Papit on kuin perussuomalaiset :D

Tuossa auttaa hyvin samanlainen suhtautuminen kuin on luterilaisilla kirkolla homoja kohtaan. Inhimillisyydestä katsoen heitä ihmisinä tulee ymmärtää ja hyväksyä, mutta silti heidän teoille ei voi antaa hyväksyntää.

Älä unohda Pyhää Henkeä ja sillä voitelua :)

Mut, mut...perustuuko kultainen sääntö samaan kuin juutalaisilla? Vain toinen juutalainen oli oikeasti lähimmäinen ja muut..pyh..orjiksi.

Ja eikös kristityilläkin ole vahva käsitys siitä, että Pyhän Hengen avulla he saavuttaa jotakin...tai siis PYhä Henki tulee automaattisesti, kun pamahtaa uskoon?

Ja eikös koko luterilainen uskonto perustu siihen, että paremmat ihmiset pääsee taivaaseen ...Huonot ja syntiset ihmiset laitetaan ikuiisesti kidutettavaksi Helvettiin...

Kerro nyt minulle, että miten tässä ei ole luotu "paremmanluokan ihmisiä" kun heillä on palkkio erillainen ja toisilla on kohtalona kidutus...Kun Vilppu luot uutta uskontoa, niin yritä ottaa ne aiemmin päätettyt asian siihen teoriaan mukaan..

Kaikissa uskonnoissa on ylimielisyyttä. Uskovaiset ovat sitä hyvää porukkaa ja muut huonoja. Ei tuossa ole mitään aidosti tasavertaista tms. Ei ole mahdollista ajatella samaan aikaan, että olen yhtä arvokas kuin tuo toinen ihminen ja samalla että olen arvokkaampi Jumalalleni kuin tuo toinen ihminen.

Ihan turha väittää. Uskovaisilla on muutenkin näitä toistensa sulkevia ajatuksia mm. Jumalasta. Eli Jumala on armollinen ja Jumala on oikeudenmukainen. Molempia ei voi olla samaan aikaan.

"luterilaisuuteen ei kuulu ajatusta siitä, että kristityt olisivat jotenkin parempia kuin muut ihmiset, tai että heillä olisi mitään erityistä moraalista tietoutta mitä muilla ei ole. "

Parhin Vilppu,

Mikäs järki ja hyöty on sitten olla luterilainen kristitty, kun se ei ihmistä ainakaan mitenkään paremmaksi tee?

Vilpulta on jäänyt luterilaisuuden perustajan mielipiteet lukematta. Mitä järkeä edes kutsua tuota nykyuskontoa luterilaisuudeksi, kun ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa. Tilalle tullut kukkaishöttö, joka on kuin suoraan Urpilaisen vaalikampanjasta.

Mistä näitä perättömiä luuloja tulee että kristinuskon kritisoijat yleistäisivät yksityistapauksia. Seikka on yksityistapaus jos se sattuu kerran tai kaksi, mutta kun yksityistapauksia alkaa olemaan satamäärin niin onko kyseessä enää yksittäistapaus? Ei ole.

Pitää ottaa huomioon, että kun puhumme kristitytyistä ryhmänä ja otamme
keskivertokristityn niin tällaista henkilöä ei ole olemassa kyseessä on
malli. Sama koskee tietenkin kaikkia ryhmiä. Esim. kun sanomme että kristityn ÄO on alempi kuin ateistin niin tarkoitamme keskiverto kristittyä ja keskiverto ateistia eli malleja. Vaikka väite on faktisesti tosi, niin ei se tarkoita että jokainen kristitty on vähäjärkisempi kuin jokainen ateisti. Kristityissä on huippuälykkäitä mutta ne
ovat niitä yksittäistapauksia.

Ateistit perustavat käsityksensä tutkittuun tietoon lähes poikkeuksetta. Pitää muistaa että eivät kaikki ateistiksi itseään tituleeravat ole sitä (trollit, uskovaiset, "käännynnäiset" -ateistiksi synnytään ei käännytä, auktoriteettiuskostaan voi silti luopua)

Mä tunnen niitä perälanoja useammasta lahkosta ja keskustelen niiden kanssa riittävän usein..Useamman lahkon edustajien kanssa ja varmasti pitävät itseään parempina ja varmasti kokevat olevansa etuoikeutettuja...Sitten on olemassa kristillinen marttyyriys, mitä käytetään luterilaisten kristittyjen parissa...Ollaan niin perkeleen syntisiä ja huonoja ihmisiä.... ja samalla iloitaan taivaspaikasta..Tuosta marttyyriyrimäisestä ulkokultaisuudesta on muuten joku hihhuli huomauttanutkin...jossain kirjassa..

En tarkoittanut sitä mitä uskovaiset tuntevat suhteessa Jumalaan vaan suhteessa toisiin ihmisiin! Tässä on nyt huomattava ero.

Suhteessa Jumalaan uskovaiset ovat syntisiä, pahoja, epätäydellisiä ihmisiä jotka tarvitsevat Jumalaa jos ei muuten, niin ainakin välttyäkseen kuoleman jälkeen tulimereltä. Toisaalta taas tämä maailmankaikkeuden luonnut olio (Jumala) auttaa uskovaisia autonavainten löytymisessä ja keskustelee uskovaisten kanssa uskovaisen pään sisällä. Tästä uskovaisen on ihan turha valittaa miltä Jumala saa hänet itsensä tuntemaan, kun on itse kuitenkin Jumalansa valinnut.

Suhteessa toisiin ihmisiin uskovaiset eivät eroa millään edellä mainitulla tavalla. Päinvastoin, kun uskovainen on vielä tärkeämpi, kun ymmärtää mitä Raamattu ja Jumala haluaa ja kuinka syntinen hän on. Uskovaisen itseruoskinta omasta syntisyydestä nostaa tavallaan hän arvoaan verrattaessa muihin ihmisiin. Ja hän on lähempänä Jumalaa ja Jumalan palkintoa (taivasta).

Eikös se niin mene, että jos Jumala on olemassa, niin (Jumalan mielestä) parhaat menevät taivaaseen ja huonoimmat tulimereen ikuisiksi ajoiksi vai olenko ymmärtänyt jotain vääriin?