Yli 90 prosenttia kirjojen lukijoista ei saisi lukemaansa kirjaa julkaistuksi esikoisteoksena, koska he ovat liian vanhoja tai ulkonäöllisesti kelpaamattomia. Poikkeuksenä tähän ovat julkisuuden henkilöt.
Onneksi näiden brändääjien lisäksi on kustantajia, jotka julkaisevat hyviä käsikirjoituksia naamaan tai ikään katsomatta.
Ulkonäollä ei ole väliä, koska sitä ei juurikaan tarvitse esitellä mediassa.
Kirjan suosio perustuu sen hyvyyteen.
Näitä hyvien, mutta tuntemattomien kirjailijoiden teoksia saa jo nykyäänkin jonottaa viikkokausia.
Hyvä kirjallisuus voittaa.
Onneksi näiden brändääjien lisäksi on kustantajia, jotka julkaisevat hyviä käsikirjoituksia naamaan tai ikään katsomatta.
Ulkonäollä ei ole väliä, koska sitä ei juurikaan tarvitse esitellä mediassa.
Kirjan suosio perustuu sen hyvyyteen.
Näitä hyvien, mutta tuntemattomien kirjailijoiden teoksia saa jo nykyäänkin jonottaa viikkokausia.
Hyvä kirjallisuus voittaa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
En usko tuohon ulkonäköfasismiin kirjallisuuskentässä. En yhdenkään kustantamon kohdalla. Miten ihmeessä joku Jari Tervo olisi menestynyt hänen naamallaan? Ikä voi olla kynnyskysymys silloin, kun mietitään kirjailijuutta urana, mutta muutoin kirjallisuus on taiteenlajeista yksi demokraattisimpia, sillä kirjailijaksi voi ryhtyä minkä ikäisenä tahansa. Vanhin esikoiskirjailija taitaa olla siinä 90-vuoden hujakoilla.
En myöskään painottaisi liikaa aikaisempaa tunnettuvuutta, vaikka luonnollisesti verkostoitumisesta on kaikessa toiminnassa hyötyä. Tänäkin vuonna yksi esikoiskirjailijoista on menestynyt erittäin hyvin, vaikka on samanlaisista (ja tutuista) tavislähtökohdista kuin minäkin. Kun kirjoittaa riittävän hyvin, ei tarvitse kateellisena miettiä, miksi joku muu saa kirjansa julki ja itse ei.
Ulkonäkö ei paina mitään, teksti ratkaisee. Ainakin Suomessa, jenkeissä voi olla toinen juttu.
Eikä iälläkään ole merkitystä.
Onko aloittaja ruma ja vanha, ja kirjoittaa huonosti? Syy voi olla siinä viimeisessä.
Eli usein kirjoittajalla ei ole hiventäkään itsekritiikkiä, katsokaa vaikka niitäkin tekstinpätkiä, joita tällä palstalla julkaistaan. Hirveätä soopaa, ei sellaista kukaan kustanna. Oikeasti.
Ja tuntemattomien kirjailijoiden teoksia ei tarvitse jonottaa, kun ostaa ne. Samalla tukee rahallisesti lahjakkaita kirjoittajia.
Tuo edellä kirjoitettu ei ollut päätelmä tai mielipide. Se on yleistä tietoa alan ihmisiltä.
Kyllä, minulla on kustannustoimittajan koulutus. Juuri siksi viesti oli "yleistä tietoa alan ihmiseltä".
Missä annetaan "kustannustoimittajan koulutusta"? :D Yleensä kun hankitaan kirjallisuuden koulutus ja siitä kivutaan eteenpäin, mutta mitään kustannustoimittajan koulutusta ei Suomessa ole olemassakaan. ;)
Kultsu, olen FM, kirjallisuus. Yliopiston esitteessä sen kohdalla lukee:
"Kirjallisuus soveltuu pääaineeksi mm. äidinkielen opettajiksi ja kirjallisuuden tutkijoiksi aikoville, kustannus- ja kirjastoalalle sekä kirjallisuus- ja teatterikriitikoiksi hakeutuville. "
Eli tätä tarkoitin, ja nyt minullaon valmistuneena kustannustoimittajalle sopiva ja siihen pätevöittävä koulutus.
Tässä esimerkki:
http://www.hkro.fi/kustannustoimittaja.html
"Koulutus antaa valmiudet toimia kustannustoimittajana kirjankustantamossa."
Ihan täsmäkoulutustakin löytyy, jos on kouluttajaan uskomista.
Ei pidä paikkaansa tuo ulkonäkövaatimus. Vasta tänä syksynä kässäristäni taisteli kolme erittäin nimekästä kustannustaloa. Ja kun sanon taisteli tarkoitan, että kilpailivat toisiaan vastaan tarjouksilla. Olen siis esikoiskirjailija, täysin tuntemattomuudesta kustannusmaailmaan hypännyt. Ulkonäköni on ihan tavis, pullukkakin vielä ja ikä huitelee jo keski-iän paremmalla puolella.
Teksti se on, joka puhuu. Jos näin ei olisi, niin koko kirjoittaminen ja kustantaminen olisi ihan hullun hommaa.
Höpön höpön.
Ei taistellut.