Seuraavat ongelmat osoittavat, että hindulaisuus on vain tienviitta Totuuteen, ei itse totuus. Krishna oli lähin merkki siitä että Jeesuksessa Jumalan Viisaus, ja Sana tuli lihaan.
Entisen hindun Saddhu Sundar Singhin ajatuksia.
- Maya-opista:
"Jos tämä käsitys [harhasta] olisi totta, olisi hyödytöntä harjoittaa joogaa tai bhaktia tai etsiä hyvien töiden ansiota, koska hän, joka on luonut mayan, itse tuhoaa sen myöskin. Elleivät hänen voimansa siihen riitä, maya on silloin voimakkaampi kuin Brahma. ...Ja mitä todisteita ...... on siitä, etteivät ne, jotka hyväksyvät mayan opin, tai ne, jotka mietiskelevät ja saavat valaistusta, tai itse Brahmakin ole maya-ilmiöitä."
- Karmasta ja synnin todellisuudesta:
Swami Vivekananda lausui eräässä Chicagon uskontoparlamentissa: "On synti sanoa ihmistä syntiseksi". Singh kommentoi tätä lausumaa: "Jos tämä on totta, niin kaikki Vedain ja shastarain opetukset hyvistä ja pahoista teoista (karma) ovat turhaa, sillä jos synnin todellisuus kielletään, ei ihmisen hyvillä ja pahoilla teoilla ole eroa."
- Tietämisen tärkeydestä pelastukselle:
"Onko se 'tiedon' hedelmiä, että Intiassa, missä tätä 'tieto' -teoriaa on opetettu ...miljoonat ihmiset ovat vuosisatoja olleet mitä kauhistavimmassa tietämättömyyden tilassa? Jos he sanovat, ettei tämä tieto ole tavallista kansaa vaan viisaita varten, se ei ole yleismaailmallinen, ja jollei se ole yleismaailmallinen se ei ole totta, koska totuus on kaikkia varten."
- Sielunvaelluksesta ja jälleensyntymästä:
Koska jälleensyntyminen ja sielunvaellus edellyttävät kuolematonta sielua, niin Singh toteaa, että että maya-filosofian omilla päätelmillä voidaan osoittaa, ettei sielu ole ikuinen:
"Jos sielu on ikuinen, se on ajallisesti rajaton, joten sillä täytyy olla rajattomat tiedot, kuten Jumalalla. Sillä jos se on rajaton yhden ominaisuutensa puolesta, sen täytyy olla rajaton kaikkiin muihinkin ominaisuuksiinsa nähden. Mahdotonta on ajatella, että se yhdessä ominaisuudessaan olisi rajaton ja kaikissa muissa rajoitettu. Kokemuksesta tiedämme, että inhimilliset ominaisuutemme ovat rajoitetut. Sen takia myös sielu on ajallisesti rajoitettu."
Entisen hindun Saddhu Sundar Singhin ajatuksia.
- Maya-opista:
"Jos tämä käsitys [harhasta] olisi totta, olisi hyödytöntä harjoittaa joogaa tai bhaktia tai etsiä hyvien töiden ansiota, koska hän, joka on luonut mayan, itse tuhoaa sen myöskin. Elleivät hänen voimansa siihen riitä, maya on silloin voimakkaampi kuin Brahma. ...Ja mitä todisteita ...... on siitä, etteivät ne, jotka hyväksyvät mayan opin, tai ne, jotka mietiskelevät ja saavat valaistusta, tai itse Brahmakin ole maya-ilmiöitä."
- Karmasta ja synnin todellisuudesta:
Swami Vivekananda lausui eräässä Chicagon uskontoparlamentissa: "On synti sanoa ihmistä syntiseksi". Singh kommentoi tätä lausumaa: "Jos tämä on totta, niin kaikki Vedain ja shastarain opetukset hyvistä ja pahoista teoista (karma) ovat turhaa, sillä jos synnin todellisuus kielletään, ei ihmisen hyvillä ja pahoilla teoilla ole eroa."
- Tietämisen tärkeydestä pelastukselle:
"Onko se 'tiedon' hedelmiä, että Intiassa, missä tätä 'tieto' -teoriaa on opetettu ...miljoonat ihmiset ovat vuosisatoja olleet mitä kauhistavimmassa tietämättömyyden tilassa? Jos he sanovat, ettei tämä tieto ole tavallista kansaa vaan viisaita varten, se ei ole yleismaailmallinen, ja jollei se ole yleismaailmallinen se ei ole totta, koska totuus on kaikkia varten."
- Sielunvaelluksesta ja jälleensyntymästä:
Koska jälleensyntyminen ja sielunvaellus edellyttävät kuolematonta sielua, niin Singh toteaa, että että maya-filosofian omilla päätelmillä voidaan osoittaa, ettei sielu ole ikuinen:
"Jos sielu on ikuinen, se on ajallisesti rajaton, joten sillä täytyy olla rajattomat tiedot, kuten Jumalalla. Sillä jos se on rajaton yhden ominaisuutensa puolesta, sen täytyy olla rajaton kaikkiin muihinkin ominaisuuksiinsa nähden. Mahdotonta on ajatella, että se yhdessä ominaisuudessaan olisi rajaton ja kaikissa muissa rajoitettu. Kokemuksesta tiedämme, että inhimilliset ominaisuutemme ovat rajoitetut. Sen takia myös sielu on ajallisesti rajoitettu."
Vastaukset 8
Vanhimmat
Niputat hindut samaan tapaan kuin joku voisi tietämättömyyttään niputtaa kaikki kristityt yhteen ja väittää että olette kaikki ortodokseja. Tällainen henkilö voisi yrittää kumota sinun uskosi kritisoimalla Venäjän ortodoksista kirkkoa.
Ainakaan minulla ei ole hajua siitä, mikä on kuvailemasi Maya-oppi. Siihen uskovat hindut lienevätkin opillisesti yhtä kaukana minusta, joka luotan Gitaan, kuin ortodoksit ovat sinusta.
Veikkaan Vivekanandan tarkoittaneen kommentillaan syntisyydestä sitä, että länsimaisten synteinä pitämiä asioita tekevät eniten ne, jotka elävät sellaisessa ahdingossa, ettei heillä ole oikein tilaisuutta muuhun. Kristittyjen noudattaman kymmenen käskyn mukaan esimerkiksi varastaminen on synti, mutta jos olet kuolemaisillasi nälkään, kuoletko vai varastatko, EclipsE?
Hindulaisuudessa moraali on riippuvainen tilanteesta ja toimijasta. Jos minä varastan, teen varmasti väärin, koska minun ei hyväosaisena todellakaan tarvitse varastaa. Samalla perusteella en syö lihaa, sillä minun ei tarvitse osallistua eläinten tappamiseen kun tulen kerran terveyteni ja asuinpaikkani puolesta toimeen kasvisravinnollakin.
Toinen, vielä todennäköisempi vaihtoehto Vivekanandan sanojen taustaksi on, että hän toivoisi ihmisten katsovan peiliin muitten syyttelyn sijaan. Ennen kuin julistat muitten tekevän syntiä, kadu omiasi. Sitten vasta kun olet synnitön, ala osoitella sormellasi muita. Sitä päivää tuskin tulee.
Vivekananda on saattanut kommentillaan kritisoida myöskin sitä, kuinka miljoonat ihmiset ovat jatkuvien itsesyytösten vallassa hajonneet omaan itseinhoonsa ja synnintuntoonsa, sairastuneet siitä. Tämä on muuten erityisesti kristittyjen ongelma. Jumala voi antaa meille anteeksi, mutta siitä ei ole hyötyä, jos myrkytämme koko ajan itseämme itsesyytöksillä. Jotta voimme antaa anteeksi muille, meidän on ensin annettava anteeksi itsellemme.
Se, että hindulaisuuden mukaan olemme itse vetäneet ongelmat karmisesti puoleemme, ei muuta tätä. Voin todeta olevani toivoton tapaus ja voin tehdä parannuksen. Voin siinä tilanteessa, mihin olen itseni saattanut, yrittää olla niin hyvä ja synnitön kuin voin. Antaa tekojeni olla lahjoja Jumalalle siinä määrin kuin pystyn. Ja Gitassa Jumala sanoo, että se on tarpeeksi. Kun seuraat dharmaa, sinun ei tarvitse haukkua itseäsi jatkuvasti maanrakoon.
Jos et erottaisi yksittäisiä lauseita asiayhteyksistään, meidän ei tarvitsisi arvailla, mitä Vivekanandan puheenvuoro kokonaisuudessaan käsitteli.
"Niputat hindut samaan tapaan kuin joku voisi tietämättömyyttään niputtaa kaikki kristityt yhteen ja väittää että olette kaikki ortodokseja."
Mikä on oikea hindu, ja mikä on väärä?
"Ainakaan minulla ei ole hajua siitä, mikä on kuvailemasi Maya-oppi. Siihen uskovat hindut lienevätkin opillisesti yhtä kaukana minusta, joka luotan Gitaan, kuin ortodoksit ovat sinusta."
Mistäs tiedät jollet kerta tiedä?
"Veikkaan Vivekanandan tarkoittaneen kommentillaan syntisyydestä sitä, että länsimaisten synteinä pitämiä asioita tekevät eniten ne, jotka elävät sellaisessa ahdingossa, ettei heillä ole oikein tilaisuutta muuhun. Kristittyjen noudattaman kymmenen käskyn mukaan esimerkiksi varastaminen on synti, mutta jos olet kuolemaisillasi nälkään, kuoletko vai varastatko, EclipsE?"
Vai liioitteletko nälkäsi ja varastat? Vai turvaudutko sosiaalidarwinismiin varastamisen oikeuttamisen suhteen peräti?
Eikä kristillisyys todellakaan rajoitu kymmeneen käskyyn.
Sinun kannattamasta käsityksessä on ihmisen eriarvoisuuden, rasismin ja kastilaitoksen juuret, ja voitte hymyssä suin taluttaa lehmää tien yli samalla kun pikku hindu poraa paskalammikossa. Meikäläisillä sellaista ei hyvällä katsota.
"Toinen, vielä todennäköisempi vaihtoehto Vivekanandan sanojen taustaksi on, että hän toivoisi ihmisten katsovan peiliin muitten syyttelyn sijaan. Ennen kuin julistat muitten tekevän syntiä, kadu omiasi. Sitten vasta kun olet synnitön, ala osoitella sormellasi muita. Sitä päivää tuskin tulee."
Raamatun mukaan ei ole hyvä asia antaa toisten tehdä syntiä, vain jos itsekkin tekee. Eikä se olekkaan. Ei ole myöskään hyvä asia tuomita toista, sillä jos itsekkin on armon varassa, ei pidä katkaista sen mahdollisuutta toiselta. Siksi Jeesuskin kielsi katuvan kivittämisen uskoisin. Sillä katumuksesta ei ole kuolleena hyötyä, ja synti voittaa jos katuva tuomitaan.
"Vivekananda on saattanut kommentillaan kritisoida myöskin sitä, kuinka miljoonat ihmiset ovat jatkuvien itsesyytösten vallassa hajonneet omaan itseinhoonsa ja synnintuntoonsa, sairastuneet siitä. Tämä on muuten erityisesti kristittyjen ongelma. Jumala voi antaa meille anteeksi, mutta siitä ei ole hyötyä, jos myrkytämme koko ajan itseämme itsesyytöksillä. Jotta voimme antaa anteeksi muille, meidän on ensin annettava anteeksi itsellemme."
Tuo on totta. Toista kun pitää rakastaa sen minkä itseä, on mahdotonta rakastaa toista jossei tee sitä itselleekkään.
Mitä tulee itsesyyttelyyn, niin Luther kuvasi tuota tilaa perkeleen omananatuntona.
"Mikä on oikea hindu, ja mikä on väärä?"
Tässä ei ole ollenkaan kysymys siitä, kuka on oikea hindu ja kuka ei vaan siitä, että sinä etsit pahaa tehneitä ja typeryyksiä sanoneita hinduja ja sitten väität kaikkien muiden hinduiksi tunnustautuvien olevan samaa mieltä. Se on todellakin aivan sama asia kuin jos minä etsisin pahaa tehneitä ja typeryyksiä sanoneita kristityitä ja väittäisin, että jok'ikinen itseään kristityksi kutsuva on samanlainen.
Mutta ihan miten vaan, ethän sinä tuolla tavalla vahingoita kuin omaa uskottavuuttasi.
Minä olen vaisnavahindu ja uskon, että Gitassa on totuus. Silti en katso asiakseni meuhkata muille, että kaikkien pitäisi ruveta vaisnavahinduiksi.
Ja vielä tuosta viestisi lopun sielupuheenvuorosta, vaikken Maya-filosofiaa tunnekaan. Minäkin olen tavannut ihmisiä, jotka sanovat: "minä olen Jumala!" Ennemmin tai myöhemmin he ovat kaikki masentuneet tajutessaan, ettei tuon lausahduksen hokeminen ole auttanut heitä heidän ahdistuksessaan.
Onkin tärkeää lisätä lauseeseen yksi a-kirjain: "minä olen Jumalaa!"
Jokainen solusi on geneettisesti identtinen kaikkien muitten solujesi kanssa (paitsi sukusolujen, nehän ovat perimältään solunpuolikkaita). Silti yksi solu ei pysty juuri mihinkään toimimatta yhteistyössä kokonaisuuden kanssa.
Tästä on kyse myös sielun ja Jumalan suhteessa: me olemme mitättömiä soluja, kuitenkin Jumalan osia.
Täytyy sanoa että sinulla on joitakin todella hyviä ymmärryksen pointteja. Olet lähellä taivasten valtakunnan ymmärtämistä.
Mutta vielä sielusta, onko mahdollista että sielu olisi itsenäisesti ikuinen? En usko, sillä Jumala on yksi ainoa, ja Hänestä ainoastaan on sielunkin iänkaikkisuus. Jos Hän sen päättää lopettaa, ei sitä enää ole. Vai eikö sinun Jumala ole kaikkivaltias?
Sielu on laadullisesti samankaltainen Jumalan kanssa, mutta määrällisesti paljon pienempi. Koska Jumala on ikuinen, niin myöskin sielu on ikuinen. Kuitenkaan sielu ei ole kooltaan rajaton kuten Jumala, joten myöskään sielun mahdit eivät ole rajattomat. Mikä siinä nyt on niin vaikeaa ymmärtää. Bhagavad-gitassa tämä opetetaan hyvin selvästi. Katso http://www.asitis.com ...jos osaat englantia.
onko mahdollista että sielu olisi itsenäisesti ikuinen? En usko, sillä Jumala on yksi ainoa, ja Hänestä ainoastaan on sielunkin iänkaikkisuus. Jos Hän sen päättää lopettaa, ei sitä enää ole. Vai eikö sinun Jumala ole kaikkivaltias?
Jos Jumala tekee kaikkivaltiudessaan itsemurhan, toki tuhoudumme mekin, Hänen solunsa :)