Näettekö mitään mieltä säästellä henkistä pääomaansa siinä, missä aineellisen puskurirahastonkin katsotaan olevan hyödyllinen ja jopa välttämätön?
Vaihtoehtoisesti voisi viettää hektistä henkistä elämää, jossa omaa henkistä pääomaansa kulutettaisiin kädestä suuhun. Mainitsen esimerkkeinä vaikkapa aggressiivisen seksielämän sekä holtittoman päihdekäyttäytymisen, jotka väistämättä kuluttavat ihmisen henkistä pääomaa.
Vai ajatteletteko niin, että henkinen pääoma on ihmisellä vakio ja se kasvaa takaisin, kuin sisiliskon häntä?
Täytyisikö henkisen ja aineellisen pääoman olla balanssissa em. tavalla?
Sosiaalinen pääoma lienee se, joka kasvaa korkoa sitä käytettäessä, mutta onko sitäkään syytä kasvattaa muiden pääomien kustannuksella?
Vaihtoehtoisesti voisi viettää hektistä henkistä elämää, jossa omaa henkistä pääomaansa kulutettaisiin kädestä suuhun. Mainitsen esimerkkeinä vaikkapa aggressiivisen seksielämän sekä holtittoman päihdekäyttäytymisen, jotka väistämättä kuluttavat ihmisen henkistä pääomaa.
Vai ajatteletteko niin, että henkinen pääoma on ihmisellä vakio ja se kasvaa takaisin, kuin sisiliskon häntä?
Täytyisikö henkisen ja aineellisen pääoman olla balanssissa em. tavalla?
Sosiaalinen pääoma lienee se, joka kasvaa korkoa sitä käytettäessä, mutta onko sitäkään syytä kasvattaa muiden pääomien kustannuksella?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Jatkuu...
Jos nyt laajennetaan asia koskemaan ihmissuhteita sekä kumppaninvalintaa, niin tyypillistä on, että kumppania kohtaan on joitain odotuksia. Toinen vaihtoehto on, että valitaan kumppani välittömästi, omien eläimillisten viettien toimiessa päätöksentekijänä ja tältä pohjalta lähdetään elämään elämää eteenpäin.
On kai aika tavallista odottaa, että kumppanilla on jonkin verran aineellista pääomaa. Myöskin joissain piireissä suorastaan vaaditaan tiettyjä immateriaalisia pääomia, kuten korkeaa koulutusta.
Henkilökohtaisesti arvostaisin eniten henkistä pääomaa ja niin, että sitä on myös varastossa. Ei riitä, että sitä henkistä pääomaa on omiksi tarpeiksi. Sen on voitava laajentua myös ympäristön tarpeita kattamaan tarpeen vaatiessa.
Oletko ajatellut tyynnyttää mieltäsi jollain mietiskelytekniikalla? Niistä voisi olla apua?
Millainen nainen valitsee kumppanikseen Jussi Parviaisen tai Olli Saarelan? Luulisin, että itseni vastakohta.
No, ei vois vähempää kiinnosta Parviaisen tai Saarelan naiset. Pysyy paremmin mukana omassa elämässä, kun ei keskitä henkistä pääomaansa muiden elämän vahtaamiseen.
Heidän elämistään on vaikea olla täysin tietämätönkään, jos avaa vaikkapa minkä hyvänsä lehden verkkosivut tai seisoo kaupan kassajonossa eikä kiinnitä koko huomiotaan edessä seisovan selkään.
On olemassa vihjeitä, jotka kertovat karua kieltään, mutta miksi niihin ei kiinnitetä huomiota?
Kyl mää ainaskin onnistun olemaan täysin tietämätön noista julkkisjuoruista. En bongaile vihjeitä, enkä ymmärrä mistä vihjeistä sinäkin vihjailet.
Suhde ei ole mikään esine. Nuoret ja kokemattomat usein pitävät suhdetta esineenä, jolloin he kohottavat statustaan sillä, että heidän kumppaninsa on rikas/kaunis/kuuluisa/korkeassa asemassa/korkeasti koulutettu jne. Vieläkö tässä iässä ja oman henkisen hyvinvointinsa kustannuksella?
Miksi ihmisellä on tarve kohottaa statustaan kumppanin avustuksella? Koska hän ei ole itse kokonainen?
Toinen asia on sitten salasuhteet. Mitä liikkuu tällaisen salasuhteilijan päässä - olisipa mielenkiintoista tietää. Tai ehkei sittenkään. Voisi olla liian työläs projekti.
Ihmiset pitävät kauniista. Pyrkimys kauneuteen on osa ihmisyyttä. Valta, asema ja hierarkia kuuluvat ihmisyhteisöihin ja eläinlaumoihin. Taloudellisesti turvattu elämä kiehtoo naista, äitiä lasten. Onhan noita käyttäytymistieteilijätkin tutkineet.
Nuorena ihminen hakee omaa tietään, ja virheitä on lupa tehdä, ehkä jopa suotavaa. Niistä kun oppii. Jos nuoruus on mennyt turvalliseen putkeen suojattuna ja virheettömästi, niin se oikean tien etsiminen ja virheistä oppiminen ovat ikäänkuin laiminlyötyjä läksyjä, jotka pitää jossain vaiheessa hoitaa.
Entä henkinen esteettisyys? Minä suhtaudun melko kielteisesti huumeisiin, alkoholiin, lääkkeisiin, pornoon jne. Tietenkin tarpeelliset lääkkeet on otettava ja alkoholia voi nauttia kohtuudella.
Ajattelen näin olematta uskovainen.
Mitä entä? Kai sä osaat muodostaa oman mielipiteen ilman toisten apua. Kai nyt jokainen haluaa löytää henkisesti miellyttävää seuraa. Se nyt on vaan maku- ja kulttuurikysymys, mikä kenellekin on esteettistä, kuten ulkoisenkin kauneuden kohdalla. Yks pitää estotonta nautiskelijaa viehättävänä. Toinen löytää kauneutta kurinalaisuudesta ja vakavuudesta. Jonkun mielestä räiskyvä tunteenpalo on ihastuttavaa. Jokaiselle ihmistyypille löytyy oma ihailija. Jotkut vaan ovat suositumpia.
Eikö myös pitäisi osata vaihtaa sitä omaa ihannetyyppiään, jos kohtaa suhteessa aina vain ongelmia tai jopa pidättäytyä suhteista kokonaan?
Niinhän ihmiset tekevät kaikenaikaa. Se on aivan normaalia kokemuksesta oppimista ja uuden suunnan hakemista. Kysymyksen asettelustasi "Eikö pitäisi osata... " saa sellaisen vaikutelman, että se olis uusi vaihtoehtoinen tapa toimia.
Jostain syystä itsestäänselvyyksiä ei itse huomaa.
Tuossa kun kritisoin päihteiden käyttöä, niin huomaan, että itse en ole taas yhtään tarkka siitä, mitä syön. Nämä taas, jotka syövät mielinmäärin pillereitä, voivat olla tarkkoja syömistensä suhteen. Tai mistäs minä tiedän.
Helppoahan se on salasuhdekkin, koska jokainen suhde palvelee itseään.
Ei suhteet ole toisiaan pois sulkevia, vaan täydentävät toisiaan ja siten rikastuttavat
koko elämää.
Tuohon nyt et usko itsekään.
Henkinen konkurssi noista syntyisi. Kaikessa pitää sijoittaa viisaasti, sellaisiin kohteisiin jotka antavat jotain takaisin.
Kyllä mielestäni nuo valitsemasi esimerkit ovat henkisen pääoman käyttämättä jättämistä.
Henkinen pääoma on kykyä ajatella ja ajatteleminen sen käyttämistä. Ja henkisen pääoman käyttäminen kartuttaa sitä edelleen.
Tutkimuksetkin vahvistavat saman, älykkyys kasvaa kun sitä käyttää. Vastaavasti henkinen laiskuus tyhmistyttää entisestäänkin.
Mihin kategoriaan sijoitat intuition?
Mitä sillä tarkoitat?
Intuitio toimii sitä paremmin mitä paremmat pohjatiedot ovat. Intuitioon takertuminen iman mitään käsitystä itse asiasta on vain henkistä laiskuutta.
Kuulostit (ja kuulostat edelleen) hyvin itsevarmalta, niin tottakai sitä jää kuuntelevalle kannalle.
Mitä intuitio on (sinun mielestäsi)?
Elämä on NIIN kokonaisvaltainen juttu. Ainakin itselleni etten erottele mikä siinä nyt on henkistä pääomaa ja mikä ei. Elämähän syntyy tai sen rikkaus juuri hyvinkin erilaisista elämän vaiheista tai kokemuksista. Joita minullakin varsin paljon takana. Ei tällaiseen lokerointiin silloin edes tarvetta. Tietenkin voi ajatella että, elämää nyt oppii yksin kirjoista lukemalla kaikenlaista...en kuitenkaan itse ole koskaan pelkästään tähän viisauteen nojaitunut...se kirjaviisaus on eräänlainen tukikeppi korkeintaan. Vanha sanonta: Elämä opettaa kulkemaan jos ei muuta niin ainakin lyhyemmin askelin pitää paikkansa...ainakin jos ei muuta niin fyysisesti jossain vaiheessa..Olemme niin erilaisia ja tarpeemme elämässä ovat niin erilaisia. Onneksi niin. Olisi varsin harmaata jos, kaikki olisi elämässä aina ennalta aavisteltaessa...mitä tapahtuu tai keihin sinulla on ilo ja onni tutustua..;)) pettymykset kuuluvat myös elämään. Ilman pettymyksiä ei ne suuret ilon tunteetkaan sitten miltään tuntuisi...
Tsau:Friidu
No, mutta kun ihmiset yleisesti kiinnittävät huomionsa siihen, kuinka joku on varakas, koulutettu, hyvässä asemassa ym, mutta kukaan ei huomioi, että hän saattaa henkisiltä ominaisuuksiltaan olla rullatuolipotilas. Sitä kautta kaikki muukin sitten valuu viemäriin.
tällaiset ihmiset sitten mitkä ajattelevat ainoastaan näin..jättänyt minäkin olen taakseni enkä kaipaa... Koska itselleni tuo ei se juttu..millä katson ihmistä ja elämää ei siis merkitystä. Toki hienoa ja arvostan ystäviäni minäkin jotka päässeet kovan työn kautta elämässään pitkälle.... Ystäväni tällähetkellä (olen varsin onnellinen tästä). Ovat toki myös ihan uusia tuttavuuksia vasta tutustutaan mutta, takaisin olen saanut 30v.takaa omia myös nuoruuteni ystäviä. Tuon Fb-ansiosta..sitten myös vielä nuoria jotka aikanaan olivat lapsia yhteisiltä pihoilta nyt nuoria aikuisia..Olen siis varsin onnekas. Kun ajattelee että, välissä on 30 vuotta jolloin omia nuoruuden ystäviä näin.....ja minutkin hyväksytään juuri tällaisena. Vaikka siellä sitten myös paljon ihmisiä minullakin joilla tuo sosiaalinen asema on verrattain hyvä. Osa asuu ja työskentelee myös asemansa vuoksi muualla kuin Suomessa tällähetkellä;)) olen vaan se Friidu edelleenkin heille...jonka tunsivat silloin nuorena..ja siitä on jatkettu..sitten tavallaan sitä tämän hetkistä tilannetta missä nyt itse kukin eläävät. Tavallaan tutustutaan uudelleen ja tavallaan ei..;))
Tsau:Friidu
Minusta henkinen pääoma karttuu kuluttamalla, kuin rakkauskin laajenee rakastamalla.
Sitä ei tarvitse säilyttää pankissa, vain avoin käyttäminen saa sen rikastumaan ja enenemään.
Niin, tietenkin, pohjautuen siihen, jos sitä yleensä on.
Typerä puumainen olemattomuus kutistaa kaiken, henkisyyden, kuin rakkaudenkin. Sillä voi lääkitä lähimmäisiään, sillä voi laastaroida omia haavojaan.
Henkinen pääoma, sitä ei voi ostaa, lainata eikä varastaa. Sitä on tai ei ole. Sille ei voi mitään.
Mutta sillä voi paljon, jos sitä on.
Todella hienosti sanoit. Osaat tiivistää hyvin. Itse en. Tohon suuntaan minäkin ajattelen..kokemus elämästä..(erilaisia kokemuksia) ja aikakausia kun elää...ne ovat tuoneet vain rikkautta...ja rakkaudetkin ovat olleet erilaisia...tulevaisuudesta en edes pohdi. Elän tässä ja juuri nyt..
Tsau:Friidu
Kiitos. Kauniisti ja hyvin sanoit kaiken keskeisen ja olennaisen.