..nukahtaa iltaisin VAIN rinnalle, kuinka vieroittaa??
Elikkä mulla MELKEIN 7kk tyttö joka on aina nukahtanut iltaisin vain rinnalle, ja silloinkin on aina välillä kausia jolloin saa oikein taistella, että uni lopulta tulee.
Alan tosiaan väsyä tähän että tissiä pitäisi saada imeä tunnin parikin kun itseä ei vielä nukuta ja haluaisin olla vielä iltaisin ylhäällä tytön mennessä unten maille.
Toinen mikä olisi enemmän kuin kiva niin se, että myös isä kelpaisi nukuttajaksi.
Vinkkejä?
Elikkä mulla MELKEIN 7kk tyttö joka on aina nukahtanut iltaisin vain rinnalle, ja silloinkin on aina välillä kausia jolloin saa oikein taistella, että uni lopulta tulee.
Alan tosiaan väsyä tähän että tissiä pitäisi saada imeä tunnin parikin kun itseä ei vielä nukuta ja haluaisin olla vielä iltaisin ylhäällä tytön mennessä unten maille.
Toinen mikä olisi enemmän kuin kiva niin se, että myös isä kelpaisi nukuttajaksi.
Vinkkejä?
Vastaukset 23
Vanhimmat
niin ja se unohtui mainita tosiaan, että tuttipullo taikka tutti ei sitten ikinä ole kelvanneet, enkä aijo kyllä enää opettaakaan tässä vaiheessa.. :)
Kohtalontoveri!!!!
Minulla vauva 7kk. Ei huoli tuttia, eikä pulloa. Ja tuota tuttia tuli yritettyä, jotta äiti sais helpotusta arkeen. Meidän yöt ovat yhtä tissittelyä ja mä en enään jaksais!!! Yritän vauvaa nukuttaa pinnikseen, mutta aamuyön väsyneenä tunteina otan viereeni ja toimin elävänä ihmistuttina, huoh. Illalla syötän vauvan viimeiseksi. Usein nukahtaa tissille, joskus ei. Siirrän vauvan nukkumaan pinnikseen ja olen nyt yrittänyt katsoa, että on valveilla sinne mennessä eli näkee minne nukahtaa (yritän siis rikkoa tätä uniassorun,sisaatiota). Saatan saada vauvan sinne nukkumaan (siihen voi mennä tovikin aikaa joskus pari minsaa). Nukkuu ehkä n2h, mutta sen jälkeen heräilee noin tunnin välein. Vaatisi tissiä nukkuakseen. Monesti sorrun, koska pelkään vauvalla olevani nälkä (tiedän ettei ole, syö hyvin kiinteitä). Silloin tissi suuhun, muutama imu ja vauva nukahtaa. huoh. Taas sorruin. Voisin syöttää vauvan aamuyöllä/aamulla. Kokeiltu myös perhepeti, mutta en jaksa toimia ihmistuttina, paikat kipeenä. Mies ei saa vieressäni unta ja pelkään, että hän kiepsahtaa vauvan päälle. Vauva on myös todella eläväinen eli sätkii ja potkii unissaan eli en saa senkään takia unta ja pelkona myös, että liikkuu sängystä pois. Sängyssä ei ole reinoja ja eikä oikein saa seinää vasten kiinni. Viime yönä yritettiin (mies yritti) että vierotetaan yösyötöistä. Voi sitä huudon määrää. Minä olisin koko ajan tahtonu mennä väliin ja itkin silmät päästäni. Vauvaa ei huudatettu yksin sängyssä vaan mies piti hellästi sylissä, paijasi ja jutteli vauvalle... Sitä jatkui koko yö. Syötin sitten aamuyöllä/aamulla ja päästin mieheni nukkuu. En tiedä pystynkö tähän toisena yönä :(( Mitä pitäis tehdä, mitä teen väärin??
anteeksi kirjotusvirheet.... kirjoittelin vauva vylissä
uniassorun,sisaatiota = uniassosisaatiota
Hei ihmistutti!
Meillä kans aikamme yritettiin tuttia tarjoilla juuri sen takia että jos nukkuisi paremmin yönsä- niin vauva kuin äitikin!
Mulla on kans aamulla aina iha puuduksissa paikat ku pitänyt suurin piirtein yhessä asennossa nukkua koko yö.. ei kiva! Täälläkin siis aletaan juu väsyä tähän tutin virkaan.. :(
Meillä tosiaan iltaisin pitää olla vieressä ja syö siinä samalla ja kun nälkä loppuu, jatkaa silti tissin luputtelua=käyttää tuttina. Ja siinä vieressä pitäisi sitten olla aamuun saakka..! Joskus saan irroitettua tissin vauvan suusta siten, ettei tarvitse sitä heti takaisin, mutta arvaappa jos koitan nousta ylös siinä vielä.. ei tuu mitään! TODELLA, siis TODELLA harvoin on käynyt niin hyvin, että kun oon vienyt nukkumaan, nukuttanut niin jäisi myös nukkumaan jos itse nousen vielä ylös. Harvinaista herkkua ovat kyllä nuo illat..
En tiedä mitä teet väärin vai teetkö mitään, kun itse en ole asian kanssa yhtään tuon paremmin pärjännyt.. :/ ite oon vaan joka kerta sitten sortunut sitä rintaa antamaan kun aikansa on huutanut..
ap
Niin taidatte jo tietää itsekin, mikä on vika eli sorrutte antamaan sitä tissiä liian helposti ja olemaan tuttina. Eipä siihen taida helppoa parannuskeinoa olla, kun vauvat eivät valitettavasti ymmärrä puhetta vaan tekoja. Joko siis jatkatte samaa rataa ja teette kuten vauvelit haluavat tai sitten annatte vauvan huutaa niin pitkään, kunnes tajuaa, ettei tissiä tipu yöllä. Helpoimmalla pääsee, jos maltatte olla hyssyttelemättä ja heijaamatta. Karmeahan sitä huutoa on kuunnella, mutta ei se vauva sitä kovin montaa yötä jatka kunnes tajuaa, ettei itkut auta. Jos tulette kesken homman katuma päälle, niin ei kannata edes yrittää, sillä seuraava yritys onkin sitten yleensä edellistä hankalampi.
Mulla oli sama ongelma aiemmin, mutta nykyään vauvaa (6kk) ei tarvitse enää nukuttaa päivällä eikä yöllä, vaan hän osaa nukahtaa ihan itse yksin. Mietin tässä juuri, etten ikinä haluaisi enää palata aiempaan tilanteeseen, jossa sain juosta pitämässä vauvaa kädestä, laittamassa tuttia suuhun tai heijaamassa. Nykyään laitan vauvan ruuan ja puhtaiden vaippojen kanssa sänkyyn ja hän nukahtaa sinne sitten, kun nukkumatti tulee. Yleensä itkun sijasta sängystä kuuluu hänen oma puheen pälätys, mönkiminen tai ilon kiljahdukset. Harvoin meillä enää itketään ennen unia ja silloin käyn vain tarkistamassa, että vaipat ovat puhtaan, eikä muutenkaan näytä olevan mitään vialla.
Yhdyn edelliseen. Eli varmasti ymmärrätte, että karkeasti sanottuna vika on teissä itsessänne. Enkä tarkoita tätä pahalla :) Niin hirveälle kuin se kuulostaakin, niin teidän täytyy vain itse tehdä se päätös, että ihmistuttina oleminen loppuu. Vauva ymmärtää kyllä melko pian sen eikä enään sitä sitten kaipaakkaan. Alku, pari päivää - viikko, voivat olla äärimmäisen hankalia mutta lopussa kiitos seisoo. Myös tuhdimpi iltapala voisi mahdollisesti auttaa asiaa, isompi puuroannos esimerkiksi.
Oletteko tutustuneet tassuttelu-unikouluun? Tai oikeammin, uniopetukseen. Se ei ole huudattamista vaan lempeää opastusta turvalliseen nukahtamiseen. Olikohan siitä kirja nimeltään Pehmeä matka höyhensaarille tai joku vastaava jota on kovasti kehuttu.
Itselläni on kohta 8kk täyttävä tyttö ja yösyötöt lopetin kertaheitolla kun tyttö täytti sen 6kk. Yksi yö hypättiin vähän väliä silittelemässä tyttöä takaisin uneen mutta seuraavan yön nukkuikin sitten kokonaan.
Tsemppiä!
Joo tiedän, ettet tarkoita pahaa. Kyllähän minä toki itsekin tiedostan että vika on minussa kun hellyn antamaan tissiä.. Pitäisi vain pysyä lujana, tiedän!
Kertokaakahan nyt joku tarkkaan, kuinka olette itse tehneet? Oletteko itse koittaneet nukuttaa ilman tissiä? Vai opettaneet vauvan nukahtamaan isän kanssa? Miten? Kuinka kauan meni että oppi?
ap
Minäkin tiedän, että itse tämän kierteen olen aiheuttanut :( Vauva vaan ei ole koskaan osannut nukahtaa ite ja on ollut todella tempperamenttinen. Alkuun asuimme vauvan kanssa sängyssä, koska itse olin niin rikki synnytyksestä. päivisin nukkuu vaunuissa eikä vaadi tissiä nukahtaakseen.
Olen nyt saanut iltaisin nukahtamaan ilman tissiä, mutta silti miljoona yöherätystä. Käyn tassuttelemassa, mutta se saa vauvan lähinnä raivon valtaan. Teen pick up, put down menetelmää. Toimii jotenkin, mutta sitä saa sitten yöaikansa tehdä, kunnes sekin menettää tehonsa. Voi sitä raivoa. Sorrun ja tissiä suuhun.... saan itteni irrotettua ja vauvan nukkumaan... tunti-max pari ja taas sama alusta :( aamusta olen jo niin väsy ja nappaan vauvan viereeni. Tissi suuhun ja sitä se onnellisesti luputtaa tutin tavoin. En voi hievahtaakaan, mutta saan edes tovin nukkua, että selviän seuraavaan yöhön :( Jos joku on saanut yösyötöt lopetettua, niin miten. Olen heikko luonne. En pysty kauaa kuuntelee vauvan itku-huutoa :( ja etenkin, kun meidän neiti on todella vahva ja luja luonteinen!!!
Pois itseruoskinta! Tuo "kierre" ja huono tapa tai miksi sitä haluaakaan kutsua on muodostunut siitä, että olette empatiakykyisinä vanhempina vastanneet parhaalla mahdollisella tavalla vauvan senhetkiseen tarpeseen. Läheisyyden-, imemisen- ja turvallisuudentunteen tarpeet ovat tarpeita siinä missä ruoan ja lämmön tarve! Toki kouluikään asti ei voi noin jatkaa, mutta turha itseään on tähänastisista valinnoista syyttää, aikansa kutakin! Ja jos nyt on aika muuttaa käytäntöjä, niin apu saattaisi löytyä esim. Elizabeth Pantleyn irroitusmenetelmästä (se on pick up - put down tissillä varustettuna, löytyy varmaan netistäkin, kirjan nimi on Pehmeä matka höyhensaarille) joka on ainakin teoriassa itkuton.
Me eletään hurjasti itsenäisyyttä arvostavassa yhteiskunnassa. Vauva on hyvä vauva ja äiti on hyvä äiti, jos vauva nukkuu yksin omassa sängyssä tai vainuissa pitkiä pätkiä, osaa tyynnyttää itse itsensä herättyään tai viihtyy leikkimässä lattialla eikä "vaadi" koko ajan syliä. Perhepeti ja kantoliinailu on hippien hommaa :) Taaperoimetyksestä puhumattakaan! Ja ihan varmasti se helpottaa arkea ja tukee osaltaan lapsen kehitystä (esim. tuo lattialla oleminen), mutta ei tod ole mikään onnistuneen vanhemmuuden mittari. Voi olla, että teillä on äidin jaksamisen vuoksi aika luopua tissinukutuksesta ja/tai yötissittelystä, ja se on ok, mutta ok on myös jatkaa tilanteessa jossa perhe itse kokee sen helpommaksi... niin kuin teillä ilmeisesti tähän asti on ollut, kun keinoja tai energiaa vieroitukselle ei tähän mennessä ole löytynyt? Se ei ole lapsen pilalle hemmottelua eikä huonojen tapojen opettamista.
Kuunnelkaa itseänne ja lastanne. Ei tarvitse jaksaa yöheräilyjä vuosi tolkulla, mutta ei myöskään kannata yrittää elää arkeaan vain sopeutuen ulkopuolelta asetettuihin kriteereihin tai kärsiä huonommuutta jos ei ole kouluttanut lastaan muiden odottamalla tavalla. Saa kyseenalaistaa: onko se neuvolan mukaan sopiva päiväuniaika meille sopiva? Mitä jos minusta itsestä tuntuu, että meidän puolivuotias tarvitsee vielä yöllä ruokaa kertaalleen, vaikka neuvola sanoo että ei tarvitse? Tai entä jos itsestä tuntuu ihan hyvältä nukkua vauva kainalossa päiväunet, onko se väärin?
Synninpäästöksi niille vanhemmille, jotka eivät "saa opetettua vauvojaan tavoille":
http://kiintymysvanhemmuus.fi/files/2011/05/kiintymysvanhemmuus-lapsen-perustarpeet-ja-niihin-vastaaminen1.pdf
"....on muodostunut siitä, että olette empatiakykyisinä vanhempina vastanneet parhaalla mahdollisella tavalla vauvan senhetkiseen tarpeseen. "'
Kiitos, tuli hyvä mieli tuosta kommentista :)
""....on muodostunut siitä, että olette empatiakykyisinä vanhempina vastanneet parhaalla mahdollisella tavalla vauvan senhetkiseen tarpeseen. "'
Kiitos, tuli hyvä mieli tuosta kommentista :)"
Mulla kans :)
Mua ei haittaa yöheräilyt lainkaan. Tyttö herää nimittäin vain 1-3 kertaa yöllä syömään ja kun vieressä nukkuu niin mikäs siinä, tissi suuhun vain ja takaisin unten maille molemmat!
Ja tuo että vain tissille nukahtaa iltaisin ei ole aina ongelma, mutta silloin kun ei huvita vielä ite alkaa nukkumaan niin olis jees että osaisi nukahtaa ilman tissiä ja vielä kaikkeist paras ois että isä kelpaisi nukuttajaksi. Eli pitäisi siis osata aina nukahtaa ilman tissiä että tuo toimisi.
Toinen asia mikä olisi kiva saada tyttö oppimaan olisi se, että päivisin jos olis tarkoitus nukkua sisällä, niin oppisi nukkumaan ilman tissiä, kuinka se onnistuu? Vaunuihin ja autoon tietty nukahtaa helposti, mutta entäs sisällä? Ollaan yritetty opettaa tyttö juomaan nokkamukista, ja juokin siitä vettä, mutta korviketta ei huoli oikeastaan ollenkaan. Ja korvike siksi, että voisi joskus satunnaisesti olla isän tai isovanhempien kanssa kotona jotta itse voisin vaikka lähteä shoppailemaan tms.
ap
Hei tissimatti!
Meilläkin vauva nukku päikkärit vaunuissa ulkona. Nukahtaa sinne helposti ja nukkuu yleensä hyvin siellä. Joinain harvoina kertoina olen saanut hänet sisälle nulahtamaan, mutta ei nuku sisällä pitkään. Sanoisinko .n30-45min, oman unisyklinsä verran. Miten saan päikkäreitä nukkumaan sisällä? Vaunut sisälle?
Minäkin toivoisin, että isi saisi laitettua vauvan nukkumaan. Joskus yritettykin, mutta ei toivoakaan onnistumisesta. Meilläkin nokkistreenailut menossa, koska pullo on tutin lisäksi Hyi Yök! Kokeiltu myös korviketta pidempien poissaolojen ja mahdollisesti työhön menon toiveissa, mutta toistaiseksi on ollut myös Hyi, Yök. Kokeiltu Nan ja nyt kokeilussa Tutteli. Ja voishan sitä pumpata, mutta en oikein heru pumpulle tai sit se vie tosi pitkän ajan.
Mä nukkuisin mielelläni vauva kainalossani, mutta kun se ei oikein enää sovi meidän perhejärjestelyihin. Tuolla aikasemmin jo sanoinkin, että liikkuvainen tyttö ja putoamisvaara. Enkä saa nukuttua, kun huitoo unissaan niin paljon. Eikä sit saa mieskään.
Ja minua ärsyttää kyllä nuo ulkopuoliset paineetkin. Vauvan pitäisi osata nukkua koko yö heräämättä ja mielellään omassa sängyssä, omassa huoneessa. Mä ehkä olen näitä "hippejä", jotka tykkää nukkua vauvakainalossa ja kantoliinailla :) Ihan pienenä nukkui paljon sylissänikin, voi kun se oli niin suloista :))
Viime yö oli taas yhtä heräilyä. Ensin taistellaan nukkumaan menon kanssa (edelleen minulla on erittäin tempperamenttinen tapaus) ja saan viimein lapseni nukkumaan ja ilman tissiä ja omaan sänkyyn. Nukkuu onnellisesti 2h ja sen jälkeen herää 23, 01, 02, 03 jolloin päätän syöttää, 05, 06.00 päätän taas ruokkia lisäunen toivossa ja 07,00 otan toviksi viereeni josta ylös 7.40. Käyn siis tassuttelemassa, joka yleensä saa vauvan vaan raivon valtaan. Otan syliini, rauhoitan ja takaisin sänkyyn (saatan tehdä tovin), tassua ja jossain välissä saan väsymystaistelu voiton, vauva nukahtaa. Voitto vaan kestää sen tunnin. Mitä teen väärin? Milloin tämän pitäisi toimia? Vaatiiko vauva nyt minua aina rauhoittamaan uneen, vaikka lasken hänet ennen nukahtamista sänkyyn ja hän lopulta itse sinne nukahtaa.... Tätä on jo kestäny pidemmän tovi.... :(
Meidän tyttöä on aivan pienestä pitäen kannettu sylissä, nukuttu vierekkäin, nukahdettu tissille, reagoitu joka itkuun, pidetty rintarepussa (kantoliinan koin itse hankalammaksi kuin repun) ja tehty KAIKKI ne asiat, joita ei suositella jotta vauva oppisi nukahtaman itsekseen. Mutta samaan aikaan olen myös laskenut vauvan hereillä vielä ollessaan pinnasänkyyn nukahtamaan itsekseen, jättänyt lattialle touhuamaan itsekseen, herättänyt tissiltä viedäkseni sänkyyn nukkumaan. Meillä on annettu läheisyyttä, rakkautta, halauksia suudelmia ja kaikkea mahdollista hellyyttä PALJON! Ja meillä ei ole ongelmia nukahtamisen suhteen.
Vauvojen luonteet on erilaisia, toiset omaksuu uudet asiat helpommin kuin toiset, toisille se nukahtaminen on helpompaa kuin toisille. Mutta edelleen olen sitä mieltä, että jos haluat jonkun asian muuttuvan niin sinun itsesi täytyy se päätös tehdä ja pitää siitä kiinni.
Itse en puolla huudattamista. En ole sitä itsekään tehnyt enkä myöskään ketään ihmistä neuvoisi sitä tekemään. Vaikka on tutkimuksia, että siitä ei lapselle haittaa ole, niin minun lapseni ei tarvitse huutaa turhaan.
Itse toimin näin niinä öinä, kun tyttö heräili jatkuvaan esim. silloin kun oppi konttaamaan;
En antanut nukahtaa tissille, vaan vein sänkyyn siinä vaiheessa kun alkoi nuokkua. Vauva tajusi että sänkyyn hänet laitetaan nukahtamaan. Jos alkoi itkemään, silittelin "painavasti" pitkin vauvan vartaloa ja juttelin samalla rauhallisesti ja lauloin joskus. Jos vauva alkoi itkemään kovemmin, nostin syliin ja rauhoittelin ja rauhoituttua laskin takaisin sänkyyn ja sama uudestaan. Yleensä 1-2 kertaa riitti nostaa syliin ja sitten rauhottui. Välillä silittelin niin kauan, kunnes silmät vaipuivat kiinni, välillä jätin vielä hereillä ollessa sänkyyn. Katsoin kyllä vierestä miten tilanne eteni. Yleensä nukahti miltei heti.
Yöllä, kun heräili, reagoin kyllä heti. Käänsin tytön kyljelleen, silittelin taas "painavasti" rauhoittaakseni hänet ja miltei heti aina nukahti takaisin. Jos itku yltyi nostin hetkeksi syliin ja rauhoituttua taas laskin takaisin vuoteeseen ja silittelin.
Silloin kun vielä syötiin yöllä, rajoitin itsekkäästi syönnit yhteen kertaan yössä n. 5kk paikkeilla. Ihan siksi, että oikeasti se vauva ei enään siinä vaiheessa enempää yöaikaan ruokaa tarvinnut vaan heräili tottuneesti syömään useamman kerran. Tein päätöksen, että enää ei syödä kuin kerran. Nostin tissille, tyttö söi ja JOS jaksoin imetyksen ajan valvoa, siirsin tytön nukahdettuaan takaisin sänkyyn, mutta jos nukahdin niin nukahdin ja yleensä siinä aamuun saakka nukuttiin vierekkäin.
6kk iässä tein päätöksen, että yösyönnit loppuu. Hän söi 5 ateriaa päivässä, eikä yöllä enään juuri syönyt, vaan kunhan tottuneesti lupsutteli tissiä. Suurensin iltapuuroannosta ja yksin kertaisesti yllä mainituin keinoin rauhoittelin takaisin uneen ilman tissiä. Yhtenä yönä nousin n. puolen tunnin - tunnin välein rauhoittelemaan, mutta siihen meni vain se yksi yö. Nyt tyttö nukkuu läpi yön, n. klo 21-07 heräämättä. Toki joskus heräilee, esim. kun ensimmäinen hammas puhkesi, itkemään, mutta tassuttelu--tyylillä siitä selvittiin.
Olen enemmän kuin tyytyväinen omaan ratkaisuuni. Meillä koko perhe voi paremmin, kun yöt nukutaan hyvin. Neiti on päivisin virkeä, nukkuu kahdet 2-3h päikkärit, joista toiset ulkona, ruoka maistuu ja tyttö kasvaa ja kehittyy täysin normaalisti. Mitään haittaa tästä uniopetuksesta ei ole ollut. Se, että yöllä ei sitä hellyyttä saa, ei varmasti vaikuta siihen lapsen kokemukseen hellyydestä ja rakkaudesta, koska hän saa sitä päivisin todella paljon.
Oman jaksamisen ja koko perheen hyvinvoinnin kannalta olen ehdottomasti uniopetuksen kannalla. Siitä ei kannata potea huonoa omaatuntoa kuten ei myöskään siitä, että on vauvan ns. "opettanut" tissille nukahtamaan. Ei se huono asia ole, ei todellakaan, mutta siinä vaiheessa jos lapsen heräilyt vaikuttaa omaan jaksamiseen, niin asialle kannattaa tehdä jotain.
Virkeänä ja hyvinnukkuneena pystymme olemaan lapsillemme parhaita vanhempia!
Tässä on tosi hyviä vinkkejä ja asennetta! Mutta meidän muruselle ei yöllä riitä mitkään silittelyt, rauhoittelut, tassuttelut, sylittelyt, kanniskelut, laulelut tai muut, jos näitä yrittää tai jättää tekemättä mitään niin se alun hienoinen kitinä yltyy sydäntäraastavaksi karjunnaksi joka loppuu tasan kun tissi on suussa. Kokeiltu on, ja siinä on mennyt rikki jos ei tyttö niin ainakin vanhemmat :( Ja koska en minäkään aio (ainakaan vielä) lastani huudattaa, niin toistaiseksi en ole löytänyt muita keinoja kuin antaa sen tissin yöllä. Uskon, että keksin kyllä keinot sit kun mittari tulee oikeasti täyteen.
Yöunille kyllä nukahtaa niin että sen kun käy kantamassa hereillä mutta unisena sänkyyn kun on ensin imettänyt sohvalla.
MOI IHMISTUTTI!
"Mä nukkuisin mielelläni vauva kainalossani, mutta kun se ei oikein enää sovi meidän perhejärjestelyihin. Tuolla aikasemmin jo sanoinkin, että liikkuvainen tyttö ja putoamisvaara. Enkä saa nukuttua, kun huitoo unissaan niin paljon. Eikä sit saa mieskään.
Ja minua ärsyttää kyllä nuo ulkopuoliset paineetkin. Vauvan pitäisi osata nukkua koko yö heräämättä ja mielellään omassa sängyssä, omassa huoneessa. Mä ehkä olen näitä "hippejä", jotka tykkää nukkua vauvakainalossa ja kantoliinailla :) Ihan pienenä nukkui paljon sylissänikin, voi kun se oli niin suloista :))"
- Meillä tyttö nukkuu vieressä, eikä ole tarvetta siirtää pois kun ei ole ahdasta. Meillä aika iso sänky..
Itse en ole onneksi kohdannut tuollaisia paineita, että pitäisi omaan sänkyyn laittaa. Päinvastoin! Jos mainitsenkin omalle äidilleni tai anopille, että "millonkohan sitä alkais opettaa omaan sänkyyn" niin vastauksena saa kuulla, että "No ei vielä pitkään aikaan!", verronkin oma äitini on sitä mieltä, että vieressä niin kauan kun lapsi niin haluaa. No sehän haluaisi varmaa vieressä nukkua yläasteikään saakka jos annetaan! Tunnen tällaisen perheen jonka 5 luokkalainen tyttö nukkuu äidin ja isän kanssa samassa huoneessa vaikka tytöllä on omakin huone, ja vielä vuosi sitten nukkuin ihan samassa sängyssä vanhempiensa kanssa. Äitini kertoi, että me nukuimme äidin ja isän kanssa samassa vuoteessa vielä kun olimme 8-10-vuotiaita.
Itse kyllä taidan opettaa tytön omaan sänkyyn ehkä sitten kun vuoden täyttää, jos en jo aikaisemmin.
MOI JOLANE!
"Meidän tyttöä on aivan pienestä pitäen kannettu sylissä, nukuttu vierekkäin, nukahdettu tissille, reagoitu joka itkuun, pidetty rintarepussa (kantoliinan koin itse hankalammaksi kuin repun) ja tehty KAIKKI ne asiat, joita ei suositella jotta vauva oppisi nukahtaman itsekseen. Mutta samaan aikaan olen myös laskenut vauvan hereillä vielä ollessaan pinnasänkyyn nukahtamaan itsekseen, jättänyt lattialle touhuamaan itsekseen, herättänyt tissiltä viedäkseni sänkyyn nukkumaan. Meillä on annettu läheisyyttä, rakkautta, halauksia suudelmia ja kaikkea mahdollista hellyyttä PALJON! Ja meillä ei ole ongelmia nukahtamisen suhteen. "
- Meillä kans just vieressä nukutettu ja aina tissille ja suurinpiirtein muutenki menty niinkuin teillä, eli paljon paljon läheisyyttä, mutta nukahtamista se ei iltaisin auttanut. Nyt on tällä viikolla saatu melko hyvin nukahtaa iltaisin, kun olen päättänyt pitää pääni enkä ole antanut tissille nukahtaa.
"Itse en puolla huudattamista. En ole sitä itsekään tehnyt enkä myöskään ketään ihmistä neuvoisi sitä tekemään. Vaikka on tutkimuksia, että siitä ei lapselle haittaa ole, niin minun lapseni ei tarvitse huutaa turhaan. "
- Minäkään en edes voisi kuunnella kun pieni huutaa. Olenkin antanut vain hetken itkeä, jos ei rauhoitu, otan syliin ja kokeilen uudestaan saada nukkumaan. Nykyään ei onneksi huudakaan oikeastaan yhtään kun nukkumaan laitetaan.
MOI NIM.MERKKI HYVÄ ASENNE!
"Tässä on tosi hyviä vinkkejä ja asennetta! Mutta meidän muruselle ei yöllä riitä mitkään silittelyt, rauhoittelut, tassuttelut, sylittelyt, kanniskelut, laulelut tai muut, jos näitä yrittää tai jättää tekemättä mitään niin se alun hienoinen kitinä yltyy sydäntäraastavaksi karjunnaksi joka loppuu tasan kun tissi on suussa. Kokeiltu on, ja siinä on mennyt rikki jos ei tyttö niin ainakin vanhemmat :( "
- Meillä ei kans yöllä jos herätää nii oikei kelpaa kuin se tissi.. no olen antanut aina tissin automaattisesti, koitan saada ensin iltanukutukset sujumaan täysin mutkattomasti, ennenkuin alan yöimetystä vähentämään.
voih, ole onnellinen tissimatti ettet koe tai ole joutunut ulkopuolisten paineiden alle!! On aika raivostuttavaa kuulla, että vieläkö vauva nukkuu teidän vieressä tai teidän huoneessa. Milloin meinaat omaan huoneseen. Vauva on nyt tottunu nukkuu tein vieressä eikä opi nukkuu omassa sängyssä Mitäs olet opettanut jne jne
Höh tuo kyllä kuulostaa todella harmilliselta.. Varsinkin kun tuollaisille on yleensä turha yrittää mitään sanoa, jos itsellä on ensimmäinen lapsi ja tuollaisella henkilöllä niitä on vaikkapa kolme, niin tällainen tottakai tietää paremmin mitenkäs niitten asioitten kuuluu mennä.
Munki äidillä on kahdeksan lasta, joista nuorin täyttää pian 5. Hänen lapsistaan (joista minä siis olen yksi) ei kukaan ole esimerkiksi nukkunut omassa sängyssä vastakuin sitten kun ollaan/on itse haluttu, eli aika lähelle 10 ikävuotta, ja siksi minunkaan ei tulisi nukuttaa omaan sänkyyn. Kun meijän tyttö oli vastasyntynyt, nukkui satunnaisia öitä omassa sängyssään (nykyään ei siis todellakaan suostu nukkuu omassa sängyssä eikä oo mulla kiire laittaakaan) niin äitinihän oli ihan kauhuissaan.
Olen kuitenkin kuunnellut aina nuita muiden "näin meillä aina tehtiin ja sillai on paras" kommentteja, mutta ajatellut vain että antaapa heidän selittää, mun ei tarvii tehä samallalailla.
Voi onnea! Oli pakko käydä sanomassa, että eilen päätettiin miehen kanssa, että nyt on tultava stoppi tälle, että vain minä kelpaan nukuttajaksi. Joten minä otin ja lähin yhdeksältä illalla ajelemaan autolla annettuani tytölle ensin iltamaidon ja mies jäi nukuttaa tyttöä. puolentoistatunnin päästä tuli tekstiviesti, että tyttö nukkuu :) ja siis itsellänikin on pidempiäkin aikoja nukuttamisessa, jos en ole tissiä antanut!
Ihanaa, kun voi nyt jakaa tämän iltanukutus hommankin miehen kanssa :)
tissimatti tule kertomaan vielä miten tästä eteenpäin teillä jatkuu... terkuin ihmistutti :)
Oukkei elikkäs tänään laitoin tytön nukkumaan puoli kympin maissa, annoin iltamaidon (rinnasta) ja sitten pötköttelin vain tytön vieressä. Yllättävän nopeasti nukahti ilman tissiä, olisko puolituntia mennyt? Loistavaa!
Nyt äsken tyttö heräsi ja menin vain viereen makoilemaan ja pidin kättäni tytön vatsalla, ja olisiko 5minuuttia mennyt kun nukahti uudelleen.
En edes ymmärrä, miten tyttö yhtäkkiä näin nopeasti oppi nukkumaan ilman tissiä!
Mutta helpotushan se on :)
Itse en ikinä huudattaisi vauvaani niin kuin joku tuolla ylempänä neuvoi. Kuulosti ihan sydämettömän ja sairaan ihmisen tekstiltä. Kyllä sitä keksii parempiakin keinoja nukuttaa lapsi kuin huudattamalla. Esim. unikouluissakin kuuluu käydä lasta aina rauhoittelemassa pienin väliajoin niin että kun lapsi rauhoittuu se laitetan takaisin sänkyyn ja jos alkaa taas enemmän itkemään eikä siis näytä rauhoittumisen merkkejä sängyssä niin uudelleen syliin. Lisäksi vauvalla voi oikeasti olla nälkä.
mites tissimatti yöt? Vaatiiko yöllä rintaa?
ja nukutat ilmeisesti vauvan viereenne?
"tse en ikinä huudattaisi vauvaani niin kuin joku tuolla ylempänä neuvoi. Kuulosti ihan sydämettömän ja sairaan ihmisen tekstiltä. Kyllä sitä keksii parempiakin keinoja nukuttaa lapsi kuin huudattamalla. Esim. unikouluissakin kuuluu käydä lasta aina rauhoittelemassa pienin väliajoin niin että kun lapsi rauhoittuu se laitetan takaisin sänkyyn ja jos alkaa taas enemmän itkemään eikä siis näytä rauhoittumisen merkkejä sängyssä niin uudelleen syliin. Lisäksi vauvalla voi oikeasti olla nälkä."
- Tuntuu kyllä itestäkin oudolta jos joku oikeasti huudattaa vauvaansa kauankin. Voiko joku oikeasti tehdä niin? En tiedä.. Mutta sekin olisi aivan älytöntä, että vauva ei saisi itkeä yhtään, vaan heti kun vauvaa ei nyt miellytä homma nii pitää kopata syliin. Tottakai rauhoittamassa täytyy käydä minuutin parin välein korkeintaan!
IHMISTUTTI:
Yöllä vaatii rintaa sen 2-3 kertaa. Kellonajoista en tiedä, koska olen aina niiiiin uninen ja väsynyt kun tyttö herättää ja annan vain tissin suuhun ja unet jatkuu kaikilla. Vieressä nukkuu juu. Oon monesti miettinyt että jos alkais vähentää noita yösyöttöjä ja siirtäis sitten omaan sänkyyn nukkumaan, mutta oon aina yöllä nii väsyny etten jaksa alkaa rauhoittelemaan erikseen, helpoin on se tissi vaan lykätä suuhun :D