan erikoisempaa koska pistimme pystyyn oman yrityksen jossa valitettavasti thaimaalainen mieheni koki suomalaisten ilkean rasismin kun asiakkaat eivat suostuneet asioimaan hanen kanssaan sen vuoksi etta sattui nayttamaan aasialaiselta eivatka luottaneet osaamiseen - sosiaalinen kanssakayminen on thaimaalaiselle miehelle Suomessa jokseenkin vaikeaa koska aasialaisen miehen ei ole helppoa tehda uusia ystavyyksia suomimiesten keskuudessa ellei sitten satu etukateen tuntemaan jotakuta suomimiesta joka "takaa" thaimaalaisen miehen johonkin piiriin sisaan - ja ikavana puolena Suomesta voi sanoa sen, etta ainakin silloin kun mieheni meni esim yksin pankkiin panemaan rahaa tilille jokainen seteli lapivalaistiin ja kahden virkailijan kanssa tutkittiin josko olisi vaarennetty kun taas kun mina tein saman ei mitaan ongelmaa ollut vaikka oli kuinka isoista seteleista kyse...

Thaimaa = viralliset asiat ovat yhta kirousta alusta loppuun ja thaimaalaisten ulkomaalaisviha ja -pelko on melkoisen dramaattista kun on kyse viisumeista ja sun muista vastaavista - ilmasto on jees, joskin toisinaan kaipailen lumikinoksia ja rankkaa pyrya, ja toisinaan ianikuinen paiste ja kuumuus voi ottaa aivoon - tyota en ole Thaimaassa tehnyt koska mieheni omistaa yksityisyrityksen joka kustantaa seka meidan etta mieheni vanhempien ja useamman sisaruksen ja serkunkin elaman (ja toisekseen tyoluvan saanti ulkomaalaiselle on Thaimaassa kiven alla), ja huom: samat suomalaiset jotka suhtautuivat aarimmaisen nihkeasti mieheeni Suomessa suhtautuvat aivan eri tavalla haneen hanen omalla maaperallaan - minun sosiaalinen kanssakaymiseni Thaimaassa on suhteellisen rajoittunutta lahiperhepiiriin mutta se on ok koska olen aikalailla mokkihopero jo entuudestaan, en juokse baareissa tai muutoinkaan vieta iltojani ja paiviani paljon muualla kuin kotona lasten ja perheen kanssa (tahan kaiketi vaikuttaa kulttuuri, thaimaalainen perhekulttuuri mutta myos oman elamani kokemukset).

En erityisemmin suosittele Suomeen muuttoa jos on kyse thaimaalaisesta miehesta koska eteen tulee niin kielimuuri kuin suuret kulttuurierotkin ja vaikka kuinka reipas ja ahkera thaimaalainen mies olisikin, hanen on tuhat kertaa helpompaa tienata rahaa ja elattaa perhettaan Thaimaassa kuin Suomessa jossa pelkka lakiviidakko rajoittaa mita hanen on sallittua tehda.

Hei, löysimpäs paikkani :) Monesti kyllä törmää keskusteluun thai-suomi pareista, mutta aina ne on niitä thaivaimon hakuohjeita... Me ollaan mun thaimaalaisen poikaystävän kanssa seurusteltu liki 2 vuotta, ja koko se aika ollaan asuttu Suomessa. Mies oli muuttanut tänne muutama vuosi aikasemmin töitä tekemään. Itse en oo koskaan edes käyny Thaimaassa, vaikka kovasti kyllä mieli tekis! Me ei olla naimisissa, eikä ole suunnitelmissakaan, ja miehellä on siis oleskelulupa työnteon pereusteella.

Miehen sopeutuminen Suomeen on kyllä ollut raskasta... Työt on ollut välillä kiven alla, kun hällä on vielä melko heikko suomenkielen taito, eikä mitään kunnon koulutustakaan häneltä löydy. Just tuon kielitaidon puuttumisen ja ujon luonteen takia mies ei oo myöskään saanut oikein kavereita täältä. Rasismiakin on valitettavasti joutunut kokemaan, alkuaikoina Suomeen tultua hänet on pahoinpidelty peräti pariin kertaan. Eipä hän siis kovin tyytyväinen oloonsa täällä ole, mutta jotain positiivistä löytyy kuitenkin sen verran, että yllättävän hyvin mies on sopeutunut tähän ilmastoon, eipä juuri koskaan valita kylmästä ja nauttii esim luistelemisesta.

Kovasti mies kaipaa ja ikävöi Thaimaaseen, ja aina puheissa meillä on että "joskus sitten" muutetaan sinne, jos ei pysyvästi niin osaks vuotta, mutta kovin tosissaan ei vielä sitä olla ryhdytty suunnittelemaan. Meillä on myös toiveissa perheenlisäystä, ja toivottais kyllä molemmat, että mahdollinen lapsi sais käydä koulunsa Suomessa paremman koulutustason vuoksi. Joku ratkaisu tähän asumiseen pitäisi kyllä löytyä, että asuttais paikassa jossa elämä olisi mukavaa meille kaikille.

Hei! Mahtavaa, että löysin tälläisen ketjun! Olen myös thaimiehen omaava ja yhteiseloa parisen vuotta. Asumme molemmat kotimaissamme, mutta tulevaisuuden suunitelmat ovat suuret. Te joilla liukenee aikaa kirjoitella kuulumisia ja tutustua niin täällä olisi samanlainen jolla on paljon jaettavaa. Yhteydenottojanne odotellen :-)

Heippa! En olekaan aikaisemmin törmännyt tällaiseen ketjuun. Mukava, että meitä suomi-thai pareja on näinkin päin :). Tosiaan, minulla on myös thaimaalainen mies ja mies on asunut jo 2,5 vuotta Suomessa. Kyllähän se sopeutuminen Suomeen on ollut hieman hankalaa, verrattuna tietysti hänen elämäänsä Thaimaassa. Kielen opettelu on tietysti yksi iso asia, tosin melko hyvä suomen kielen taito miehelleni on jo tullut. Toinen hieman hankalampi asia on juuri ystävien saaminen. Onneksi koulussa, jossa hän opiskelee suomen kieltä, hän on saanut muita ulkomaalaisia ystäviä ja oman sukuni ja ystävieni kautta. Mutta on totta että suomalaisiin miehiin ilman mitään "linkkiä" tutustuminen on melko haastavaa, vaikka miehenikin on erittäin sosiaalinen ja helposti lähestyvä/lähestyttävä persoona. Ikävä Thaimaassa asuvia ystäviä ja perhettä kohtaan on tietysti myös negatiivinen asia. Muuten oikeastaan mieheni sopeutuminen Suomeen on mennyt oikein hienosti eikä talven paukkupakkasetkaan haittaa ollenkaan, päin vastoin hän nauttii niistä :). Meillä on myös ollut puhetta että jos jossain vaiheessa pääsisi viettämään hieman pidempiäkin aikoja Thaimaassa nykyisen kuukauden/vuosi sijaan.

Hei!

Minulla samanlainen tilanne ja tosissaan helpottaa kuulla että on muitakin pareja ja että alkuvaikeuksien jälkeen kuitenkin mennyt ihan mukavasti.

Asun tällähetkellä Thaimaassa Bangkokissa ja muutama viikko sitten meni elämänkirjat sekaisin kun sain tietää olevani raskaana. Mieheni kanssa olemme hyvin iloisia asiasta, vaikkei lapsi ollutkaan suunniteltu. Nyt viikko 9 ja laskettu aika joulukuun alussa.

Viimeiset päivät olen mennyt kauhun sekaisissa tunnelmissa kun pitäisi käydä virallistamassa tämä meidän suhde piakkoin ja laittaa miehelle oleskelulupa paperit vetämään. Luulisi miehen olevan enemmän kauhuissaan, mutta meista kahdesta se olen minä joka ei saa nukutuksi öisin, kun mietin että miten tässä tulee käymään. Pitäisi saapua suomeen elokuun alussa.

Nyt olen kartalla miten hoitaa asiat täällä, mutta entä sitten kun olemme saapuneet suomeen. En tiedä mihin minun pitäisi ottaa yhteyttä ja kuinka kauan kestää esim. kielikoulun löytäminen. No kai on vain luotettava siihen, että asioilla on tapana järjestyä aina jossain vaiheessa.

Mies on tavannut perheeni ja tulee heidän kanssa hyvin toimeen, mutta sanoi että tuntee itsensä aina hieman ulkopuoliseksi johtuen kielimuurista, vaikka onkin ulospäin suuntautunut ja elämäniloinen kaveri.

Olisi hauska oppia tuntemaan muitakin pareja, jotka ovat käyneet tai käyvät parhaillaan lävitse tätä samaa, niin usko tulevaan luultavasti vahvistuisi ja paniikki vähä hellittäisi. :)

Hyvää kesän odotusta kaikille!

Kristiinastadi, minä tunnen pariskunnan, joka myös asui Thaimaassa ja sai lapsen siellä. Nyt he ovat muuttaneet Suomeen. Kyllähän siinä järjestämistä taisi olla tietysti jonkin verran, mutta kyllä ne asiat sujuu :). Kannattaa hoitaa asiat yksi kerrallaan eteen päin, ei se lappujen täyttäminen ym. muut paperisota loppujen lopuksi niin mahdoton ole :)

Minulla on kokemuksia, mutta haluatko siis tietää on kysymyksessä miesten keskinäinen kanssakäyminen vaiko miehen naisen välinen suhde.

Olen suomalainen 50 homomies ja käyn Thaimaassa tapaamassa aina poikaystävääni. Hän on jo reilusti päälle 30-vuotias, tarkemmin sanottuna 35-v, joten mitkään nuorukaiset eivät todella ole makuuni. Thaimiehet ovat ihania, helliä. huomaavaisia, hiukan pidättyväisiä, raittiita( jotkut tupakoivat). ja helliä rakastijia.

Itse olen miesystävääni erittäin tyytyväinen ja olemme tunteneet jo 3 vuotta ja vierailleet toistemme luona. Suunnitelmamme olisi rekistöidä parisuhde Suomessa, että hän voisi asua täällä kanssasi. Kuitenkin on otettava selvää miten monimutkainen prosessi se on.

Tiedän, että jotkut ovat tuoneet rekisteröityjä aviopuolisoitaan Suomeen. Ja onhan Pekka Haavisto hyvä esimerkki. Minusta suomalainen ja thaimaalainen soveltuu hyvin yhteen. Se tietysti soveltuvatko he asumaan täällä on yksillöllistä. mutta uskoisin että monen kohdalla se onnistuu. Meidän suhteemme on säilynyt oikein hyvänä

Harvoin tänne keskustelupalstoille mitään ikinä vastaile mutta nyt ihan pakko kun kerrankin löysin tämmöisen aiheen. Onpa ihana lukea että on muitakin samassa tilanteessa kuin minä. Minulla siis myös thaimaalainen mies jonka kanssa yhteinen lapsi. Olemme asuneet suomessa nyt vuoden ja mieheniviihtyy täällä hyvin vaikka ystävyyssuhteiden ja töiden saaminen ei aina helppoa olekaan. Olisi kiva vaihtaa kuulumisia ja kuulla teidän tarinoita lisää. Mieheni varmasti olisi mielissään jopa tavata muita thaimaalausia miehiä kun täällä ei ainakaan ole pahemmin näkynyt. Missä päin te kaikki oikein asustelette?
Onko etelä-suomesta ketään?

Heips! Täältä löytyisi myös yksi thaimiehen omaava. Mahtavaa löytää tämä keskustelu, vaikka hiljaiseloa täällä näyttää pidemmän aikaa olleen. Itse olen miettinyt Thaimaahan muuttoa, mietityttää miten olisi kätevin viisumi asiat hoitaa, kun pidemmän aikaa tulisi Thaimaassa oltua. Töitä minulle olisi Thaimaasta tarjolla, mutta työluvasta saa kuulemani mukaan vain haaveilla? Tarjoilijan työ kyseessä. Olisi mukava jutella myös muitakin kuulumisia.

Minulla myös thaimaalainen mies (itse 25, mies 27) ja seurustelua 3 vuotta. Asumme Etelä-Suomessa kaksiossa ja lapsia ei perheessä ole, kaksi kissaa löytyy. Mies on sopeutunut nähdäkseni hyvin. Tärkeää yleensä on se että ulkomaille puolison kanssa muuttava on halukas opiskelemaan maan kieltä -- tässä tapauksessa suomea.

Jos muita Uudellamaalla asuvia suomi-thaimaa pariskuntia vielä täällä palstalla oleilee, niin saa jättää sähköpostin! Minulla on tällä hetkellä vain työsähköposti enkä halua laittaa sitä tänne :) Luon kyllä oman sähköpostin johonkin, jos täällä on joku joka haluaa kirjoitella/jutella.

Olen ihan ällikällä lyöty!! Suomalainen nainen ja Thai mies!!? Kertokaa nyt naiset mihin rakastuitte thai miehessä?? Olen itse käynyt kolme kertaa Thaimaassa ja en voi kuvitella kiinnostuvani Thai miehestä. Minusta he ovat aivan liian lyhyitä, laihoja, rumia, kouluja käymättömiä ja köyhiä.. sori en ole tarkoitus loukata, mutta näin minä asian näen:)

SuomiNainen38, kapea on maailman katsomuksesi ja näkemyksesi ihmisten erilaisuudesta. Mutta sehän on vain sinun ongelmasi. Ihmetyttää miten maailmasta löytyy vielä tuollaisia ihmisiä, kun ei enää olla missään kivikaudella eikä purkissa kasvettu. Oikeus sulla on mielipiteeseesi, mutta näit oikein vaivaa tulla siitä tänne asti kertomaan niin sekin lähinnä huvittaa vain.

Onneksi olemme erilaisia, pidämme erilaisista asioista ja ne, jotka ovat löytäneet elämäänsä sisältöä eri kulttuureista, ovatkin ehkä onnekkaimpia!