7-vuotias maine coon-urokseni kuoli pari vuotta sitten, silloin en halunnut sitä eviraan lähettää (tieto lisää tuskaa) mutta vasta nyt viime kuukausina mua on alkanut vaivaamaan että mihin herra oikein kuoli.. Itse epäilen sydänkohtausta ja entinen omistaja epäili joko sitä tai sitten keuhkoveritulppaa.
Kissaa oli käytetty jalostukseen useaan kertaan kunnes reilu kolmivuotiaana jäi eläkkeelle. Joka kerta ennen astutusta sydän on ultrattu ja myöhemmin otettu myös dna-testi ja hcm ollut aina nega.
Olin ollut kaksi päivää pois kotoa ja hoitajat kävivät kolme kertaa päivässä. Ei mitään erikoista ollut sinä aikana kun en ollut kotona. Vanhuksella oli hammasongelmia joiden takia ruoka ei aina maistunut joten en heti säikähtänyt kun iltaruokaansa ei syönyt. Sitten huomasin kissan suunpielessä olevan jotain märkää, ihan kuin kuolaa. En heti soittanut lääkärille vaan ajattelin katsoa muutaman minuutin että mitä tapahtuu. Leikitin kissaa, ja se leikki kuten aina ennenkin. Liikkumisessakaan ei ollut mitään ongelmaa. Kuolasi vaan sen lisäksi, pian kuolaa valui ihan naruina. Päivystävä ei vastannut puhelimeen kun muutamia kertoja yritin soittaa, kissa läjähti lattialle (oli pystyssä kuitenkin), haukkoi henkeään, tärisi ja kuolaa tuli enemmän kuin laki sallii, suun molemmilta puolin ja aivan naruina. Soitin isälleni että tarvitsen autoa kunhan saan lääkärin kiinni (meidän kaupungissa paikat vaihtelee missä on päivystys, se voi olla naapurissa tai 40km päässä). Puhelun aikana vilkuilin kissaa, joka oli kaatunut jo kyljelleen lattialle ja yhä tärisi, tärisi, haukkoi henkeään ja kuolasi. Sitten kuulin järkyttävän ison korahduksen, joka jäi kissan viimeiseksi.
Kaikkiaan tapahtumat kestivät n. 10-15 minuuttia eli onneksi rakas vanhus ei ehtinyt hirveästi kärsiä. Oloa onneksi helpottaa ajatus että lääkäriin emme olisi edes ehtineet tuona aikana eli kissalle ei olisi voinut tehdä enää mitään. Ikävä vaan pahenee ajan myötä!!
Yritin tuota hmc- ja sydänkohtausketjuja käydä läpi (kuten koko internettiä) mutta mitään samantapaista en ole löytänyt. Kissa ei tietääkseni ole edes flunssaa koko ikänsä aikana sairastanut joten todella vaivaa tämä äkkikuolema. Nyt minulla on neljä kissaa ja toivoisin myös kaikkien lähtevä suorilta jaloin kuten tuo vanhukseni, että kenenkään ei tarvitsisi kärsiä.
Kissaa oli käytetty jalostukseen useaan kertaan kunnes reilu kolmivuotiaana jäi eläkkeelle. Joka kerta ennen astutusta sydän on ultrattu ja myöhemmin otettu myös dna-testi ja hcm ollut aina nega.
Olin ollut kaksi päivää pois kotoa ja hoitajat kävivät kolme kertaa päivässä. Ei mitään erikoista ollut sinä aikana kun en ollut kotona. Vanhuksella oli hammasongelmia joiden takia ruoka ei aina maistunut joten en heti säikähtänyt kun iltaruokaansa ei syönyt. Sitten huomasin kissan suunpielessä olevan jotain märkää, ihan kuin kuolaa. En heti soittanut lääkärille vaan ajattelin katsoa muutaman minuutin että mitä tapahtuu. Leikitin kissaa, ja se leikki kuten aina ennenkin. Liikkumisessakaan ei ollut mitään ongelmaa. Kuolasi vaan sen lisäksi, pian kuolaa valui ihan naruina. Päivystävä ei vastannut puhelimeen kun muutamia kertoja yritin soittaa, kissa läjähti lattialle (oli pystyssä kuitenkin), haukkoi henkeään, tärisi ja kuolaa tuli enemmän kuin laki sallii, suun molemmilta puolin ja aivan naruina. Soitin isälleni että tarvitsen autoa kunhan saan lääkärin kiinni (meidän kaupungissa paikat vaihtelee missä on päivystys, se voi olla naapurissa tai 40km päässä). Puhelun aikana vilkuilin kissaa, joka oli kaatunut jo kyljelleen lattialle ja yhä tärisi, tärisi, haukkoi henkeään ja kuolasi. Sitten kuulin järkyttävän ison korahduksen, joka jäi kissan viimeiseksi.
Kaikkiaan tapahtumat kestivät n. 10-15 minuuttia eli onneksi rakas vanhus ei ehtinyt hirveästi kärsiä. Oloa onneksi helpottaa ajatus että lääkäriin emme olisi edes ehtineet tuona aikana eli kissalle ei olisi voinut tehdä enää mitään. Ikävä vaan pahenee ajan myötä!!
Yritin tuota hmc- ja sydänkohtausketjuja käydä läpi (kuten koko internettiä) mutta mitään samantapaista en ole löytänyt. Kissa ei tietääkseni ole edes flunssaa koko ikänsä aikana sairastanut joten todella vaivaa tämä äkkikuolema. Nyt minulla on neljä kissaa ja toivoisin myös kaikkien lähtevä suorilta jaloin kuten tuo vanhukseni, että kenenkään ei tarvitsisi kärsiä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
7-vuotias ei ole kovin vanha kissaksi. Kuolaaminen ja muut oireet kyllä viittaavat johonkin myrkytykseen-olisiko mahdollista? Esim. jokin viherkasvi tms. Sydänkohtaus tai veritulppa ei aiheuta kuolaamista. Sydänviassa tulee muita oireita ensin esim yskiminen,väsyminen yms. Mukavaa jouluodotusta sinulle ja kissoillesi!
Kyseessähän oli rotukissa eli onhan 7-vuotias jo vanha mutta ei siis suinkaan ikäloppu =)
Kasveja mulla ei ole ikinä ollut eikä tule kyllä yhtään mitään mieleen mistä olisi myrkytyksenkään voinut saada. Mysteeriksi taitaa jäädä.
Mukavaa loppuvuotta myös sinulle, me kiitämme =)
Itseasiassa HCM on sellainen sydänvika, että se hyvin usein tappaa ennen kuin mitään oireita on ollut näkyvissä. Varsinkin jos kyseessä on vielä nuori kissa. Muissa sydänvioissa on sitten enemmän noita ennakko-oireita havaittavissa.
No ei tuo 7 vuotta ole mikään vanha vaikka kuinka olisi rotukissa. Itsellä on 10 kissaa joista 6 on tuotakin vanhempia. Vanhin täyttää ensi vuonna 14 v., seuraava 13 v., sitten 12 v., 2 x 10 v. ja 9 v. Nuorinkin jo tulee 2 vuotiaaksi.
Kannattaako tuota miettiä jos ei ole kissaa kuoleman jälkeen lähetetty avattavaksi. Mitään varmuutta kun kuolemasta ei voi saada, varsinkaan jos kissa on testattukin ja ultrattu eikä niissä ole mitään havaittu. Se on vain itsensä kiusaamista miettiä mikä kuoleman on aiheuttanut, kun selvyyttä ei voi saada.
Eilan kuoli 7-vuotias kissani veritulppaan. Se iski yhtäkkiä ja halvaannutti heti takapään. Sairaalassa kissa lopetettiin, koska kivut olivat ihan kamalat eikä niitä olisi enää saanut pois. Hän kuoli rauhallisesti sylissäni. Suru on valtavan suuri eikä ymmärrä, että terveelle kissalle voi käydä näin.
Muistaakseni siitä on n 2-3 vuotta aikaa kun koiria kuoli kuivamuonassa olleeseen homeeseen. Oireiden ilmestyttyä koira menehtyi ihan päivässä, ensin oli ruohahaluttomuutta ja yleistä apatiaa. En ole kuullut olisko kissoilla ollut vastaavaa.
Mun mielestä tuo kuulostaa HCM:ltä sitten kuitenkin. Meidän kissalla on todettu HCM, ja saa aina välillä sellaisia kohtauksia, että jalat ei kanna, lösähtää lattialle ja haukkoo henkeään / läähättää ja kuolaa. Ne on onneksi toistaiseksi menneet ohi. Kissallesi on voinut tulla HCM:n aiheuttama veritulppa. Vaikka kissa saisi negatiivisen HCM-testin, sillä saattaa silti olla HCM. Voimia menetykseesi.
Meidän mainecoon uros kuoli viime yönnä. Sai ilmeisesti sydärin. Minuutissa kaikki oli ohi mutta oli se karmivaa katseltavaa...
Edelliseen vielä, että oli 3-vuotias.
osanotto. minun 15v maatiais kissa nukkui ikiuneen 18.12-15 oli virtsa vaivat jne ja lääkäri epäili maksa sökö. t.kape ex hiipen isäntä
Otan osaa! Ystävän menetys on aina kova pala, jaksele!