Vanhaa vai uutta objektiivia?

"Jos kerralla ostaa kunnon objektiivit kameraan, niin eikö niillä pitäisi pärjätä vuosia? Siis lähemmäksi kymmeniä vuosia?"

heleposti.


Olen itse katsellut muistaakseni vuoden 2003 markkinoille tullutta objektiivia. Jos tässä vaiheessa ostaa tuollaista tavaraa, niin voiko luottaa siihen, että vuosia on vielä paljon jäljellä? Koko ajanhan uusia malleja tulee, mutta käsittääkseni objektiiveissa vanhatkin mallit ovat varsin päteviä vaativampaankin käyttöön. Onko näin?"

On!

paska oli paskaa 80-luvullakin.
Ja niin se on nytkin.

Samma po parempi laatu

voivat olla oivallisia. Mutta ennen kuin ostat, tarkista ettei linssistön pinnalla (siellä sisällä) kasva hometta. Ihan totta, joskus näin käy kun objektiivin sisään on päässyt tiivistymään kosteutta joka ei sitten ole päässyt pois. Tämä home on erittäin vaikeaa ja kallista poistaa.

Noita vanhoja hyväkuntoisia objektiiveja kannattaa ottaa ilman muuta "uusiokäyttöön". Mullakin on muutama Canonin FD sarjaa ( n.40 vuotta vanhoja), joiden mekaaninen rakenne hakkaa mennen tullen nämä "muovirimpulat". Kuvanlaatukin on huippua. Nehän on helppo kiinnittää nykyään adaptereilla esim Olyn, Panan tai Sony NEX runkoihin.

Yhes kameralehen numerossa vissiin vähä testailtiin noita erään suttu Nikkorin eri vuosikertoja.
Siis periaattees saman objektiivin eri ikäisiä versijoita.
Oudointa oli et se uudempi muovirimpula piirsikin paremmin vaikka mekaaninen
laatu ei sitä ollut.
Havaittiin siis jotakin kehitystä joka on ristiriitaista monien väitteitten ja omakohtaistenkokemusten kanssa testimittauksissa ja myös silmämääräsessä
kuvien katselussa?
Tyly totuus on se et optinen ka mekaaninen laatu on maksanut aina johtuen siitä
ettei sitä kyetä valmistamaan halvalla ja nopeasti vailla arvokasta erikoiskäsityötä ja kalliimpia materiaaleja.
Joten kannattaa mielummin ostaa vanhaa kunnon kun uutta ja kallista.

Vuosia kyllä. Kymmeniä vuosia en käyttöajaksi kuitenkaan olettaisi

Kuka osaa ennustaa mihin tekniikka kehittyy esimerkiksi 20 vuodessa? Kuvanvaikaimet kehittyvät, kennotekniikka kehittyy, tarkennusjärjestelmät kehittyvät, sähköiset etsimet kehittyvät...
Onko uusia FF-kennoisia runkoja edes saatavana 20 vuoden päästä?

Itse näkisin peilittömät järjestelmät houkuttelevana vaihtoehtona tulevaisuudessa. Pieneen, keveään, peilittömään kameraan en välttämättä haluaisi järkälemäistä kinorunkoon suunnitelua objektiivia vaikka se sovitteella siihen sopisikin.

Kyse ei ole siitä, etteikö sillä objektiivilla jolla tänään saa hyviä kuvia saisi hyviä kuvia myös tulevaisuudessa. Kyse on enemmän siitä, koska markkinoille tulee niin paljon parempia välineitä ettei nykyisiä viitsi enää käyttää....

Toisaalta, jos nyt teet valintaa vanhan ja uuden välillä, niin oleellista ei liene vuosi jolloin objektiivin valmistus on aloitettu. Merkitystä on ainoastaan objektiivien (teknisillä) eroilla

Et nyt taida ihan ymmärtää, että juuri se optinen etsin on se "iso juttu" järkkärissä. Se nimittäin mahdollistaa tärähtämättömän kuvan toisin kuin peilittömässä kamerassa, jossa kameraa joutuu pitämään kauempana silmästä.

Olet ilmeisesti pokkarikuvaaja. Jokainen vakavasti kuvaukseen suhtautuva vannoo optisen etsimen nimiin ja kiertää peilittömät järkkärit kaukaa.

Ammattilaisten ja vakavien harrastajien kaksi keskeistä järkkärimerkkiä ovat Canon ja Nikon. Näistä Canon julkisti nykyisen EOS-objektiivinkiinnitysjärjestelmänsä 1987 ja Nikon oman F-järjestelmänsä niinkin varhain kuin 1959. Noiden vuosien jälkeen valmistetut Canon- ja Nikon-objektiivit ovat enemmän tai vähemmän yhteensopivia tämänkin päivän kameroissa – osasta automatiikkatoimintoja voidaan vanhoja objektiiveja käytettäessä joutua luopumaan. 63 vuotta ja 25 vuotta ovat tekniikan nopean kehityksen huomioonottaen melkoisia aikajänteitä.

Järkkärirungossa olevan kuva-anturin eli kennon koko asettaa omia rajoituksiaan. Canonilla on APS-C-kennoisiin kameroihin optimoitu (huokeampi) objektiivisarja EF-S ja ns. "täyden" (kinofilmiruudun kuva-alaa vastaavan) koon kennoille tarkoitettu sarja EF. Nikonilla vastaavat objektiivien mallisarjat ovat DX ja FX. Objektiiveilla on kummassakin merkissä mallisarjasta riippumatta sama kiinnitys, mutta objektiivin piirtoympyrän koko asettaa rajoituksia käyttökelpoisuudelle. Pääsääntöisesti täyskennoisen objektiiveja voi käyttää hyvin pienikennoisessa rungossa mutta toisin päin koottu yhdistelmä johtaa joko reunoja kohti tummuviin ja tarkkuudeltaan heikkeneviin kuviin tai kennon pinta-alasta voidaan hyödyntää vain osaa (jolloin kallis täyskennorunko vastaa lähinnä vain halpaa croppirunkoa). Johdonmukaisinta on valita mieltymystensä ja kukkaronsa mukainen runkotyyppi ja käyttää siinä siihen optimoituja objektiiveja.

Minulta lähti 1½ vuotta sitten läjä 1980-luvulla filmi-Canoniin hankittua lasitavaraa liikenteeseen pikkurahalla. Täysin käyttökelpoista, mutta ei nykyisissä Canon EOS-rungoissa! Digijärkkärikseni olen hankkinut DX-koon Nikonin ja siihen DX-objektiiveja – mutta periaatteessa saisin kamerallani kuvia vaikka 50 vuotta vanhoilla Nikkor F -linsseillä.