Kylpyhuonerempat taloyhtiön laskuun?

Ei kuulu taloyhtiölle maksaa vesieristeitä jos osakas keksii remontoida kylppäritilat. Vain siinä tapauksessa että on todellinen kunnossapitotarve jonka vuoksi remontoidaan.

Kyllä yhtiökokous voi näin enemmistöpäätöksellä päättää.
Ex-hpj:n ehdottama osuuden jyvitys vaatii sitten jo vapaaehtoisuutta osakkaalta, joka joutuu maksamaan enemmän kuin vastikeperuste muuten vaatisi.

Järkevämpää voisi olla, että yhtiö kävisi läpi kylpyhuoneet ja huonokuntoiset remontoitaisiin. Joka tapauksessa tällaisten huonokuntoisten (yhtiön rakenteet rikki - esim vesieristys) remontointivastuu kuuluu yhtiölle, ellei yhtiöjärjestyksestä muuta johdu. On yhtiönkin etu, että rakenteisiin ei valu vettä - remontin hinnaksi tulee lopulta paljon enemmän jos alakerran katosta alkaa vettä tippua.
Kylppärit eivät ole ikuisia ja jokaisen vuoro tulee kyllä ajallaan sitten saada se korjaus, on sitten vain omaa "tyhmyyttä" jos on mennyt omilla rahoillaan remontin tekemään. Kukaanhan ei pysty sanomaan, kuinka kauan siinä menee aikaa, että hyväkuntoinenkin kylppäri alkaakin vuotamaan ja korjausta vaaditaan. Siinä mielessä voi tulla isoja riitoja, jos jollekin annetaan maksuhelpotuksia sillä perusteella, että juuri nyt ei tarvitse mitään tehdä.

Hallitusjäsen x kirjoitti:

Kyllä yhtiökokous voi näin enemmistöpäätöksellä päättää.
Ex-hpj:n ehdottama osuuden jyvitys vaatii sitten jo vapaaehtoisuutta osakkaalta, joka joutuu maksamaan enemmän kuin vastikeperuste muuten vaatisi.

Järkevämpää voisi olla, että yhtiö kävisi läpi kylpyhuoneet ja huonokuntoiset remontoitaisiin. Joka tapauksessa tällaisten huonokuntoisten (yhtiön rakenteet rikki - esim vesieristys) remontointivastuu kuuluu yhtiölle, ellei yhtiöjärjestyksestä muuta johdu. On yhtiönkin etu, että rakenteisiin ei valu vettä - remontin hinnaksi tulee lopulta paljon enemmän jos alakerran katosta alkaa vettä tippua.
Kylppärit eivät ole ikuisia ja jokaisen vuoro tulee kyllä ajallaan sitten saada se korjaus, on sitten vain omaa "tyhmyyttä" jos on mennyt omilla rahoillaan remontin tekemään. Kukaanhan ei pysty sanomaan, kuinka kauan siinä menee aikaa, että hyväkuntoinenkin kylppäri alkaakin vuotamaan ja korjausta vaaditaan. Siinä mielessä voi tulla isoja riitoja, jos jollekin annetaan maksuhelpotuksia sillä perusteella, että juuri nyt ei tarvitse mitään tehdä.

Lue lisää

Yhtiöjärjestyksestä poikkeava jyvitys perustuukin vapaaehtoisuuteen. Siitä huolimatta jyvitys on yleensä hyvä ja tasapuolisuutta edistävä ratkaisu mikäli hyöty remontista jakautuu epätasapuolisesti osakkaiden kesken. Jyvitystä käytetään usein mm. hissi-, ulko/terassi/parvekeovi, -parvekeremonteissa. Tasamaksuja en kuitenkan kannata, vaikka kukin osakas hyötyisi aineellisesti remontista täsmälleen saman veroisesti.

"on sitten vain omaa "tyhmyyttä" jos on mennyt omilla rahoillaan remontin tekemään."

Tämä on mielestäni yhtiön kannalta varsin erikoinen näkökulma.

Jos tilanne on se, että yhtiö päättää remontoida kaikki pesuhuoneet, on aivan järjetöntä remontoida niitä, jotka ovat hiljattain remontoitu. Tällöin jos osakas on itse kustantanut remontin, silloin ainoa järkevä tapa on jyvittää/hyvittää se tulevan remonttilainan maksuosuudessa.

Olipa tässä taannoin tapaus, jossa varastohuoneen omistaja oli uusinut oman laskuunsa osakkeensa ikkunat. Yhtiö teki kohta sen jälkeen päätöksen muiden ikkunoiden uusimisesta ja kirjasi päätökseen, ettei ko. varastohuoneen ikkunoita uusita. Se oli hyvä ja järkevä päätös. Yhtiöltä kuitenkin unohtui huomioida hyvitys osakkaan itse tekemästä remontista, eikä sitä ollut aikomuskaan huomioida maksuosuuksia määritettäessä. Hyvitys kuitenkin tuli lopulta sen jälkeen kun ko. osakas antoi yhtiölle vaihtoehdot, jotka olivat joko hyvitys tai ikkunoiden uusiminen (jälkimmäinen tuplasti kalliimpi yhtiölle). Hallitus ja isännöitsijä olisivat uusineet ikkunat, mutta asia vietiin yhtiökokoukseen ja siellä sentään saatiin järki käteen.

Kun putkirempan keskimääräinen uusiminen on n. 50 vuotta, niin silloin Kph-rempan pitää osua n. 25 vuoteen ja silloinkin se on otettava pts-suunnitelmissa ajoissa esille, jotta jokainen osakas tiedostaa ajankohdan.
Kph-remontin edellytys yhtiökokouspäätöksen taakse on se, että osakkaat eivät ole niitä alkaneet tehdä oma-aloiteisesti mukavuusremontteina.

Aivan oikein sanottu.
Kaiken takana on suunnitelmallisuus, jotta kaikki tietävät mitä tuleman pitää.
Siinä uusi as oy laki on parhaimillaan.

89342+47-jdöfls kirjoitti:

Aivan oikein sanottu.
Kaiken takana on suunnitelmallisuus, jotta kaikki tietävät mitä tuleman pitää.
Siinä uusi as oy laki on parhaimillaan.

Suunnitelmallisuus on tietysti hyvä asia. Kuitenkin suunnitelmaan tulisi laittaa ainoastaan faktoihin perustuvaa tietoa, ei turhia mutuja tai hatusta vedettyjä arvioita kustannuksista.

Suunnitelmaa ei kannata laatia almanakka kourassa, vaan perustaa remonttitarpeet ja jatkotoimet todelliseen tietoon.

Märkätilojen kohdalta itse kirjaisin 5v suunitelmaan ainoastaan: "silloin ja silloin... tullaan suorittamaan märkätilojen kosteus-/kuntokartoitus".

Ex-Hpj... kirjoitti:

Suunnitelmallisuus on tietysti hyvä asia. Kuitenkin suunnitelmaan tulisi laittaa ainoastaan faktoihin perustuvaa tietoa, ei turhia mutuja tai hatusta vedettyjä arvioita kustannuksista.

Suunnitelmaa ei kannata laatia almanakka kourassa, vaan perustaa remonttitarpeet ja jatkotoimet todelliseen tietoon.

Märkätilojen kohdalta itse kirjaisin 5v suunitelmaan ainoastaan: "silloin ja silloin... tullaan suorittamaan märkätilojen kosteus-/kuntokartoitus".

Lue lisää

Olen itse yleensä mukana kierroksella kuntokartoittajan kanssa. Jokaisesta asunnosta tehdään oma kortti johon kirjataan mm. vesikalusteiden kunto, lämpötilat, sähköturvallisuus ja märkätilojen pintamittaus. Samalla tehdään putkimiehelle lista vuotavista pytyistä tai hanoista jotka saadaan yhdellä käynnillä kuntoon, verrattuna että niitä käytäisiin korjaamassa yksitellen. Lisäksi katsotaan tekniset tilat, julkisivut ja katot. Kustannus on pari tonnia kun ei ota kalleinta firmaa vaan keskittyy osaamiseen.

Kuntokartoituksen perusteella laaditaan PTS-suunnitelma josta hallituksen kesken vuosittain katsotaan mitä esitetään vuosibudjettiin korjauksiksi. Sekä hallituksella että osakkailla on jatkuvasti edessään aikajanalla mitä korjauksia on tulossa, ja mikä tärkeintä ne saadaan ryhmiteltyä järkeviksi kokonaisuuksiksi. Silloin ei ole liian monia päällekkäisiä lainoja tai makseta ns. työmaan ylösnostokuluja yksittäisistä eriaikaisista korjauksista.

Jokaisen PTS:n esittelyn jälkeen joku hallituksen jäsen ja pari osakasta myy asuntonsa mutta se on sitä elämää.

Paitsi, että kotitalousvähennykseen ei hyväksytä taloyhtiön vastuulla olevia töitä.

No ei se nyt mene noin.

Yhtiöllä saattaa olla esimerkiksi vuokratuloja.

ikkalalla: voitkin painua helvettiin täältä, ei näitä vanhoja ketjuja tarvitse nostaa.

uhmo kirjoitti:

Paitsi, että kotitalousvähennykseen ei hyväksytä taloyhtiön vastuulla olevia töitä.

Miten niin ei hyväksytä? Lähde?

Tuleeko se verottaja lukemaan yhtiöjärjestystä?

Kotitaloustyövähennyksestä liikkuu väärää tietoa vuodesta toiseen ihan siitä syystä että sen kontrolli tapahtuu jälkikäteen ja satunnaisesti. Ihan sama kun yrittäjä täällä uhoo kuinka naapurin autonkin bensat menee "virman piikkiin". Saahan ne sinne kun laittaa mutta verotarkastuksessa ne menee palkkatuloina eivätkä ole vähennyskelpoisia kuluina. Jos verotarkastuksia tehdään muutama tuhat vuodessa niin riski jäädä kiinni on pieni, silti se ei tarkoita että niin saisi tehdä.

Asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön kunnossapitovastulle kuuluvien korjaustöiden vähentäminen kotitaloustyövähennyksenä on laitonta. Vaikka naapurin Esa sen teki eikä kukaan huomannut, ei tee siitä laillisempaa.