Tässä minä olen,
avoimin sydämin,
kasvot paljastettuna.
Voit lukea minua
kuin avointa kirjaa,
mitään en salaa.
Rakastatko vielä, kun tulee kevät.
J. Karlstedt
avoimin sydämin,
kasvot paljastettuna.
Voit lukea minua
kuin avointa kirjaa,
mitään en salaa.
Rakastatko vielä, kun tulee kevät.
J. Karlstedt
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olen varmaan joskus sanonut Sinulle että :
Runoissasi on eletyn kuin koetun Elämänrikkautta kuin tuskaa ja niistähän muodostuu meille jokaiselle : Elämä.
Koruttomuus kuin Kauneuskin on niiden voimanlähteitä ja sanojen että tunteiden kielet ovat mielemme/sydäntemme : Tähtikartastoja...
välillä pilvessä
välillä loistaen - sinessä - vesissä kuin avaruudessa kuvastuen.
Kevät on tuleva ja orastava tunne elämämme kauneudesta ; meille jokaiselle.
Runot ovat persooniamme kuin ajatuksiemme/tunteittemme tähtimeriä että avointa olevaa kirjaa kuin sen avoimia lehtiä on tutun turvallista lukea.
Kiitos paljon palautteesta, ihanasti tulkittu.
Tällä runolla kerroin paljon itsestäni,
sekä tuon "oman lapsen mieleni" esille.
Aiheen vakavuuteen nähden, tuon
runon lopussa kysymyksen,
joka on irti runosta, mutta paljastaa
aikuisen ihmisen lapsenmieleisyyden.