Miten tämä perintöasia menee. Jos aviopuoliso kuolee eikä aviopuolisoiden välillä ole avioehtoa, niin saako leski kaiken kuolleen puolison omaisuuden jos yhteisiä lapsia ei ole. Jos lapsia on niin meneekö puolet lapsille ja puolet puolisolle? Entä saako kuolleen puolison vanhemmat ja sisarukset osan perninnöstä? Entä voiko puoliso testamentata kaiken omaisuuden jollekin muulle kuin puolisolle vai onko leskellä aina jokin lakiosuus.
lesken osuus
helppiä
61306
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos pari on ollut naimisissa ja ei avioehtosopimusta tulee ensin ajankohtaiseksi avioliiittolaki ja avio-oikeus toisen omaisuuteen.
Tällöin ensin tehdään ositus jonka jälkeen vasta tiedetään jäämistön suuruus.
Jos rintaperillisiä on elossa eikä ole testamenttia ei leskellä ole perintöoikeutta. Rintaperillisten perintöosuutta rasittaa kuitenkin leskellä oleva oikeus asua parin yhteisessä kodissa ja käyttää asuinirtaimistoa. Leskellä on oikeus myös pitää koko jäämistöä jakamattomana hallussaan mikäli kukaan ei vaadi jakoa.
Mikäli rintaperillisiä ei ole eikä ole avioehtosopimusta perii leski. Hänellä on oikeus tehdä omaisuudella mitä lystää, mutta hänellä ei ole testamenttausoikeutta ensin kuolleen puolison omaisuuteen.
Lakiosuus-oikeudesta puhutaan vain rintaperillisten ollessa kyseessä. Toinen voi toki testamentata kaiken omaisuuden, mutta siinäkin tapauksessa tehdään ositus ensin, jolloin määräytyy pesän suuruus.
"Mikäli rintaperillisiä ei ole eikä ole avioehtosopimusta perii leski."
Leski perii, vaikka avioehtosopimuskin olisi. Avioehtosopimus vaikuttaa vain siihen, mitä leski saa avio-oikeuden nojalla, ja mitä hän saa perintönä.
"Toinen voi toki testamentata kaiken omaisuuden, mutta siinäkin tapauksessa tehdään ositus ensin, jolloin määräytyy pesän suuruus."
Testamentista huolimatta leskelle on turvattu yhteisen asunnon ja siinä olevan tavanomaisen asuntoirtaimiston elinaikainen käyttö. Asunnon osalta edellytyksenä on, ettei sellaista sisälly lesken omaan varallisuuteen.
'Oletusarvo' on se että lapsi perii kokonaan kuolleen vanhempansa omaisuudeen (jos keskinäinen testamentti, niin ja lakiosuuden vähintään). Esimerkiksi perhe, jossa alaikäisiä lapsia -> toinen vanhemmista kuolee, niin lapset perivät tämän kuolleen vanhemman koko omaisuuden. Ja Maistraatti valvoo sitten alaikäisen lapsen perittyä omaisuutta.
"lapset perivät tämän kuolleen vanhemman koko omaisuuden."
Lapset eivät peri kuolleen vanhempansa koko omaisuutta, vaan koko JÄÄMISTÖN. Jäämistö taas määritetään omaisuuden osituksessa tai erottelussa, joka tehdään vainajan perillisten ja lesken välillä. Vainajan jäämistö voi siten olla pienempi tai (harvemmin, ks. lesken tasinkoprivilegi) suurempi kuin vainajan "koko omaisuus".
Tarkoitus oli ilmaista, että oletusarvoisesti leski ei peri puolisoltaan 'mitään' jos heillä on lapsia. Esimerkiksi meidän perheessä kuolleen vaimoni omaisuus oli piirun verran pienempi kuin omani - ja lapsemme peri äitinsä omaisuuden kokonaan.
Ellei sitten ole keskinäistä testamenttia tehty.
"Jos lapsia on niin meneekö puolet lapsille ja puolet puolisolle?"
Vainajan jäämistö menee tässä tapauksessa kokonaan lapsille.
Se, mikä on vainajan jäämistö, määritetään omaisuuden osituksessa (tai erottelussa, jos on avioehto). Jäämistö on pääsääntöisesti (silloin kun ei ole avioehtoa) puolet puolisoiden omaisuuden yhteenlasketusta säästöstä. Se osapuoli, jonka netto-omaisuus on suurempi, antaa toiselle osapuolelle tasinkoa niin paljon, että nettovarat ovat yhtä suuret. Leskellä on kuitenkin turvanaan ns. tasinkoprilegi, mikä tarkoittaa sitä, että leski (jos hän siis on se varakkaampi osapuoli) voi kieltäytyä luovuttamasta omaisuuttaan tasinkona vainajan perillisille.
"Jos lapsia on niin meneekö puolet lapsille ja puolet puolisolle?"
- Näinkin voi käydä, mutta vain silloin, jos lesken nettovarallisuus on 0. Tällöin leski saa osituksessa tasinkona puolet vainajan omaisuuden säästöstä ja toisen puolen (= jäämistön) jakavat keskenään vainajan lapset.