Pieni lyhyt kiitävä hetkemme kuin menneistä näihin päiviimme avaruudesta maan ääriin lävitse tähtikeitaiden tämän maan valkeuteen tähdenlennoin valaisemaan - sydämiin koskettamaan - kasvoista kasvoihin muistoihin elämää…
Taivas salamoi kiihkeyttään tämän taivaan alla purppuroi rakkaudet kiivaat tulet maan laidoilta maailman ääriin tuulet puhuu tässä että nyt palaa elämän koko tulinen kirjo virttynyt maa puhkeaa loistoonsa kuin sydämet s…
Olit kesä lämmin tuuli minä syksy kolea järvenselkä harmaissa vesissä liikkuu alakuloisuus näissä saaren poukamissa lipuu hiljaa kuin paikoillaan ui joutsenparvi äänettömyys elää tässä hiljaisuudessa tämä koskettavuus e…
Hellästi koskettele niitä vuosikymmeniä joita hän eli kostuttele maan kyyneleitä jonne ikuisuuden viesti saapui kesäaurinko kuivattaa kostuneet kukkameret kukkameren muistoissa elää koko hänen elämänsä rajoillamme elää …
Kuin virtaavan soliseva lähde asustaa hänen kasvoillaan hymyillen huulienkaareilla elää luonnon-näytelmä eri väriloistoillaan näin kulkee rakkaus hiljaa tuulien siivillä matkallaan tätä suurta äärettömyyttä suljen itsen…
Elämä piirsi taivaalle sydämen tähdiksi tuikkimaan kuuta valaisemaan yöksi poutapilven seilaamaan aamuksi sateeksi saattelemaan Ja niin monta ilonpisaraa surunkyyneltä elämä luovuttaa rakkaudelleen matkaten läpi taivaan…
Hiljaiset vedet virtaavat uomissaan kuin tuuli keinuttaa aalloilla pisaroitaan niin monta kyyneltä ilon että surun kimmeltää yksi ainoa niistä loistaa kirkkaammin kuin toiset tummeneviin iltoihin Ja värienkirjo maalaa s…
Mihin katosi - Afrodite - tuo vesien liikuttaja patojen aukaisija tulien Jumalatar joka sytytti yöllisen kuun tähtien majakoiksi loistamaan niin taipuivat viljaiset pellot syksyn sadoiksi kypsyttäen leimahtaen yksinäist…
Lämmenneiden vesien kuplista pinnalla matkaavista ilonpisaroista ilakoivat luonnonleikit avaavat - Juhliemme - airueet liikkeelle sinertävien aaltojen heijastavien säteiden taivaansinen vihreyden keitaassa eri värien ja…
Hiljaisuus lepää laineilla pienillä aalloilla sädehtii tähtisilmät Ja rantapuut kuiskivat elämää tämä hetki kuin äänetönnä teen syvää matkaa - hiljaisuuden kummuille.
Taittuvi talvi valkeille hiirenkorville sulattaen lumet kuin jäät uomiksi virtaamaan talvenportit pakkasherrat tuiskutantereet taakseen jättää hiukan vielä kuitenkin toisiaan kättelevät talvi ja kevät pukuaan sovittaa t…
Talvi taittuu hiiren korville lumi vedeksi sulaen keväänportti sulki pakkasherran taakseen hivenen kuitenkin vielä toistaan kätellen nuoskaisia askeleita nuollen vuollen kevään aurinkoon lämpimiin polkuihin taivaltamaan…
Pehmeä oli väsymyksen kosketus yönsyliinsä taivuttaen pehmeä oli virta joka kuljetti matkallaan lävitse avaruuden merenaalloilla keinuttaen niin alastonna maaäitiään hyväellen maailmankaikkeuttaan eläen yöstään aamuaan …
Valkoiset hiutaleet pehmeitä kevyitä leijailevat varjojeni yllä koskettaen äänettömyydellään niin syvälle ulottuvia jolloin koko maailmani liikahti paikaltaan ja kaiken tämän keskellä mieleni alastomuus kukittaa tämän t…
Tämä hetki niin syvältä niin korkealle ulottuva liekkeinä lepattava tunteina kohoava tämän äärettömyyden horisontin kauneus tulvehtii valoaan maailmanrauhaa tavoittaen lävitse kansojen,maiden ihmisvirtojen sykkiviin syd…
Niin puhdasta että viatonta kuin tämä sataneen lumen valkeus koskematonta äärettömyyttä äänettömyyttä taivaltaen puhaltaa väliimme näkymättömät polut tuulien teillä meidän kulkea tehdä salatut reitit meille näkyviksi si…
Kuin elämänsivujaan nämä syystuulet koettelevat kulkijaansa elämänrikkauttaan paatunutta rakkauttaan kulkee taivaanporteilla valonkaaret sulkee äärettömyyden syliinsä kuin varjot näkyviksi lähempänä maankamaraa painunei…
Niin suuri oli Meri niin syvä oli Järvi niin kuohuva oli Koski mutta niin virtaava oli kyyneltulva että peitti koko Maailmanvedet ... .... vedet pisaroivat kimallustaan - syksyisessä auringossaan - kun vedet jäätyvät Hä…
Ei päivä eroitu yöstään ei yö päivästään niin lähellä liki toistaan uumien poltteet kipinöivät toisiaan ilman valon ja varjon rajoja Vain nämä lämmenneet sielut polttavat tähtikaariaan yöllisille tähdenlennoilleen.
Syksy puiden lehtiä keinuttaa tuuli puilleen hengittää viriää soinnut pieni laulu jossain helähtää syys riipien astuu luonnonhelmat kastuu ... niin pieni ikuisuus jälkensä jättää ... niin ravistaa tämä syksyinen maa keh…
