Onko Karstulan kunnan päättäjät ottaneet millä tavalla huomioon lämpöverkon lämmöntuotannon mahdolliset riskit tulevaisuudessa ?
Energialaitoksen omistaa nykyisin Karstulan kunta ja Honkarakenne Oyj, Vattenfall ei ole enää osakkaana.
"Kvalt § 56
14.12.2009"
---------
Lämmöntuotanto on nyt enimmältä osin riippuvainen Honkarakenteen tehtaalla sivutuotteena syntyvästä puupolttoaineesta.
Tuleeko tulevaisuudessa riittävästi sivutuotteena syntyvää puupolttoainetta ? Sen määrä perustuu suoraan tehtaan toimintaan, hirsimökkien ja -talojen valmistukseen ja myyntiin.
-----
Nykyinen siirtolinja on poikkeuksellisen pitkä, lähes 10 km. Lämmönhukkaa on jo siirtovaiheessa 10 %. Välipumppaamon rakentaminen Heikkilämäelle oli välttämätön, jotta linjan päässä olevat kuluttajat olisivat saaneet riittävän lämmöntoimituksen.
----
Tuleeko vielä tulevaisuudessa sellainen tilanne eteen, että kunnan päättäjien on vakavasti mietittävä, uutta korvaavaa lämmöntuotantolaitosta, lähemmäksi kirkonkylää, Helapuron teollisuusalueelle, jonneka valtuusto hyväksyi teollisuusalueen asemakaavan 16.12.2002. Ja mitkä olisivat sitten ne polttoaineet, joilla uusi lämpökeskus tuottaisi lämmön asiakkailleen. Miten paljon kunnan pitäisi investoida uuteen laitokseen? Mikä tulisi olemaan lämmön hinta asiakkaille uuden investoinnin myötä? Olisiko kunnan kaikki veronmaksat talkoissa mukana, jotta lämmön hinta pysyisi kohtuullisella tasolla? Uuden lainan otto/ vaikutukset veroäyriin ? Entisen verkon pitkäaikaisten lainojen määrä/rasite ?
-----
Nyt olisi päättäjien syytä pohtia hyvissä ajoin, tehdä ainakin suunnitelmia "pahimman" varalle !
Missä ollaan, mihin mennään ja mitä on muutaman vuoden päästä?
Tässä pieniä evästyksiä päättäjille.
Energialaitoksen omistaa nykyisin Karstulan kunta ja Honkarakenne Oyj, Vattenfall ei ole enää osakkaana.
"Kvalt § 56
14.12.2009"
---------
Lämmöntuotanto on nyt enimmältä osin riippuvainen Honkarakenteen tehtaalla sivutuotteena syntyvästä puupolttoaineesta.
Tuleeko tulevaisuudessa riittävästi sivutuotteena syntyvää puupolttoainetta ? Sen määrä perustuu suoraan tehtaan toimintaan, hirsimökkien ja -talojen valmistukseen ja myyntiin.
-----
Nykyinen siirtolinja on poikkeuksellisen pitkä, lähes 10 km. Lämmönhukkaa on jo siirtovaiheessa 10 %. Välipumppaamon rakentaminen Heikkilämäelle oli välttämätön, jotta linjan päässä olevat kuluttajat olisivat saaneet riittävän lämmöntoimituksen.
----
Tuleeko vielä tulevaisuudessa sellainen tilanne eteen, että kunnan päättäjien on vakavasti mietittävä, uutta korvaavaa lämmöntuotantolaitosta, lähemmäksi kirkonkylää, Helapuron teollisuusalueelle, jonneka valtuusto hyväksyi teollisuusalueen asemakaavan 16.12.2002. Ja mitkä olisivat sitten ne polttoaineet, joilla uusi lämpökeskus tuottaisi lämmön asiakkailleen. Miten paljon kunnan pitäisi investoida uuteen laitokseen? Mikä tulisi olemaan lämmön hinta asiakkaille uuden investoinnin myötä? Olisiko kunnan kaikki veronmaksat talkoissa mukana, jotta lämmön hinta pysyisi kohtuullisella tasolla? Uuden lainan otto/ vaikutukset veroäyriin ? Entisen verkon pitkäaikaisten lainojen määrä/rasite ?
-----
Nyt olisi päättäjien syytä pohtia hyvissä ajoin, tehdä ainakin suunnitelmia "pahimman" varalle !
Missä ollaan, mihin mennään ja mitä on muutaman vuoden päästä?
Tässä pieniä evästyksiä päättäjille.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nyt päättäjät viisautta.
Oma neuvoni karstusille päättäjille on, että pikkasen pitäs olla malttia vaurastumiseen. Kekkosen ohje pätee tänäkin päivänä.
"Olisiko kunnan kaikki veronmaksat talkoissa mukana, jotta lämmön hinta pysyisi kohtuullisella tasolla?"
-Tarkoitatko,että olisiko kaikki kunnan ok-asujat valmiita ottamaan kaukolämmön,että se pysyy kohtuullisena?
Omasta puolesta vastaan,että jos kunta pakottaa liittymään kaukolämpöön,niin hyvästi Karstula.
Elämää ja töitä on Karstulan ulkopuolellakin,ja koska lapset on lentäneet pesästä,niin lähtö on jopa helppoa.