Pojallani 4,5v on keskivaikea dysfasia ja tähän asti ollut tavallisessa päiväkodissa, mutta elokuusta lähtien menee erityispäiväkotiin ja siellä on tarkoitus olla seuraavat 3v. Eskari alkaa 5v, joka on 2-vuotinen.
Mitä sitten eskarin jälkeen? Onko edessä dysfasialuokka vai joku erityisluokka? Vai onko mahdollisuuksia normaaliin kouluun ja milloin? Haluaisin kuulla kokemuksianne!
Mitä sitten eskarin jälkeen? Onko edessä dysfasialuokka vai joku erityisluokka? Vai onko mahdollisuuksia normaaliin kouluun ja milloin? Haluaisin kuulla kokemuksianne!
Vastaukset 3
Vanhimmat
pojalla (5.5v.) on myös keskivaikea dysfasia ja on erityispäivähoidossa. Loppuvuodesta on iso palaveri TAYS:ssa juuri kouluasoista ja meillä ainakin tilanne on se että poika menee dysfasia luokalle ja tulee kuulumaan pidennettyyn oppivelvollisuuteen.
normaalikoulu / erityiskoulu valinta riippuu varmaan siitä, kuinka lapsi edistyy erityisryhmässään. jos hän on keskivaikean diagnoosin saanut on siinäkin vielä skaalaa olla lähempänä lievää tai vaikeaa...
anna ajan kulua, tee mahdollisuuksien mukaan kotiharjoituksia ohjeiden mukaan. ja muista, että tärkeintä on viimepelissä lapsen oppimisen ilo. älä anna "normaalikoulun"- tavoitteen nousta sen edelle.
Meillä on täysi-ikäinen, keskivaikeaa dysfasiaa potenut nuori.
2-vuotiaasta puheterapiaa - katsokaa, että pt jatkuu koko kouluajan, tärkeää mm. käsitteiden kannalta. Kun lapsi edistyy, kunta hyvin herkästi lopettaa terapian, koska on ns. vaikeampiakin tapauksia. Tähän ei saa uskoa, vaan vaatimalla vaatia puheterapiaa! - Lapsi sai myös SI-terapiaa, josta oli suuri hyöty.
Ensin hän meni vuoden lykkäyksen jälkeen dysfasialuokalle, josta 3 vuoden jälkeen toiseen erityiskouluun, sen jälkeen ammattikoulu ilman mukautusta, mikä oli mm. itsetunnon kannalta loistojuttu.
Vanhemmilla ja sisaruksilla on edessään aika urakka, mutta se kannattaa. Kannattaa myös ottaa vuotuiset hoitavien tahojen yhteispalaverit tosissaan, niissä tieto kulkee.
Tsemppiä, t. Mirjam