Lapseni isän äiti olisi innokas sijaisvanhemmaksi, koska olen kertonut että olen todella ylirasittunut. Meillä yksivuotias lapsi. Asuntomme ei ole nykyään koskaan pitkään siisti ja kaikki tuntuu kaatuvan päälle. Lapseni isän kanssa olemme yhdessä, kovin hyvin ei mene, ja hän ei juurikaan ikinä vahdi lastamme, niin että saisin tavataa ystäviäni ja esimerkiksi valvoa myöhään ym, tehdä asioita joita lapsen kanssa vaikea tehdä. Hän taas on saanut nähdä kavereitaan, käynyt heidän kanssaan jopa reissussa. :'( Olemme molemmat nuoria. Kaipaan paljon enemmän omaa aikaa. Anoppi ei ymmärrä sitä koska hänestä itsestäänkin tuli todella nuorena äiti, ja hän ei ollut ikinä poissa lastensa luota. Mutta minä olen täysin onneton, koti tuntuu vankilalta. Haluaisin olla lapseni kanssa tietysti suurimman osan ajasta, mutta Ihmettelen, miksi anoppi ei voisi esimerkiksi pitää lastamme viikonloput, niin että saisimme omaa aikaa. Esim. nukkua pari yötä viikossa heräämättä itkuihin ym. Hän ei suostu siihen! Mutta hän miksi olisi kuitenkin valmis sijaishuoltajaksi jolloin hänen täytyisi kuitenkin pitää lapsi koko viikko ja viikonloput. Vai luuleeko hän, että ottaisimme sitten lapsemme viikonlopuiksi hoitoon vaan, että hän pääsis vapaalle. Minusta tuntuu, kuin hän tahallaan ajaisi minut siihen pisteeseen, että en jaksaisi enää, vaikka voisi yhtä hyvin auttaakin meitä niin että pystyisimme säilyttämään perheemme.Olen alkanut siis harkita sitä että antaisin lapseni hänelle, vaikka en haluaisi sitä tehdä. Haluaisin vain olla jotain muutakin kuin pelkkä äiti. Tuntuu vaan että elämä ja minun oma kasvaminen on pysähtynyt.
mitä oikein tehdä?
jfpfo
3210
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ensinnäkin alat vaatia että isä osallistuu lapsen hoitoon enemmän. Lapsi on myös hänen lapsensa ja hänen vastuullaan. Ja lapsi on myös jo niin iso että isä varmasti pärjää, kun ei tarvitse imettää ja lapsi syö kiinteitä ruokia. Nyt vaan istutte alas ja sovitte kuinka usein kumpikin saa esim. oman vapaaillan/vapaapäivän jolloin saa tehdä mitä itse haluaa. Ja molemmille samat oikeudet. Älä anna lastasi pois, tulet katumaan sitä loppuikäsi!!! usko minua, että tilanne helpottaa koko ajan, kun lapsi kasvaa! Eli älä luovuta vielä. Onko teillä muita tuttuja luotettavia aikuisia jotka voisivat silloin tällöin ottaa lapsen hoitoon, ja vaikka yökyläänkin? Tai joku, joka voisi tulla teidän kotiinne auttamaan lapsenhoidossa? Ainahan on maksullista apua, esim. MLL:stä tarjolla, jos vain on varaa maksaa lastenhoitajalle. Mutta ihan ensiksi nyt vakava keskustelu lapsen isän kanssa, ei tuo ole reilua että vain hän pääsee liikkeelle!
No jo on anoppi!!!
Eipä taida oikeasti rakastaa koko lasta, kun ei suo sen omalle äidille hengähdystaukoa, olkoon vaikka miten tehnyt itse nuorena. Näköjään holhosi ja paapoi omaa lastaan just väärin eikä antanut mitään opetusta tasa-arvosta ja reiluudesta. -Tuntuu, että koko ihminen jo väsyttää hirvittävine ehdotuksineen. Sun on väljempää ja parempi ilman kolkkoa anoppia.
Sijaisvanhemmuus ei nyt ollenkaan sovellu tuon kaltaiselle yäk.
Monta muutakin keinoa on ennen sijaisvanhemmuutta! En takota tätä nyt pahalla sinulle, vaan toivon ettet todellakaan suostu anoppisi hölmöilyyn. Ota yhteyttä omaan sosiaalitoimistoon sitä kautta saat ainakin oman lasten suojelun numeron, soita sinne ja kerro kuinka loppu olet, jos sinun pitää tehdä itsestäsi lastensuojelu ilmoitus esim. että saisit tukiperheen niin älä epäröi tehdä sitä! Asiat eivät mihinkään muutu jos et itse tee asioille jotain, saa kyllä oman ylpeyden niellä ja tunnustaa ettei pärjää enää.
Lastensuojelu on paljon muutakin toimintaa kuin mitä nämä "kauhukertomukset" lastensuojelusta antaa ymmärtää, ylipäänsä ihmisille lastensuojelu on punainen vaate, mutta esimerkiksi ehkäisevässä lasten suojelussa voi saada tukiperheen ja et ole ns. lastensuojelun asiakas, jos ei tilanne sitä vaadi esim. lapsesi ei saa ravintoa,lepoa ynm tarpeeksi.
Terv. Kokemusta on.