Tuuloksen joki, juhannus 1944

JJJJLLLLL

Hei
Olisiko kenelläkään tiedossa lähdettä muistelmiin tms jossa olisi kuvausta mitä tapahtui juhannuksen alla Tuuloksen joella.

Saimme sukulaisen sieltä kotiin ja olisi kiinnostavaa tietää niiden päivien tapahtumista.

33

5119

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Maihinnousu 23.6.44

      23.6. 44 klo 1.55 Vihollisen laivasto ryhmitysalueella Alavoisten edustalla klo 5.30 aamulla suomalaisten tykkien kantomatkan ulkopuolella.

      Klo 4.15 maihinnousujoukot siirtyivät kuljetusaluksista maihinnousualuksiin ja lentokoneet hyökkäävät Tuuloksen kaksitykkistä rannikkopatteria ja alueen muita kohteita vastaan. Tuuloksen patteri tuhotaan. Lentokoneita on 180.

      klo 5.30 maihinnousu- ja syöksyveneet tulivat rantaan, 70. Merijalkaväkiprikaati nousi maihin 3 km Tuuloksenjoen suusta lounaaseen eli Vitelen ja Tuuloksen välille. Heitä oli 3600.

      klo 7.30 vihollisella oli hallussa 3 km leveä ja yli puoli km syvä sillanpääasema. Rautatie ja maantie oli katkaistu. Etelämpänä Syvärillä olevat suomalaiset joukot olivat jäämässä mottiin.

      24.6. Juhannusaatto
      Kovat taistelut Tuuloksessa. PSS-asemat olivat 50 km etelämpänä. 5. ja 8. divisioona jäämässä mottiin (JR 2, JR 44, JR 4. JR 45, 15. Pr, KTR 3, KTR 7, KTR11).

    • jjjjjjllllll

      Kiitos,
      paljonko mahtoi olla suomalaisia tuuloksella 23.6.
      Tuliko maihinnousu yllätyksenä vai osattiinko siihen varautua.
      Kuinka paljon suomalaisia menehtyi 23.6. Yksittäisiä, kymmeniä, enemmän?
      Mistä koituivat suurimmat tappiot, lentopommituksista, tykistötulesta vai lähitaisteluista.


      Isoisän veli jäi Tuulokselle 23.6. Löydettiin 2009, saatiin suomeen ja haudattiin tänä syksynä.

    • Mikset ota itse

      selvää asiasta esim. Suomen sota 1941-45 8. osa ss. 63-70.

    • jjjjjllllll

      LÄhdettä tässä kyselin joten kiitos siitä.

    • Maihinousu
      • jälkiviisautta

        Näin jälkeenpäin on helppo sanoa että Kannaksen läpimurto sekä Tuuloksen maihinnousun torjunnan epäonnistuminen oli armeijan johdon huonoutta. 1941 olisi pitänyt jäädä Tuulokseen pitemmäksi aikaa eikä mennä saksalaisia auttamaan Syvärille.


      • Taistelut ovat
        jälkiviisautta kirjoitti:

        Näin jälkeenpäin on helppo sanoa että Kannaksen läpimurto sekä Tuuloksen maihinnousun torjunnan epäonnistuminen oli armeijan johdon huonoutta. 1941 olisi pitänyt jäädä Tuulokseen pitemmäksi aikaa eikä mennä saksalaisia auttamaan Syvärille.

        rintamakomentajien ja -joukkojen vastuulla. Ei niiden toiminnasta pidä sodanjohtoa syyttää.

        Syksyllä -41 odotettiin Tuuloksella saksalaisten etenemistä tosin liiankin pitkään.

        Maihinnousun torjunta oli Laatokan Rannikkoprikaatin vastuulla. Sen paikallinen rykmentti toimi luvattoman heikosti.


      • Anonyymi
        Taistelut ovat kirjoitti:

        rintamakomentajien ja -joukkojen vastuulla. Ei niiden toiminnasta pidä sodanjohtoa syyttää.

        Syksyllä -41 odotettiin Tuuloksella saksalaisten etenemistä tosin liiankin pitkään.

        Maihinnousun torjunta oli Laatokan Rannikkoprikaatin vastuulla. Sen paikallinen rykmentti toimi luvattoman heikosti.

        Syyttäminen varsinkin seuraavan sukupolven ei pitäisi ottaa lainkaan kantaa kenen syy tappioon on. Suomen vähäväkisen armeijan ja suurvalta massa armeijan välisessä sodassa, pitäisi olla selvää ettei pieni armeija voi taistella tasaväkisesti.


      • Anonyymi
        jälkiviisautta kirjoitti:

        Näin jälkeenpäin on helppo sanoa että Kannaksen läpimurto sekä Tuuloksen maihinnousun torjunnan epäonnistuminen oli armeijan johdon huonoutta. 1941 olisi pitänyt jäädä Tuulokseen pitemmäksi aikaa eikä mennä saksalaisia auttamaan Syvärille.

        "Näin jälkeenpäin on helppo sanoa että Kannaksen läpimurto sekä Tuuloksen maihinnousun torjunnan epäonnistuminen oli armeijan johdon huonoutta. 1941 olisi pitänyt jäädä Tuulokseen pitemmäksi aikaa eikä mennä saksalaisia auttamaan Syvärille."

        SINÄ voit sanoa, mutta ei se asiaa todeksi tee. Kesällä 1941 piti sodanjohdon päättää minne rintamalinja vedetään. Jos olisi jääty vuoden 1939 rajalle olisi asemien miehitys vaatinut huomattavasti enemmän joukkoja kuin vesistölinha Syväri-Ääninen-Maaselän Kannas.

        Lisäksi kesällä 1944 oli vastustaja sen verran voimissaan, että olisi yhtä hyvin voinut tehdä maihinnousun lännemmäksi... vaikkapa Lahdenpohjaan!

        Tavoitteesi on vain jälkiviisauden valossa mollata sen aikaista sodanjohtoa!


      • Anonyymi
        Taistelut ovat kirjoitti:

        rintamakomentajien ja -joukkojen vastuulla. Ei niiden toiminnasta pidä sodanjohtoa syyttää.

        Syksyllä -41 odotettiin Tuuloksella saksalaisten etenemistä tosin liiankin pitkään.

        Maihinnousun torjunta oli Laatokan Rannikkoprikaatin vastuulla. Sen paikallinen rykmentti toimi luvattoman heikosti.

        RT 13:lla oli alueella 2 kpl 76 mm tykkiä. Ne vaiennettiin heti. Ei noin pitkää rantaa varten ollut joukkoja ja tykkejä.


    • jjjjjjllllll

      Pari "hauskaa" ykstyiskohtaa asiaan liittyen, saimme etsintäpöytäkirjan kopion ja siinä mainittiin, että löytyi "pinnasta, ei hautaa". Kantakortteihin on kirjoitettu että "haudattu Tuulokseen, vaikeiden olosuhteidentakia ei voitu evakuoida ruumista". Taisi olla huono tilanne. Sen verran kuitenkin oli tietoa että kortteihin oli kirjoitettu että kaatunut 23.6.

      Toinen yksityiskohta selvisi, oli mennyt sodan aikana naimisin, siitä ei ollut muulla suvulla tietoa.

      Ja vielä kolmas, tuntolevy löytyi, pöytäkirjaan oli kirjattu "löytyi leijonanappeja ja suomalaisia kolikoita. Rahat vei löytäjä Ivan xxx."

      Sotapäiväkirjassa kyseisen päivän kohdalla oli siirryttiin Tuuloksen joen sillanpää taisteluihin. Mitähän tarkoitetaan sillanpäällä.

      Kiitos vielä kirjavinkistä.

      • Maihinnousu

        Valtaosa kymmenistä tuhansista mottiin jäävistä sotilaista pääsi kiertotietä metsien kautta kotimaan suuntaan mutta kaikki raskas kalusto menetettiin. Vihollisen maihinnousujoukot saivat sillanpään Tuuloksen ja Vitelen väliltä ja katkaisivat Laatokan rannan suuntaisen rantatien ja rautatien. Suomalaiset joukot eivät pystyneet tuhoamaan sillanpäähän pureutuneita joukkoja. Tästä seurasi suomalaisten nopea perääntyminen.


      • Ei oltu motissa!!
        Maihinnousu kirjoitti:

        Valtaosa kymmenistä tuhansista mottiin jäävistä sotilaista pääsi kiertotietä metsien kautta kotimaan suuntaan mutta kaikki raskas kalusto menetettiin. Vihollisen maihinnousujoukot saivat sillanpään Tuuloksen ja Vitelen väliltä ja katkaisivat Laatokan rannan suuntaisen rantatien ja rautatien. Suomalaiset joukot eivät pystyneet tuhoamaan sillanpäähän pureutuneita joukkoja. Tästä seurasi suomalaisten nopea perääntyminen.

        Kenraali Oeschin vaatimuksesta oli rakennettu kiertotie, jota pitkin päästiin sillanpään ohitse.
        VI AK:n komentaja oli onneksi vastoin Aunuksen Ryhmän käskyä määrännyt joukkonsa irtaantumaan. Ne sivuuttivat suurin ongelmin maihinnousukohdan, mutta pelastuivat.

        Maihinnousu onnistui paljolti Laatokan Rannikkoprikaatin avuttoman toiminnan johdosta.


      • Anonyymi

        ”Kantakortteihin on kirjoitettu että "haudattu Tuulokseen, vaikeiden olosuhteidentakia ei voitu evakuoida ruumista". Taisi olla huono tilanne. Sen verran kuitenkin oli tietoa että kortteihin oli kirjoitettu että kaatunut 23.6.”

        Ei kai tuossa ole ihmettelemistä? Tiukassa taistelutilanteessa sotilas huomasi usein vieruskaverin tai muitakin kaatuneen ja jos jouduttiin ottamaan hatkat oli puuhaa tarpeeksi siinä, että saatiin elävät ja haavoittuneet vietyä pois.


    • vastarannan alue

      Mitä tarkoitetaan sillanpäällä?

      Kyseessä ei ole Jari Sillanpää eikä Frans Eemilkään. Kyse on sota-strategisesta termistä esim. saada "sillanpää" - maakaistale haltuun vihollisen hallinnassa olevalta vastarannalta.

      "Sotapäiväkirjassa kyseisen päivän kohdalla oli siirryttiin Tuuloksen joen sillanpää taisteluihin. Mitähän tarkoitetaan sillanpäällä."

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Suurhyökkäys_Syväriltä_1944

    • JR2.

      Lainasin juuri kirjan
      Esa Siren: Aunuksen terässade.
      Se kertoo JR2:n sotatiestä Aunuksen rintamalta, siinä on perääntyminen Tuuloksen kautta

      • JJJJJJJJJLLLLLLLLLLL

        Kiitos,
        jjjjjjjjjjjjjjjjllllllllllllllllll


    • Viljon pka

      Isän kirjeestä:

      Salmi 2.7. 1944

      ..."nuo maihinnousu joukot ne eri piruja olivatkin. Toissa päivänä tukkivat tiemme niin lujasti poikki, että emme päässeet läpi omin voimin, vaan hiljalleen peräännyimme ja kiersimme kaukaa toista huonoa tietä pitkin. Seitsemän ja puoli tuntia sekin sitten otti aikaa"...

      Jr 44 3.P 10k

      Tuosta tiestä ja Tuuloksen taistelusta mainitaan elokuvassa Taistelu Laatokan Karjalassa.
      Kuten koko vetäytymisestä.
      Elokuvaa myy Panssarimuseo Hämeenlinnassa, ja se on tullut myös televisiosta.

    • Vilj....

      Hups. Piti sanoman, että elokuvaa myy tykistömuseo Hämeenlinnassa.

    • Pussinperä
    • Blick Talvela
    • TuulosOS

      Etsintä jatkuu Tuuloksen maihinnousualueella edelleen. Isäni oli mukana vastaiskussa RjP 1 ja heillä oli kovat tappiot, kymmeniä miehiä on vielä maastossa. Suosittelen rajajoukkojen kirjaa Rajalta toiselle ja takaisin hyvänä tilannekuvauksena. Ainakin yksi reissu tehdään kesällä 2016, kiinnostaisiko tulla mukaan ?

      • 23.6.1944

        Kävin kolme vuotta sitten katsomassa oman isäni sotamaisemia Tuuloksen maihinnousupaikoilla. Poteroita rantapenkan takana vielä paljon jäljellä. Hän kuului täydennyspataljoona neloseen.

        Tuuloksen maihinnousu alkoi 23.6.1944 aamulla vihollisen tuhotessa rannikkopatterin laivatykistön tulella, minkä jälkeen maihinnousujoukot rantautuivat. VI AKE hälytti paikalle lähialueella olevat yksiköt kuten varustus- ja tietöissä olleet täydennyspataljoonat 4 ja 5. Myös Täydennyspataljoona 7:n yksi komppania sai varmistustehtävän. Varsinaisen nyrkin muodostivat Aunuksen ryhmän reservin kolme pataljoonaa, joiden johtoon tuli everstiluutnantti Viisterä. Hyökkääjä toi lisää joukkoja sillanpäähän, eikä sen tuhoaminen onnistunut. Molemmat täydennyspataljoonat saivat irtautua linjasta 25.6.1944. Kahden päivän tappiot olivat:
        Täyd.P 4 35 kaatunutta 75 haavoittunutta,
        Täyd.P 5 25 kaatunutta 81 haavoittunutta., joskin miinaharava ei piipannut. Isäni kuului täydennyspataljoona 4.


      • Isäni kuului myös Täyd.P 4, sen 3 komppaniaan. Selvisi Tuulokseta ja myöhemmin lapin sodasta, tosin kuulovaurioisena.


    • Anonyymi

      Tuossa kirjassa ON MUKANA OLLEIDEN KERTOMUKSIA

      Ulamo Erkki - Karvonen Markku Kirottu Syväri - Hämäläiskomppanian jatkosota (JR 44)
      Karisto, 2011, 288 s.

    • Anonyymi

      Tässä lisää kirjavinkkiä:

      Palmunen Einar: Hämäläisdisivioona etulinjasta kenttäsairaalaan (5.Divisioona 1941-1944) Rintamatapahtumia ja lääkintäpalvelua
      Kustantaja: Karisto, painovuosi:1972, 299 sivua

    • Anonyymi

      Tuo Koskimaan kirja on tosi hyvä dokumenttikirja. Koko Koskimaan sarja on hyllyssäni.

      Lueppas tuo ketju läpi!

      JR 44

      https://keskustelu.suomi24.fi/t/3040694/jr-44


      <<Tässä muutama kirja joissa on runsaasti tietoa sekä JR44:stä että JR 23:sta. Molemmat rykmentit kuuluivat pääosin hämäläisistä koottuun 5. divisioonaan.

      Hämäläisdivisioona jatkosodassa, kirj. Einar Palmunen (syst nro kr10426868)

      Hämäläisdivisioona etulinjasta kenttäsairaalaan (5. divisioona 1941-1944): rintamatapahtumia ja lääkintäpalvelua, kirj. Einar Palmunen (ISBN 951-23-0698-0)

      Jäähyväiset Syvärille: Hämäläisdivisioonana ja Ilves-divisioonana tunnetun 5. divisioonan viimeiset taistelut, kirj. Jaakko Korjus (ISBN 951-23-3631-6)

      Ilves-divisioona kuvina, toim. Einar Palmunen (ISBN 951-23-1812-1)

      Syväriltä Nietjärvelle: Aunuksen ryhmän taistelut kesällä 1944, kirj. Matti Koskimaa (ISBN 951-0-22949-0)<<

    • Anonyymi

      Tässä on paljon taistelijakuvauksia ja muutenkin melko hyvä kirja. Peräti 6 sivua Tuuloksen maihinnoususta.

      Korjus Jaakko Jäähyväiset Syvärille - Hämäläisdivisioonana ja Ilves-divisioonana tunnetun 5. Divisioonan viimeiset taistelut
      Karisto, 1996, 315 s.

    • Anonyymi

      Mutta kalliiksi kävi suomalaisille se maihinnousu, kaikki raskas kalusto jätettiin ja paettiin pitkin metsiä puolinälkäisinä kotoa kohti. Kuolleita ei ehditty haudata saati raahata mukana joten paljon jäi nuoria suursuomen sankareita mätänemään Karjalan korpiin.

      • Anonyymi

        Kyllä sota on raakaa.


      • Anonyymi

        ", kaikki raskas kalusto jätettiin ja paettiin pitkin metsiä"

        Mistähän sinä oikein puhut??????


    • Anonyymi

      》》kaikki raskas kalusto jätettiin ja paettiin pitkin metsiä puolinälkäisinä kotoa kohti《《

      Ihan pötyä, sillä maihinnousukohta kierrettiin 1944 keväällä valmistunutta uutta tietä pitkin. Toki vastavalmistunut tie meni kuralle kovan liikenteen alla, mutta Blick sai divisioonansa tuotua OHI maihinnousukohdan. Siis metsiä pitkin tuskin mentiin suuremmassa mittakaavassa. Toki vanha linnoitustykistö hylättiin kun ammukset oli käytetty loppuun.

      • Anonyymi

        Talvela soveltui paremmin Saksaan kättänsä nostelemaan kaltaistensa seuraan...

        Tie oli lähinnä tieura ja pinta pelkkää kuraa raskaan liikennöin vuoksi.

        "Ainoa puolustusta vahvistanut päätös oli Aunuksenkaupungista Nurmoilan ja Säntämän kautta Viteleeseen johtaneen kiertotien rakentamisen aloittaminen toukokuussa 1944. Tie kulki noin kuuden kilometrin päässä Tuuloksesta. Oli paha strateginen virhe, että kunnollista rinnakkaisyhteyttä ei ollut."

        https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suurhyökkäys_Syväriltä_1944


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomen markka otettiin käyttöön vuonna 1860

      Suomi käytti vuoteen 1840 asti rahayksikkönään rinnakkain Ruotsin riikintaalareita ja Venäjän ruplaa. Tämän jälkeen oli
      Maailman menoa
      51
      10083
    2. Kaivatullesi viesti ensi vuoteen?

      Kerro meneekö naiselle vai miehelle ja vähintään yksi tunniste, esim. kirjain.
      Ikävä
      116
      5775
    3. "Mä elän vieläkin"

      Ikurin turbiini vetäisi taannoin lainabiisin Topin (RIP också) ja kumppaneiden kanssa. Toivottavasti on yläkerrassa kunn
      Tampere
      63
      4488
    4. Pate Mustajärvi on kuollut

      Ihan pari tuntia sitten. Että sellaista. https://www.is.fi/viihde/art-2000011715177.html
      Maailman menoa
      141
      3087
    5. Nyt Yle otti silmätikukseen sisäministeri Rantasen

      Aivan erinomaista työtä tehnyt sisäministeri Mari Rantanen on saanut paljon aikaiseksi. Maahanmuuttoon ja maahanmuuttaji
      Maailman menoa
      265
      2907
    6. Yksityinen sektori aiheuttanut Suomen taantuman

      Investointien sijasta nostaneet voitot osinkoina omistajille. Ehdotan korjausliikkeenä yksityisen sektorin sosialisoimi
      Maailman menoa
      145
      2777
    7. Ylen juttu sisäministeristä oli selvän tarkoitushakuinen

      haluttiin vielä vuoden loppuun saada joku "kohu". (Olisiko Yle tehnyt jutun jos sisäministerinä olisi esim. RKP:n, jota
      Maailman menoa
      47
      2682
    8. Miten ikinä kelpaisin sulle

      Sinä saat niiltä muilta naisilta paljon enemmän, mitä minulta... Tai mihin minä olisin valmis. Enkä edes olisi niin tait
      Ikävä
      30
      2051
    9. Milloin näit kaivattusi edellisen kerran?

      Olitteko juttusilla vai sivusta vain? Miten reagoit?
      Ikävä
      20
      1747
    10. Edes vitamiinit eivät taanneet loputonta elämää

      Nimittäin niistä rahaa itselleen taikonut tohtori siirtyi tuonpuoleiseen.
      Maailman menoa
      37
      1619
    Aihe