Laman lapset Yle Elävä arkisto 3 ohjelmaa.

YLE Elävä arkisto Laman lapset osa 2 Kesto 7 min. 28.sek.

Tänä päivänä useeiden nuoret 30 kymppisten aikuistan ongelmat johtuvat vanhempien murheista ja yhteiskunnan säästökuurista. aikuis

Kuuntele ja lue teksti, kommentoi.

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/laman_lapset_76548.html#media=76551
---

uoret aikuiset. kirjoitti:

YLE Elävä arkisto Laman lapset osa 2 Kesto 7 min. 28.sek.

Tänä päivänä useeiden nuoret 30 kymppisten aikuistan ongelmat johtuvat vanhempien murheista ja yhteiskunnan säästökuurista. aikuis

Kuuntele ja lue teksti, kommentoi.

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/laman_lapset_76548.html#media=76551
---

YLE Laman lapset osa 2 tekstiversio.

Aloituksessa voit kuunnella ja katsoa ohjelman. Lähetä palautetta Ylelle.

1990-luvun lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä. Sen vaikutukset näkyvät nyt nuorissa aikuisissa, jotka saivat osansa aikuisten murheista ja yhteiskunnan säästökuurista.

Tietolaatikko
1990-luvun laman vaikutuksista tehtiin laaja lastenpsykiatrinen tutkimus, jossa tutkijat pääsivät vertaamaan lasten hyvinvointia ennen ja jälkeen laman. Tutkimukseen osallistui 1320 vuonna 1981 syntynyttä lasta.
Tutkimuksesta opittiin, että lama lisää lasten tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia.
1990-luvun laman aikana kouluissa ja päiväkodeissa työntekijöiden ja lasten vaihtuvuus lisääntyi. Luokkakoot ja opettajien työtaakka kasvoivat. Murrosikäisiin vaikutti se, että ohjattu nuorison harrastustoiminta likimain lopetettiin.
Tutkimus sai myöhemmin jatkoa kun vuonna 1987 syntyneitä seurattiin aikuisiksi asti lähes kaikkien kuviteltavissa olevien rekisterien avulla.
Rekistereihin perustuvasta tutkimuksesta käy ilmi, että joka neljännellä vuonna 1987 syntyneellä on tilillään rikoksia tai rikkomuksia, joka viidennellä on ollut mielenterveysongelmia ja että joka kuudes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Vähäosaisuus näkyy tilastollisesti jopa 200 grammaa alempana lasten syntymäpainona.
1990-luvun laman aikana Suomen bruttokansantuote laski 13 % ja työttömyys nousi 3,5 %:sta 18,9 %:iin.
A-studion Laman lapset -jutun toteutti Nuorten Ääni -toimitus, jonka tavoitteena on tuoda nuorten näkökulmia esille mediassa.
A-studion reportaasissa lamaa katsotaan nuorten silmin. Silja syntyi perheeseen, jossa isän matkailuyritys oli mennyt konkursiin. Lapsuuteen kuului niukkuus ja muuttaminen vanhempien töiden perässä.

"Mä luulin aina pienenä, että lelut ovat tosi kalliita, kun en saanut niitä juuri koskaan. Siksi oli outoa, että kaverit saivat uusia leluja jopa kauppareissuilla. Vasta vanhempana mä tajusin ettei lelut ole satojen markkojen arvoisia, meillä vaan ei ollut niihin silloin varaa", muistelee Silja.

Lama koetteli monien vanhempien jaksamista ja mielenterveyttä ja heijastui suoraan myös lapsiin. Samaan aikaan koulujen iltapäivä- ja kerhotoiminnat kärsivät hallituksen säästökuureista. Moni nuori jäi oman onnensa nojaan.

"Isoimpia mokia 90-luvun lamassa oli se että koulujen harrastus- ja iltapäivätoiminta lopetettiin", toteaa professori Tytti Solantaus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Teatteriohjaaja Minna-Stiina Saaristo on vetänyt teatteritoimintaa syrjäytymisvaarassa oleville pitkäaikaistyöttömille nuorille. Minnan mielestä kyseessä on "parhaimmillaan hengen pelastavaa toimintaa". Hän puhuu todellisen ryhmän ja läsnäolon voimasta vastapainona verkon anonymiteetille ja tukiverkkojen puutteelle. Saaristo toteaa, että lama-ajan leikkaukset olivat rikos nuoria kohtaan, josta maksetaan hintaa nyt.

90-luvun laman lapsista tehty laaja tutkimus piirtää karun kuvan huono-osaisuuden periytymisestä. Aineellinen köyhyys periytyy: Yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 prosenttia saa toimeentulotukea. Ja mitä pidempään vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea, sitä enemmän heidän lapsensa käyttävät myös mielenterveyspalveluja, syövät psyykenlääkkeitä, joutuvat huostaan otetuiksi ja tekevät rikoksia.

Uutisissa lama-ajan nuoret näkyvät huolestuttavina tilastoina toimeentulotuen piiriin syrjäytyneistä nuorista. Sosiaalisten ongelmien lisäksi myös suhde työntekoon on erilainen kuin aiemmalla sukupolvella. "Nuoret eivät enää rakenna elämäänsä työssä menestymisen ympärille" arvelee nuorisotutkija Minna Autio.

Teksti: Heidi Sommar
------

Nuoret aikuiset. kirjoitti:

YLE Laman lapset osa 2 tekstiversio.

Aloituksessa voit kuunnella ja katsoa ohjelman. Lähetä palautetta Ylelle.

1990-luvun lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä. Sen vaikutukset näkyvät nyt nuorissa aikuisissa, jotka saivat osansa aikuisten murheista ja yhteiskunnan säästökuurista.

Tietolaatikko
1990-luvun laman vaikutuksista tehtiin laaja lastenpsykiatrinen tutkimus, jossa tutkijat pääsivät vertaamaan lasten hyvinvointia ennen ja jälkeen laman. Tutkimukseen osallistui 1320 vuonna 1981 syntynyttä lasta.
Tutkimuksesta opittiin, että lama lisää lasten tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia.
1990-luvun laman aikana kouluissa ja päiväkodeissa työntekijöiden ja lasten vaihtuvuus lisääntyi. Luokkakoot ja opettajien työtaakka kasvoivat. Murrosikäisiin vaikutti se, että ohjattu nuorison harrastustoiminta likimain lopetettiin.
Tutkimus sai myöhemmin jatkoa kun vuonna 1987 syntyneitä seurattiin aikuisiksi asti lähes kaikkien kuviteltavissa olevien rekisterien avulla.
Rekistereihin perustuvasta tutkimuksesta käy ilmi, että joka neljännellä vuonna 1987 syntyneellä on tilillään rikoksia tai rikkomuksia, joka viidennellä on ollut mielenterveysongelmia ja että joka kuudes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Vähäosaisuus näkyy tilastollisesti jopa 200 grammaa alempana lasten syntymäpainona.
1990-luvun laman aikana Suomen bruttokansantuote laski 13 % ja työttömyys nousi 3,5 %:sta 18,9 %:iin.
A-studion Laman lapset -jutun toteutti Nuorten Ääni -toimitus, jonka tavoitteena on tuoda nuorten näkökulmia esille mediassa.
A-studion reportaasissa lamaa katsotaan nuorten silmin. Silja syntyi perheeseen, jossa isän matkailuyritys oli mennyt konkursiin. Lapsuuteen kuului niukkuus ja muuttaminen vanhempien töiden perässä.

"Mä luulin aina pienenä, että lelut ovat tosi kalliita, kun en saanut niitä juuri koskaan. Siksi oli outoa, että kaverit saivat uusia leluja jopa kauppareissuilla. Vasta vanhempana mä tajusin ettei lelut ole satojen markkojen arvoisia, meillä vaan ei ollut niihin silloin varaa", muistelee Silja.

Lama koetteli monien vanhempien jaksamista ja mielenterveyttä ja heijastui suoraan myös lapsiin. Samaan aikaan koulujen iltapäivä- ja kerhotoiminnat kärsivät hallituksen säästökuureista. Moni nuori jäi oman onnensa nojaan.

"Isoimpia mokia 90-luvun lamassa oli se että koulujen harrastus- ja iltapäivätoiminta lopetettiin", toteaa professori Tytti Solantaus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Teatteriohjaaja Minna-Stiina Saaristo on vetänyt teatteritoimintaa syrjäytymisvaarassa oleville pitkäaikaistyöttömille nuorille. Minnan mielestä kyseessä on "parhaimmillaan hengen pelastavaa toimintaa". Hän puhuu todellisen ryhmän ja läsnäolon voimasta vastapainona verkon anonymiteetille ja tukiverkkojen puutteelle. Saaristo toteaa, että lama-ajan leikkaukset olivat rikos nuoria kohtaan, josta maksetaan hintaa nyt.

90-luvun laman lapsista tehty laaja tutkimus piirtää karun kuvan huono-osaisuuden periytymisestä. Aineellinen köyhyys periytyy: Yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 prosenttia saa toimeentulotukea. Ja mitä pidempään vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea, sitä enemmän heidän lapsensa käyttävät myös mielenterveyspalveluja, syövät psyykenlääkkeitä, joutuvat huostaan otetuiksi ja tekevät rikoksia.

Uutisissa lama-ajan nuoret näkyvät huolestuttavina tilastoina toimeentulotuen piiriin syrjäytyneistä nuorista. Sosiaalisten ongelmien lisäksi myös suhde työntekoon on erilainen kuin aiemmalla sukupolvella. "Nuoret eivät enää rakenna elämäänsä työssä menestymisen ympärille" arvelee nuorisotutkija Minna Autio.

Teksti: Heidi Sommar
------

Nämä ohjelmat ovat siitä hyviä, että niistä saa hyvää aineistoa tämän päivän nuorten vanhemoien ongelmiin, joita ei välttämättä osata ottaa huomioon määriteltäessä syitä ihmisten huono-osaisuuteen, toivottomuuten.

Yle elävä arkisto Osa 3.

Toimeeentulotuesta elämänura. Lyhyt uutinen kesto noin 1 min.

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/laman_lapset_76548.html#media=76552
---

Nuoret aikuiset. kirjoitti:

Nämä ohjelmat ovat siitä hyviä, että niistä saa hyvää aineistoa tämän päivän nuorten vanhemoien ongelmiin, joita ei välttämättä osata ottaa huomioon määriteltäessä syitä ihmisten huono-osaisuuteen, toivottomuuten.

Yle elävä arkisto Osa 3.

Toimeeentulotuesta elämänura. Lyhyt uutinen kesto noin 1 min.

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/laman_lapset_76548.html#media=76552
---

Paperiversio Laman lapset osa 3.

Voit kommentoida.

1990-luvun lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä. Sen vaikutukset näkyvät nyt nuorissa aikuisissa, jotka saivat osansa aikuisten murheista ja yhteiskunnan säästökuurista.

Tietolaatikko
1990-luvun laman vaikutuksista tehtiin laaja lastenpsykiatrinen tutkimus, jossa tutkijat pääsivät vertaamaan lasten hyvinvointia ennen ja jälkeen laman. Tutkimukseen osallistui 1320 vuonna 1981 syntynyttä lasta.
Tutkimuksesta opittiin, että lama lisää lasten tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia.
1990-luvun laman aikana kouluissa ja päiväkodeissa työntekijöiden ja lasten vaihtuvuus lisääntyi. Luokkakoot ja opettajien työtaakka kasvoivat. Murrosikäisiin vaikutti se, että ohjattu nuorison harrastustoiminta likimain lopetettiin.
Tutkimus sai myöhemmin jatkoa kun vuonna 1987 syntyneitä seurattiin aikuisiksi asti lähes kaikkien kuviteltavissa olevien rekisterien avulla.
Rekistereihin perustuvasta tutkimuksesta käy ilmi, että joka neljännellä vuonna 1987 syntyneellä on tilillään rikoksia tai rikkomuksia, joka viidennellä on ollut mielenterveysongelmia ja että joka kuudes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Vähäosaisuus näkyy tilastollisesti jopa 200 grammaa alempana lasten syntymäpainona.
1990-luvun laman aikana Suomen bruttokansantuote laski 13 % ja työttömyys nousi 3,5 %:sta 18,9 %:iin.
A-studion Laman lapset -jutun toteutti Nuorten Ääni -toimitus, jonka tavoitteena on tuoda nuorten näkökulmia esille mediassa.
A-studion reportaasissa lamaa katsotaan nuorten silmin. Silja syntyi perheeseen, jossa isän matkailuyritys oli mennyt konkursiin. Lapsuuteen kuului niukkuus ja muuttaminen vanhempien töiden perässä.

"Mä luulin aina pienenä, että lelut ovat tosi kalliita, kun en saanut niitä juuri koskaan. Siksi oli outoa, että kaverit saivat uusia leluja jopa kauppareissuilla. Vasta vanhempana mä tajusin ettei lelut ole satojen markkojen arvoisia, meillä vaan ei ollut niihin silloin varaa", muistelee Silja.

Lama koetteli monien vanhempien jaksamista ja mielenterveyttä ja heijastui suoraan myös lapsiin. Samaan aikaan koulujen iltapäivä- ja kerhotoiminnat kärsivät hallituksen säästökuureista. Moni nuori jäi oman onnensa nojaan.

"Isoimpia mokia 90-luvun lamassa oli se että koulujen harrastus- ja iltapäivätoiminta lopetettiin", toteaa professori Tytti Solantaus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Teatteriohjaaja Minna-Stiina Saaristo on vetänyt teatteritoimintaa syrjäytymisvaarassa oleville pitkäaikaistyöttömille nuorille. Minnan mielestä kyseessä on "parhaimmillaan hengen pelastavaa toimintaa". Hän puhuu todellisen ryhmän ja läsnäolon voimasta vastapainona verkon anonymiteetille ja tukiverkkojen puutteelle. Saaristo toteaa, että lama-ajan leikkaukset olivat rikos nuoria kohtaan, josta maksetaan hintaa nyt.

90-luvun laman lapsista tehty laaja tutkimus piirtää karun kuvan huono-osaisuuden periytymisestä. Aineellinen köyhyys periytyy: Yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 prosenttia saa toimeentulotukea. Ja mitä pidempään vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea, sitä enemmän heidän lapsensa käyttävät myös mielenterveyspalveluja, syövät psyykenlääkkeitä, joutuvat huostaan otetuiksi ja tekevät rikoksia.

Uutisissa lama-ajan nuoret näkyvät huolestuttavina tilastoina toimeentulotuen piiriin syrjäytyneistä nuorista. Sosiaalisten ongelmien lisäksi myös suhde työntekoon on erilainen kuin aiemmalla sukupolvella. "Nuoret eivät enää rakenna elämäänsä työssä menestymisen ympärille" arvelee nuorisotutkija Minna Autio.

Teksti: Heidi Sommar
-------

Ongelmavanhemmat? kirjoitti:

Paperiversio Laman lapset osa 3.

Voit kommentoida.

1990-luvun lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä. Sen vaikutukset näkyvät nyt nuorissa aikuisissa, jotka saivat osansa aikuisten murheista ja yhteiskunnan säästökuurista.

Tietolaatikko
1990-luvun laman vaikutuksista tehtiin laaja lastenpsykiatrinen tutkimus, jossa tutkijat pääsivät vertaamaan lasten hyvinvointia ennen ja jälkeen laman. Tutkimukseen osallistui 1320 vuonna 1981 syntynyttä lasta.
Tutkimuksesta opittiin, että lama lisää lasten tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia.
1990-luvun laman aikana kouluissa ja päiväkodeissa työntekijöiden ja lasten vaihtuvuus lisääntyi. Luokkakoot ja opettajien työtaakka kasvoivat. Murrosikäisiin vaikutti se, että ohjattu nuorison harrastustoiminta likimain lopetettiin.
Tutkimus sai myöhemmin jatkoa kun vuonna 1987 syntyneitä seurattiin aikuisiksi asti lähes kaikkien kuviteltavissa olevien rekisterien avulla.
Rekistereihin perustuvasta tutkimuksesta käy ilmi, että joka neljännellä vuonna 1987 syntyneellä on tilillään rikoksia tai rikkomuksia, joka viidennellä on ollut mielenterveysongelmia ja että joka kuudes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Vähäosaisuus näkyy tilastollisesti jopa 200 grammaa alempana lasten syntymäpainona.
1990-luvun laman aikana Suomen bruttokansantuote laski 13 % ja työttömyys nousi 3,5 %:sta 18,9 %:iin.
A-studion Laman lapset -jutun toteutti Nuorten Ääni -toimitus, jonka tavoitteena on tuoda nuorten näkökulmia esille mediassa.
A-studion reportaasissa lamaa katsotaan nuorten silmin. Silja syntyi perheeseen, jossa isän matkailuyritys oli mennyt konkursiin. Lapsuuteen kuului niukkuus ja muuttaminen vanhempien töiden perässä.

"Mä luulin aina pienenä, että lelut ovat tosi kalliita, kun en saanut niitä juuri koskaan. Siksi oli outoa, että kaverit saivat uusia leluja jopa kauppareissuilla. Vasta vanhempana mä tajusin ettei lelut ole satojen markkojen arvoisia, meillä vaan ei ollut niihin silloin varaa", muistelee Silja.

Lama koetteli monien vanhempien jaksamista ja mielenterveyttä ja heijastui suoraan myös lapsiin. Samaan aikaan koulujen iltapäivä- ja kerhotoiminnat kärsivät hallituksen säästökuureista. Moni nuori jäi oman onnensa nojaan.

"Isoimpia mokia 90-luvun lamassa oli se että koulujen harrastus- ja iltapäivätoiminta lopetettiin", toteaa professori Tytti Solantaus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Teatteriohjaaja Minna-Stiina Saaristo on vetänyt teatteritoimintaa syrjäytymisvaarassa oleville pitkäaikaistyöttömille nuorille. Minnan mielestä kyseessä on "parhaimmillaan hengen pelastavaa toimintaa". Hän puhuu todellisen ryhmän ja läsnäolon voimasta vastapainona verkon anonymiteetille ja tukiverkkojen puutteelle. Saaristo toteaa, että lama-ajan leikkaukset olivat rikos nuoria kohtaan, josta maksetaan hintaa nyt.

90-luvun laman lapsista tehty laaja tutkimus piirtää karun kuvan huono-osaisuuden periytymisestä. Aineellinen köyhyys periytyy: Yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 prosenttia saa toimeentulotukea. Ja mitä pidempään vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea, sitä enemmän heidän lapsensa käyttävät myös mielenterveyspalveluja, syövät psyykenlääkkeitä, joutuvat huostaan otetuiksi ja tekevät rikoksia.

Uutisissa lama-ajan nuoret näkyvät huolestuttavina tilastoina toimeentulotuen piiriin syrjäytyneistä nuorista. Sosiaalisten ongelmien lisäksi myös suhde työntekoon on erilainen kuin aiemmalla sukupolvella. "Nuoret eivät enää rakenna elämäänsä työssä menestymisen ympärille" arvelee nuorisotutkija Minna Autio.

Teksti: Heidi Sommar
-------

Laman lapset osa 4.

Elävä arkisto, katso ja kuuntele.

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/laman_lapset_76548.html#media=76550
------

Osa 4. Laman lapset. kirjoitti:

Laman lapset osa 4.

Elävä arkisto, katso ja kuuntele.

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/laman_lapset_76548.html#media=76550
------

Laman lapset osa 4. !990-luvun lapsettekstiversio.
1990-luvun lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä. Sen vaikutukset näkyvät nyt nuorissa aikuisissa, jotka saivat osansa aikuisten murheista ja yhteiskunnan säästökuurista.

Tietolaatikko
1990-luvun laman vaikutuksista tehtiin laaja lastenpsykiatrinen tutkimus, jossa tutkijat pääsivät vertaamaan lasten hyvinvointia ennen ja jälkeen laman. Tutkimukseen osallistui 1320 vuonna 1981 syntynyttä lasta.
Tutkimuksesta opittiin, että lama lisää lasten tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia.
1990-luvun laman aikana kouluissa ja päiväkodeissa työntekijöiden ja lasten vaihtuvuus lisääntyi. Luokkakoot ja opettajien työtaakka kasvoivat. Murrosikäisiin vaikutti se, että ohjattu nuorison harrastustoiminta likimain lopetettiin.
Tutkimus sai myöhemmin jatkoa kun vuonna 1987 syntyneitä seurattiin aikuisiksi asti lähes kaikkien kuviteltavissa olevien rekisterien avulla.
Rekistereihin perustuvasta tutkimuksesta käy ilmi, että joka neljännellä vuonna 1987 syntyneellä on tilillään rikoksia tai rikkomuksia, joka viidennellä on ollut mielenterveysongelmia ja että joka kuudes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Vähäosaisuus näkyy tilastollisesti jopa 200 grammaa alempana lasten syntymäpainona.
1990-luvun laman aikana Suomen bruttokansantuote laski 13 % ja työttömyys nousi 3,5 %:sta 18,9 %:iin.
A-studion Laman lapset -jutun toteutti Nuorten Ääni -toimitus, jonka tavoitteena on tuoda nuorten näkökulmia esille mediassa.
A-studion reportaasissa lamaa katsotaan nuorten silmin. Silja syntyi perheeseen, jossa isän matkailuyritys oli mennyt konkursiin. Lapsuuteen kuului niukkuus ja muuttaminen vanhempien töiden perässä.

"Mä luulin aina pienenä, että lelut ovat tosi kalliita, kun en saanut niitä juuri koskaan. Siksi oli outoa, että kaverit saivat uusia leluja jopa kauppareissuilla. Vasta vanhempana mä tajusin ettei lelut ole satojen markkojen arvoisia, meillä vaan ei ollut niihin silloin varaa", muistelee Silja.

Lama koetteli monien vanhempien jaksamista ja mielenterveyttä ja heijastui suoraan myös lapsiin. Samaan aikaan koulujen iltapäivä- ja kerhotoiminnat kärsivät hallituksen säästökuureista. Moni nuori jäi oman onnensa nojaan.

"Isoimpia mokia 90-luvun lamassa oli se että koulujen harrastus- ja iltapäivätoiminta lopetettiin", toteaa professori Tytti Solantaus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Teatteriohjaaja Minna-Stiina Saaristo on vetänyt teatteritoimintaa syrjäytymisvaarassa oleville pitkäaikaistyöttömille nuorille. Minnan mielestä kyseessä on "parhaimmillaan hengen pelastavaa toimintaa". Hän puhuu todellisen ryhmän ja läsnäolon voimasta vastapainona verkon anonymiteetille ja tukiverkkojen puutteelle. Saaristo toteaa, että lama-ajan leikkaukset olivat rikos nuoria kohtaan, josta maksetaan hintaa nyt.

90-luvun laman lapsista tehty laaja tutkimus piirtää karun kuvan huono-osaisuuden periytymisestä. Aineellinen köyhyys periytyy: Yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 prosenttia saa toimeentulotukea. Ja mitä pidempään vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea, sitä enemmän heidän lapsensa käyttävät myös mielenterveyspalveluja, syövät psyykenlääkkeitä, joutuvat huostaan otetuiksi ja tekevät rikoksia.

Uutisissa lama-ajan nuoret näkyvät huolestuttavina tilastoina toimeentulotuen piiriin syrjäytyneistä nuorista. Sosiaalisten ongelmien lisäksi myös suhde työntekoon on erilainen kuin aiemmalla sukupolvella. "Nuoret eivät enää rakenna elämäänsä työssä menestymisen ympärille" arvelee nuorisotutkija Minna Autio.

Teksti: Heidi Sommar
Kategorioissa
KotimaaTalous ja työLama-ajan uutisiaLama ennen ja nytAsiasanat
aikuisetaikuistuminenhuono-aisuuskonkurssilainatlamamenestyminennuoretnuoret aikuisetnuorisotyönuorisotyöntekijätnuorisotyöttömyysselviytyminensyrjäytyminensyrjäytyneetsäästäminenturvallisuustyöttömyysvaltiontukivanhemmuusvastuuvelatvelkaantuminenSuomen 1990-luvun alun lamaNuorten Ääniasiaohjelmat1990Katso myös
Tutkijat: Lasten palveluista ei saa leikata taantumassa
Laman lapsista piirtyy rekisterien avulla hätkähdyttävä kuva
Suomen 1990-luvun alun lama (Wikipedia)
Nuorten Ääni -toimitus
MuistojaMuistele kanssamme (palautetta keräämme erillisellä lomakkeella.)
----

LNuoret aikuiset 4. kirjoitti:

Laman lapset osa 4. !990-luvun lapsettekstiversio.
1990-luvun lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä. Sen vaikutukset näkyvät nyt nuorissa aikuisissa, jotka saivat osansa aikuisten murheista ja yhteiskunnan säästökuurista.

Tietolaatikko
1990-luvun laman vaikutuksista tehtiin laaja lastenpsykiatrinen tutkimus, jossa tutkijat pääsivät vertaamaan lasten hyvinvointia ennen ja jälkeen laman. Tutkimukseen osallistui 1320 vuonna 1981 syntynyttä lasta.
Tutkimuksesta opittiin, että lama lisää lasten tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia.
1990-luvun laman aikana kouluissa ja päiväkodeissa työntekijöiden ja lasten vaihtuvuus lisääntyi. Luokkakoot ja opettajien työtaakka kasvoivat. Murrosikäisiin vaikutti se, että ohjattu nuorison harrastustoiminta likimain lopetettiin.
Tutkimus sai myöhemmin jatkoa kun vuonna 1987 syntyneitä seurattiin aikuisiksi asti lähes kaikkien kuviteltavissa olevien rekisterien avulla.
Rekistereihin perustuvasta tutkimuksesta käy ilmi, että joka neljännellä vuonna 1987 syntyneellä on tilillään rikoksia tai rikkomuksia, joka viidennellä on ollut mielenterveysongelmia ja että joka kuudes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Vähäosaisuus näkyy tilastollisesti jopa 200 grammaa alempana lasten syntymäpainona.
1990-luvun laman aikana Suomen bruttokansantuote laski 13 % ja työttömyys nousi 3,5 %:sta 18,9 %:iin.
A-studion Laman lapset -jutun toteutti Nuorten Ääni -toimitus, jonka tavoitteena on tuoda nuorten näkökulmia esille mediassa.
A-studion reportaasissa lamaa katsotaan nuorten silmin. Silja syntyi perheeseen, jossa isän matkailuyritys oli mennyt konkursiin. Lapsuuteen kuului niukkuus ja muuttaminen vanhempien töiden perässä.

"Mä luulin aina pienenä, että lelut ovat tosi kalliita, kun en saanut niitä juuri koskaan. Siksi oli outoa, että kaverit saivat uusia leluja jopa kauppareissuilla. Vasta vanhempana mä tajusin ettei lelut ole satojen markkojen arvoisia, meillä vaan ei ollut niihin silloin varaa", muistelee Silja.

Lama koetteli monien vanhempien jaksamista ja mielenterveyttä ja heijastui suoraan myös lapsiin. Samaan aikaan koulujen iltapäivä- ja kerhotoiminnat kärsivät hallituksen säästökuureista. Moni nuori jäi oman onnensa nojaan.

"Isoimpia mokia 90-luvun lamassa oli se että koulujen harrastus- ja iltapäivätoiminta lopetettiin", toteaa professori Tytti Solantaus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Teatteriohjaaja Minna-Stiina Saaristo on vetänyt teatteritoimintaa syrjäytymisvaarassa oleville pitkäaikaistyöttömille nuorille. Minnan mielestä kyseessä on "parhaimmillaan hengen pelastavaa toimintaa". Hän puhuu todellisen ryhmän ja läsnäolon voimasta vastapainona verkon anonymiteetille ja tukiverkkojen puutteelle. Saaristo toteaa, että lama-ajan leikkaukset olivat rikos nuoria kohtaan, josta maksetaan hintaa nyt.

90-luvun laman lapsista tehty laaja tutkimus piirtää karun kuvan huono-osaisuuden periytymisestä. Aineellinen köyhyys periytyy: Yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 prosenttia saa toimeentulotukea. Ja mitä pidempään vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea, sitä enemmän heidän lapsensa käyttävät myös mielenterveyspalveluja, syövät psyykenlääkkeitä, joutuvat huostaan otetuiksi ja tekevät rikoksia.

Uutisissa lama-ajan nuoret näkyvät huolestuttavina tilastoina toimeentulotuen piiriin syrjäytyneistä nuorista. Sosiaalisten ongelmien lisäksi myös suhde työntekoon on erilainen kuin aiemmalla sukupolvella. "Nuoret eivät enää rakenna elämäänsä työssä menestymisen ympärille" arvelee nuorisotutkija Minna Autio.

Teksti: Heidi Sommar
Kategorioissa
KotimaaTalous ja työLama-ajan uutisiaLama ennen ja nytAsiasanat
aikuisetaikuistuminenhuono-aisuuskonkurssilainatlamamenestyminennuoretnuoret aikuisetnuorisotyönuorisotyöntekijätnuorisotyöttömyysselviytyminensyrjäytyminensyrjäytyneetsäästäminenturvallisuustyöttömyysvaltiontukivanhemmuusvastuuvelatvelkaantuminenSuomen 1990-luvun alun lamaNuorten Ääniasiaohjelmat1990Katso myös
Tutkijat: Lasten palveluista ei saa leikata taantumassa
Laman lapsista piirtyy rekisterien avulla hätkähdyttävä kuva
Suomen 1990-luvun alun lama (Wikipedia)
Nuorten Ääni -toimitus
MuistojaMuistele kanssamme (palautetta keräämme erillisellä lomakkeella.)
----

YLE Areena.

Laman lapsista on tehty poikkeuksellisen laaja tutkimus antaa karun kuvan.

Lapsista peräti 70 prosenttia saa toimeentulotukea, ja mielentervysongelmat ovat lisääntyneet.

Lue uutinen, sekä kommentit, joita on useita kymmeniä, jos ei satoaja

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/01/laman_lapsista_piirtyy_rekisterien_avulla_hatkahdyttava_kuva_2283401.html
---