onko kellään kokemusta kyseisestä Nikon AF-S DX Micro NIKKOR 40mm f/2.8G putkesta? mulla on nikon d90 ja siihen vaan perus kitti 18-105 ja oisin kiinostunu makro kuvauksesta ja aattelin tätä (edullisen hintansa ja valmistajansa vuoksi).
Nikon AF-S DX Micro NIKKOR 40mm f/2.8G
uutta putkeen
3737
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Paljon kokemusta makroista, mutta ei tuosta mallista.
Erinomainen yleismakro, joka soveltuu yhtähyvin muuhunkin kuvaukseen.
Ei ole hyvä päiväperhosiin, eikä sudenkorentoihin, mutta niihin ei edes varsinaisia makroja tarvita.
Lyhyt polttoväli mahdollistaa myös käsivarakuvauksen, mikä ei teleillä onnistu.
Loittorenkailla voidaan lisätä suurennusta.
http://www.cyberphoto.fi/index_fi.php?/info_fi.php?article=ni40micro
Saatte olla eri mieltä mutta luontomakrokuvauksiin ainakin suosittelen pidempää polttoväliä jotta ei tarvitse mennä ihan tuntosarviin kiinni. Kukat ja muut kasvit eivät karkaa mutta ötökät ja muut liikkuvaiset yleensä lähtevät läikyttelemään jos tuppaa turpansa kameroineen liian lähelle.
Itselläni on Nikkorin 105mm F2.8 mutta yhdellä kavereistani on 150 mm makro myös F2.8 ja sillä on vielä helpompaa kuin 105 mm:llä päästä lähelle perhosia ja muita lentäviä. Makrokuvauksissa tullee käytettyä tripodia apuna joten VR on yleensä silloin käyttökelvoton tai ainakin turha.
Sigman 150mm F2.8 makro lienee ihan käyttökelpoinen peli.
Osasin ennustaa tuon kommentin, mikä johtuu siitä, että harrastajat ei kuvaa muuta, kuin päiväperhosia, eikä käytä 1:1 suurempia suurennuksia.
Minulla on suraavia polttovälejä: 19 mm, 25 mm, 50 mm ja 100 mm.
50 mm on käytetyin, koska se toimii myös käsivaralta, mitä pidemmät ei tee. Myös terävyysalue riittää paremmin. Suurennusta on helpompi lisätä ja kohdetta on helpompi seurata, kun se kipittää tukinpintaa. "Normaali" makro on myös hyvä maisemalinssi, kasvikuviin, "pärstäkerroinlinssi", jne. Ompa sillä kuvattu mäyriäkin.
Lyhyellä polttovälillä voi kuvata myös sammakkoperspektiivistä, mikä ei pidemmillä lainkaan onnistu. Pelkät teleillä otetut lintuperspektiivit on ikäviä ja niitä mahtuu 13 tusinaan.
Jos kohteiden kuvaaminen ei onnistu, on se kuvaajan vika, eikä objektiivin.
Mutta jos todella kuvaa VAIN päiväperhosia aurinkoisella niityllä, mikä ei ole ollenkaan niin tuloksellista ja pidemmän päälle innostavaa, on todella pitkä makro hieman helpompikäyttöinen ja vähemmän taitoa vaativa.
Pelkästään tuollaiseen touhuun en kuitenkaan hankkisi mitään makroa, vaan, 27 millisen loiton, tai koko sarjan ja käyttäisin 200-300 millistä telettä. Joskus jopa pidempää.
Nykyiset telemakrot on täyttä huijausta. Objektiivin väitetään olevan esim, 150mm onkin se todellisuudessa 95mm, kun se tarkennetaan lähelle.
Ennenwanhaan Canonin 100 millisen makron kuvausetäisyys oli noin 40 cm, mutta tuon kehutun 150 millisen vain 38 cm 1:1:n tarkennettuna!
105 millisen Nikkorin kuvausetäisyys vaivaiset 31 cm.
Kunkin pitää itse asia punnita oman kuvaustavan ja kohteiden perusteella paras mahdollinen objektiivi.
Yksi todellinen etu pitkästä macrosta on, ei makrokuvaukseen itseensä, vaan siihen niin kiusalliseen ja melko usein sattuvaan tilanteeseen, kun kettu, tai supi tulee viereen ihmettelemään: "mitä tuo tuolla pellolla kyykkii?" Silloin on telemakrolla yleensä parempi mahdollisuus saada siitä kuva.
Kerran tuli villisika niin lähelle, että 35 millinenkin olisi riittänyt.