Kysyisin täältä, että onko muilla vastaavaa tilannetta ja löytäneet siihen järkevän ratkaisun. Elikkäs lapsi asuu äidillään toisella puolella suomea ja on siellä kunnallisessa päiväkodissa.Nyt olisi tarkoitus että lapsi olisi isällään aina kuukauden kerrallan silleen, että joka toinen kuukausi. Ainut ongelma on, että kuinka tälläisessä tilanteessa isä saa lapselleen hoitopaikan, koska isä tietysti on normaalisti päivät töissä? Kun ei voi kunnalliseen hakea, koska ei virallisesti asun isällä. Yksityinenhoitopaikka tulisi ilmeisesti tosi kalliiksi, koska ei pysty hakemaan mitään tukia vai? Mitä muut tehneet vastaavassa tilanteessa, neuvoja kaivataan. Kiitos!
Ratkaisuja?
10+2
6122
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ottakaa yhteyttä isän asunpaikan viranomaisiiin, niin kyllä se siitä lähtee..kaikki on mahdollista
"Elikkäs lapsi asuu äidillään toisella puolella suomea ja on siellä kunnallisessa päiväkodissa.Nyt olisi tarkoitus että lapsi olisi isällään aina kuukauden kerrallan silleen, että joka toinen kuukaus" Siis etkai kuseta!??? Ymmärrän et viikkoviikko systeemiä kyseenalaistetaan mutta kuukausikuukausi?? Eiköhän nyt ollu vähä läppä juttu kyseessä. Ei pientä lasta,varsinkaan päiväkotiikästä pyöritellä toiselta puolen suomea ees taas! Toivottavasti täää oikeesti on joku läppä koska sääliks käy lasta joka joutuu kuukaudeksi aina pois toisen anhemman luota..ei mitää kiinteetä pistettä missään!
Oi lapsi saa kolme kotia, ensin isin ja äitin luona ja hetkenpäästä lastensuojelun hoivassa..
Hei haloo, miettikää nyt jompikumpi edes lasta! Mitäs teette kun koulunaika koittaa?
Mietin samaa, eli kun kouluaika koittaa, tällainen ei käy päinsä... Toisaalta olisi ehdottoman tärkeää, että lapsella olisi läheinen suhde molempiin vanhempiin. Siis kysymys kuuluu, KUMPI VANHEMMISTA VOI MUUTTAA SAMALLE PAIKKAKUNNALLE KUIN TOINEN? Ajatelkaa lasta. Viikko/viikko systeemi toimii, kuukausi/kuukausi ei... Kokemusta on, sillä tässä uusperheessä jo pelkästään kesälomalla kolmen viikon pätkät vain toisen vanhemman luona ovat olleet liian pitkiä niin omalle 3 vuotiaalle kuin puolison 7 ja 9 vuotiaillekin. Sanoisin että kaksi viikkoa lapselle alkaa olla jo tuskaisen pitkä aika, kummasta tahansa vanhemmasta erossa. Ja jos se on jatkuvaa, läpi elämän, se jättää taatusti henkisiä arpia.
Omakohtaista kokemusta asiasta ei ole mutta tuo ratkaisu kuulostaa kyllä huonolta lapsen kannalta. Itse näkisin ratkaisuna tuohon tilanteeseen pidennetyt viikonloput etävanhemman luona säännöllisin väliajoin. Ja lisäksi lapsi voisi olla lomalla vähän pitempään. Mutta nuo pidennetyt viikonloput tarkoittaisi sitä että vanhemman pitäisi pystyä olemaan silloin lapsen kanssa kotona. Ja kaikissa työpaikoissa se ei ole mahdollista. Tämä ratkaisu voisi toimia myös koulun alettua joskin silloin kannattaa miettiä tarkasti noita koulusta poissaoloja.
Väliajalla lapseen voisi pitää yhteyttä puhelimella ym. keinoilla. Nykypäivänähän on olemassa monenlaisia mahdollisuuksia yhteydenpitoon; wep-kamerat ym.
No äiti asuu lapissa lapsen kanssa, halusi muuttaa sinne, koska kaikki kaverit ja sukulaiset sielä. Isä asu pääkaupunkiseudulla ja ei todellakaan pysty muuttamaan lappiin, koska työt täällä. Pidennetyt viikonloput eivät oikeen sovi, koska miten lapsi saadaan tänne, ei alle kouluikänen yksin voi matkustaa ja lapset äiti ei lasta tänne tuo. Nyttenkin isän täytyy aina matkustaa sinne lapsen luokse. Isällä sellanen työ josta ei olla pahemmin pois kun ehkä la ja su.