Kouluissa aivopestään lapsia epäsosiaalisiksi? Siis merkitsee sitä, että tönitään, etuillaan, huudetaan muiden päälle ja ollaan niin menestyvää, näennäisesti niin mahtavaa lasta. Opettajat ihailevat väkivaltaista reippautta jne.
Tosiasiassa sosiaalisuus onkin sitä, että osaa myös kuunnella, ei häiriköi tai käyttäydy huonosti sekä suvaitsee muita.
Sen sijaan jopa opettajat väittävät, että lapsi on epäsosiaalinen jos hänellä ei ole paljoa kavereita tai hän ei puhu paljoa.
Epäsosiaalisuus on nimenomaan häiriköintiä ja suvaitsemattomuutta, ei hiljaisuutta tai hyvää käytöstä.
Kyllä omasta mielestäni hiljainen ja muut huomioonottava ihminen on ylivertainen häiriköivään jengipentuun verrattuna. Ei voi mitään.
Tosiasiassa sosiaalisuus onkin sitä, että osaa myös kuunnella, ei häiriköi tai käyttäydy huonosti sekä suvaitsee muita.
Sen sijaan jopa opettajat väittävät, että lapsi on epäsosiaalinen jos hänellä ei ole paljoa kavereita tai hän ei puhu paljoa.
Epäsosiaalisuus on nimenomaan häiriköintiä ja suvaitsemattomuutta, ei hiljaisuutta tai hyvää käytöstä.
Kyllä omasta mielestäni hiljainen ja muut huomioonottava ihminen on ylivertainen häiriköivään jengipentuun verrattuna. Ei voi mitään.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olen samaa mieltä, mielestäni on hirveän paljon keskitytään siihen, mitä sosiaalisuus näennäisesti tarkoittaa. Olen itse ollut melko hiljainen ja kaveripiirini oli harvalukuinen, mutta sitäkin parempi, jos ajattelen nyt taaksepäin omaa kouluaikaani.
On todellakin väärin vetää suuria johtopäätöksiä ulkoisten ominaisuuksien tai hiljaisen käytöksen perusteella. Usein niistä rauhallisista ja hiljaisemmista tai harvakaverisemmista koululaisista tulee aivan mallikelpoisia, ja yhtä sosiaalisia kansalaisia kuin muistakin.
Ja nuo äänekkäät ja häiriköijät nyt tiedetään, ja heidän tulevaisuutensa eritoten.
Häiriköinnin lisääntyminen on niin surullista. Itse tunnen suurta huolta nykykoulun meiningistä. Olisi mahtavaa, jos lapset voisivat rauhassa opiskella, ja myös kaikki vanhemmat tukisivat kotikasvatuksessa tätä pyrkimystä. Miettikää miten hienoa se olisi. Ja opettajan ammattia on kuitenkin arvostettava, olisi vähintäänkin kohtuullista, että sitäkin työtä saisi tehdä jonkinasteisessa rauhassa, ilman pelkoa ja ylenpalttista väsymystä.
Miten ihmeessä voit väittää, että opet ihailevat väkivaltaista reippautta? Ei totisesti!
Eivät opet ole niin tyhmiä, että luulisivat röyhkeyttä sosiaalisuudeksi! En millään pysty käsittämään, mistä olet tällaista päähäsi saanut. Tuntemistani kollegoista kukaan ei varmasti ihaile väkivaltaista reippautta - mitä se sitten oikeasti lieneekin.
Vain hyvin harvoin tapaamme oppilaita, jotka ovat niin hiljaisia, että alamme epäillä jonkinlaista sosiaalisen toiminnan häiriötä. Aineenopettajat opettavat vuosittain noin kahtasataa oppilasta. Usko pois, että tähän joukkoon mahtuu sekä hiljaisempia että reippaampia (myös röyhkeitä!) lapsia. Kyllä me näemme eron sosiaalisesti rajoittuneen ja hiljaisen ja rauhallisen, kenties ujonkin lapsen välillä.
Olen itsekin miettinyt usein, että ihan liikaa korostetaan tuota sosiaalisuuden merkitystä ja sosiaalisuus nähdään juuri sellaisena itsensä esiin tuomisena ja röyhkeytenä. Itseänikin se ärsyttää. Ei kaikkien tarvitse olla huomion keskipisteenä ja aina kovimmassa äänessä!
Keskustelin juuri yhden huoltajan kanssa tästä asiasta huoltajapalaverissa ja totesimme, että hänellä on ihana, rauhallinen, oppivainen tytär eikä ole mitään tarvetta yrittää saada tytöstä sen äänekkäämpää tai "sosiaalisempaa" , vaikka alakoulussa kuulemma jatkuvasti esitettiin huolta tytön hiljaisuudesta ja vetäytyvästä luonteesta. Tyttö puhuu, kun on asiaa ja hoitaa asiansa mallikelpoisesti. Ei kaikkien tarvi kuvitella olevansa maailman napoja vaan joku voi olla ihan onnellinen pitämättä itsestään suurta ääntä!