Suomen

Suomi suomalaisille! Hyvä The Finns.
Kaikki muuttuu, kaikki muuttuu...

Ei ole kovin suosittu aihepiiri - tämä kaikkien elämään liittyvä talouspuoli.

Mutta valtiokonttori tietää jotakin vastausta kysymykseesi joten pari lainausta tähän
väliin :

"Itse rahoitusoperaatioiden toteuttaminen eli velkasalkun käytännön hoito kuuluu Valtiokonttorille. Se pyrkii hoitamaan valtion varainhankinnan mahdollisimman tehokkaasti ja pienin kustannuksin.

Valtiokonttori hankkii rahaa laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja, kuten suomalaisille kotitalouksille myytäviä tuotto-obligaatioita. Piensijoittajien sijoitusten osuus on kuitenkin alle prosentti valtionvelasta. Pääasiassa rahaa hankitaan tukkumarkkinoilta suurille, kotimaisille ja kansainvälisille sijoittajille suunnatuilla joukkovelkakirjalainoilla, joita kutsutaan viitelainoiksi.

Kotitalouksille tarjottava joukkolaina voi olla esimerkiksi miljoonien tai muutaman kymmenen miljoonan euron suuruinen. Tyypillinen viitelaina puolestaan on 3-5 miljardia euroa."

..ja tässä vielä toinen lainaus samasta stoorista :


"Valtaosa valtion lainasta hankitaan suursijoittajilta tukkumarkkinoilta. Valtio lainaa kuitenkin rahaa myös laskemalla liikkeeseen kotitalouksille tarkoitettuja tuotto-obligaatioita. Mistä valtion obligaatioita voi ostaa?

”Niitä myydään merkintäaikoina pankeissa ja myös meillä Valtiokonttorissa puhelimitse.”

Tuotto-obligaatioita ei kuitenkaan ole tarjolla kovin usein?

”Yleensä tuotto-obligaatioita lasketaan liikkeeseen 1-2 kertaa vuodessa. Viime vuosina niiden suosio ei kuitenkaan ole ollut kovin suuri. Obligaatioiden tuottotaso ei ehkä ole ollut kiinnostava verrattuna talletuskorkoihin.”

Millä muulla tavalla kansalainen voisi sijoittaa Suomen valtion lainoihin?

”Valtionlainoihin sijoittavien sijoitusrahastojen kautta. Tosin niissä Suomi on pieni sijoituskohde muiden kohteiden joukossa – siitä huolimatta, että monen rahaston kerrotaan nyt ylipainottavan Suomen-sijoituksia.”

Valtion viisivuotisten tuotto-obligaatioiden nimellinen vuosikorko on kolmen viime vuoden kuluessa vaihdellut liikkeeseenlaskuajankohdasta riippuen 2,10 prosentista 2,70 prosenttiin"

...Eli siis suomeksi nämä lainaukset tarkoittavat sitä että laskevat nuo herrat ja herrattaret että saavat tehokkaammin ja pienimmin kustannuksin kerättyä nopeammin näiltä suursijoittajien ketkuilta ne kulloinkin tarvittavat rahasäkit.
Kerralla enemmän ja nopeammin niin sanotusti. Rahan tukkumarkkinoilla näissä viitelainoissa ei valtiokonttori harrasta mitään rotuerottelua suomalaisten ja ulkomaisten sijoittajien välillä - kaikkien rahat kelpaavat kunhan sijoitettavat kertasummat vain täyttävät nämä kriteerit.

Eikä ole kuulemma tämän lausunnon mukaan olleet kovin kiinnostuneita nämä kotimaiset piensijoittajat , kun on tuo tuottokin jäänyt vaatimattomaksi. Sopii myös esittää kysymys että miksi valtio maksaisi suomalaisille 4,5% korkoa obligaatiolle kun samaa rahaa saa muualta euroalueelta halvemmalla ja ilman valuuttariskiä eli ei edes suojauksia tarvitse miettiä ?

Toki tilanne ja etenkin korkotaso voi muuttua hyvinkin nopeasti jopa lähitulevaisuudessa kun tilanne näyttää elävän aikaimoisen haipakasti kansainvälisillä lainamarkkinoilla päivittäin.

nialin fani kirjoitti:

Ei ole kovin suosittu aihepiiri - tämä kaikkien elämään liittyvä talouspuoli.

Mutta valtiokonttori tietää jotakin vastausta kysymykseesi joten pari lainausta tähän
väliin :

"Itse rahoitusoperaatioiden toteuttaminen eli velkasalkun käytännön hoito kuuluu Valtiokonttorille. Se pyrkii hoitamaan valtion varainhankinnan mahdollisimman tehokkaasti ja pienin kustannuksin.

Valtiokonttori hankkii rahaa laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja, kuten suomalaisille kotitalouksille myytäviä tuotto-obligaatioita. Piensijoittajien sijoitusten osuus on kuitenkin alle prosentti valtionvelasta. Pääasiassa rahaa hankitaan tukkumarkkinoilta suurille, kotimaisille ja kansainvälisille sijoittajille suunnatuilla joukkovelkakirjalainoilla, joita kutsutaan viitelainoiksi.

Kotitalouksille tarjottava joukkolaina voi olla esimerkiksi miljoonien tai muutaman kymmenen miljoonan euron suuruinen. Tyypillinen viitelaina puolestaan on 3-5 miljardia euroa."

..ja tässä vielä toinen lainaus samasta stoorista :


"Valtaosa valtion lainasta hankitaan suursijoittajilta tukkumarkkinoilta. Valtio lainaa kuitenkin rahaa myös laskemalla liikkeeseen kotitalouksille tarkoitettuja tuotto-obligaatioita. Mistä valtion obligaatioita voi ostaa?

”Niitä myydään merkintäaikoina pankeissa ja myös meillä Valtiokonttorissa puhelimitse.”

Tuotto-obligaatioita ei kuitenkaan ole tarjolla kovin usein?

”Yleensä tuotto-obligaatioita lasketaan liikkeeseen 1-2 kertaa vuodessa. Viime vuosina niiden suosio ei kuitenkaan ole ollut kovin suuri. Obligaatioiden tuottotaso ei ehkä ole ollut kiinnostava verrattuna talletuskorkoihin.”

Millä muulla tavalla kansalainen voisi sijoittaa Suomen valtion lainoihin?

”Valtionlainoihin sijoittavien sijoitusrahastojen kautta. Tosin niissä Suomi on pieni sijoituskohde muiden kohteiden joukossa – siitä huolimatta, että monen rahaston kerrotaan nyt ylipainottavan Suomen-sijoituksia.”

Valtion viisivuotisten tuotto-obligaatioiden nimellinen vuosikorko on kolmen viime vuoden kuluessa vaihdellut liikkeeseenlaskuajankohdasta riippuen 2,10 prosentista 2,70 prosenttiin"

...Eli siis suomeksi nämä lainaukset tarkoittavat sitä että laskevat nuo herrat ja herrattaret että saavat tehokkaammin ja pienimmin kustannuksin kerättyä nopeammin näiltä suursijoittajien ketkuilta ne kulloinkin tarvittavat rahasäkit.
Kerralla enemmän ja nopeammin niin sanotusti. Rahan tukkumarkkinoilla näissä viitelainoissa ei valtiokonttori harrasta mitään rotuerottelua suomalaisten ja ulkomaisten sijoittajien välillä - kaikkien rahat kelpaavat kunhan sijoitettavat kertasummat vain täyttävät nämä kriteerit.

Eikä ole kuulemma tämän lausunnon mukaan olleet kovin kiinnostuneita nämä kotimaiset piensijoittajat , kun on tuo tuottokin jäänyt vaatimattomaksi. Sopii myös esittää kysymys että miksi valtio maksaisi suomalaisille 4,5% korkoa obligaatiolle kun samaa rahaa saa muualta euroalueelta halvemmalla ja ilman valuuttariskiä eli ei edes suojauksia tarvitse miettiä ?

Toki tilanne ja etenkin korkotaso voi muuttua hyvinkin nopeasti jopa lähitulevaisuudessa kun tilanne näyttää elävän aikaimoisen haipakasti kansainvälisillä lainamarkkinoilla päivittäin.

Noinhan se menee. (ainakin jouduit selaamaan asiaa kun siirsit sitä tänne)

"Sopii myös esittää kysymys että miksi valtio maksaisi suomalaisille 4,5% korkoa obligaatiolle kun samaa rahaa saa muualta euroalueelta halvemmalla ja ilman valuuttariskiä eli ei edes suojauksia tarvitse miettiä ?"

Suomalaiset suursijoittajat etupäässä eläkevakuutusyhtiöt ostavat valtion obligaatioita , mutta miksi suomi ostaa halpaa rahaa ulkomailta kun korkorahat virtaavat pois suomesta?
Kaikkiraha mikä lainattaisiin suomalaisilta "piensijoittajilta" olisi kotimaista ja korot lisäisivät kotimaista ostovoimaa.
Tätä asiaa voisi veratta muihinkin kotimaassa valmistettuihin tuotteisiin, käytä ja osta kotimaista vaikka saisit halvemmalla ulkomailta. (sopii valtiolle samoin voi soveltaa kunnille)
Hyvä korko olisi porkkana sijoittaa rahaa suomalaiseen yhteiskuntaan, mitä sitä ahneuksissaan korkorahaa ulkomaille vierittää.

Voihan tätä asiaa verrata maihin, jotka ovat lainanneet aluksi halpaa rahaa ulkomailta ja velan kasvaessa ja maksukyvyn heikentyessä rahan korko alkaa lähennellä 10%, jos heidän velkansa olisi kotimaista, niin no hätä heillä eikä meilläkään.

Valtion lainat kirjoitti:

Noinhan se menee. (ainakin jouduit selaamaan asiaa kun siirsit sitä tänne)

"Sopii myös esittää kysymys että miksi valtio maksaisi suomalaisille 4,5% korkoa obligaatiolle kun samaa rahaa saa muualta euroalueelta halvemmalla ja ilman valuuttariskiä eli ei edes suojauksia tarvitse miettiä ?"

Suomalaiset suursijoittajat etupäässä eläkevakuutusyhtiöt ostavat valtion obligaatioita , mutta miksi suomi ostaa halpaa rahaa ulkomailta kun korkorahat virtaavat pois suomesta?
Kaikkiraha mikä lainattaisiin suomalaisilta "piensijoittajilta" olisi kotimaista ja korot lisäisivät kotimaista ostovoimaa.
Tätä asiaa voisi veratta muihinkin kotimaassa valmistettuihin tuotteisiin, käytä ja osta kotimaista vaikka saisit halvemmalla ulkomailta. (sopii valtiolle samoin voi soveltaa kunnille)
Hyvä korko olisi porkkana sijoittaa rahaa suomalaiseen yhteiskuntaan, mitä sitä ahneuksissaan korkorahaa ulkomaille vierittää.

Voihan tätä asiaa verrata maihin, jotka ovat lainanneet aluksi halpaa rahaa ulkomailta ja velan kasvaessa ja maksukyvyn heikentyessä rahan korko alkaa lähennellä 10%, jos heidän velkansa olisi kotimaista, niin no hätä heillä eikä meilläkään.

Suomessa noin miljoonalla kotitaloudella on arvopapereita.

Obligaatioita ja JVK ta suomalaisille yksityishenkilöille 1000€/henkilö 4,5% korolla.
Valtio maksaa koron, mutta pidättää samalla lähdeveroa (30% ?) , nettotuotolla henkilö ostaa jotakin ja maksaa ALV:tä ja taas valtio saa rahaa, raha kiertää ja elvyttää.

Velkataloudessa mikään sellainen kauppa ei ole suomenyhteiskunnalle kannattavaa, mistä raha virtaa muille maille vierahille.
Velattomana ja kauppataseet tasapainossa se on järkiperäistä taloutta.

Vieras vai Suomi kirjoitti:

Suomessa noin miljoonalla kotitaloudella on arvopapereita.

Obligaatioita ja JVK ta suomalaisille yksityishenkilöille 1000€/henkilö 4,5% korolla.
Valtio maksaa koron, mutta pidättää samalla lähdeveroa (30% ?) , nettotuotolla henkilö ostaa jotakin ja maksaa ALV:tä ja taas valtio saa rahaa, raha kiertää ja elvyttää.

Velkataloudessa mikään sellainen kauppa ei ole suomenyhteiskunnalle kannattavaa, mistä raha virtaa muille maille vierahille.
Velattomana ja kauppataseet tasapainossa se on järkiperäistä taloutta.

Ymmärrän kyllä oikein hyvin pointtisi mutta kuten jo tuossa lainauksen laitoin valtiokonttorin perusteille kuinka valtion laina-asioita hallitaan niin eipä siellä
nyt toistaiseksi ole tuntunut olevan mielenkiintoa kalastella kotimaisten piensijoittajien rahoja , kuten ei ole näyttänyt olevan näillä piensijoittajillakaan mitään hirveää hinkua ostaa valtion obligaatioita.

Ei toistaiseksi näillä koroilla. Katsotaan mihin lainakorot tulevat asettumaan tulevaisuudessa niin tuopa saattaa muuttaa paljonkin.

Tokihan se on valitettavaa että valtion maksamat lainankorot kulkeutuvat lähinnä muille maille vierahille mutta minkäs teet ? Se kun on niin kustannustehokasta valtiolle hoitaa lainanotto tällä tavoin , toistaiseksi.

nialin fani kirjoitti:

Ymmärrän kyllä oikein hyvin pointtisi mutta kuten jo tuossa lainauksen laitoin valtiokonttorin perusteille kuinka valtion laina-asioita hallitaan niin eipä siellä
nyt toistaiseksi ole tuntunut olevan mielenkiintoa kalastella kotimaisten piensijoittajien rahoja , kuten ei ole näyttänyt olevan näillä piensijoittajillakaan mitään hirveää hinkua ostaa valtion obligaatioita.

Ei toistaiseksi näillä koroilla. Katsotaan mihin lainakorot tulevat asettumaan tulevaisuudessa niin tuopa saattaa muuttaa paljonkin.

Tokihan se on valitettavaa että valtion maksamat lainankorot kulkeutuvat lähinnä muille maille vierahille mutta minkäs teet ? Se kun on niin kustannustehokasta valtiolle hoitaa lainanotto tällä tavoin , toistaiseksi.

Kyllähän meitä harhautetaan muullakin tavalla mutta miksi?
Esim. verottaminen pitäisi tapahtua veronmaksukyvyn mukaan ja tulojen noustessa pitäisi verotuksen nousta (progressiivisesti).
Sanotaan että tuloverotusta ei saisi nostaa jotta ostovoima säilyisi, mutta kuitenkin lisätään perintöverotusta ja kohta taas varallisuusvero tulee takaisin ym veroja.
Eikö verorahat ole samanarvoista ostovoimaa huolimatta siitä mistä välistä ne vedetään.
Periaate pitäisi olla että säästäminen on porkkana mitä suositaan, mutta meillä taitaa olla päinvastoin.
Toiminta pitäisi saada kustannustehokkaaksi jotta suomi vaurastuisi
Kysynkin miksi "köyhän" ei anneta hiukan vaurastua, pienituloisethan maksavat suhteessa kaikkein eniten veroja, kaikki mikä tulee myös menee ja suurin menoerä on kaikenlaiset verot.