Apu löytyy; www.aslan.fi

Entä jos en halua "vapautua" homoudesta? On niin ihanaa, kun miehekäs mies panee minua karvaisella kyrvällä suoleen. Rakastan, kun minua naidaan suoleen ja rakastan myös kusen, hien, paskan ja sperman hajua ja makua.

Pistin hieman tietoa näistä niin sanotuista "eheyttäjistä" näillekin sivuille. Seuraavassa pieni katkelma laittamastani linkistä löytyvästä Olli Stålströmin tekstistä:



"Eheytysliikkeen näkyviä ideologisia maahantuojia Suomessa ovat Kristillisen liiton entinen kansanedustaja pappi-psykiatri Asser Stenbäck (1993), kristillisten nykyinen kansanedustaja Päivi Räsänen (1996), Kirkon tutkimuskeskuksen sarjassa kirjoittava teologi Trygve Cederberg (1994). Eheytysliikkeen piirissä toimiva Seppo Jokisen (1993) kirjassa kerrotaan tämän suunnitelleen eheytysterapiansa yhdessä Jumalan ja Turun yliopiston kanssa (Jokinen 1993, 10).

Aslanin kirjassakin (Syntyjä syviä (1995)) kirjoittava eheyttäjä Mikko Aalto (1987) taas varoittaa Raamattuun ja Freudiin vedoten sortumasta itsetyydytykseen ja homoseksuaalisuuteen, sillä esimerkiksi naisilla itsetyydytys saattaa johtaa seksuaalisuuden kokemiseen ilman miestä ja sitä kautta lesbouteen, (Aalto 1987, 245). Eheytysliikkeet ja sen katto-organisaatiot (NARTH, Paul Cameron) pyrkivät irrationaalisista dogmeistaan huolimatta saamaan aikaan mediajulkisuutta (esim. Förars 1996 sekä Förars 2001).

NARTH:iin tukeutuvan eheytysliikkeen eurooppalaisen haaran pääideologin, hollantilaisen psykologin Gerard van den Aardwegin perusteos Geaardheid of scheefgroei? Een psychologische kijk op homofilie (van den Aardweg 1984) on pitkälti antanut mallin vastaavalle suomalaiselle teokselle Syntyjä syviä (Puonti 1995), joka toistaa hollantilaisen esikuvansa argumentit, osittain sanatarkasti. Van den Aardwegin teos on itse asiassa yhteenveto edellä käsitellyistä konservatiivisista psykoanalyyttisistä häiriöteorioista ja potilasotoksista, joista keskeisimmät ovat klassiset Bergler (1958), Bieber ym. (1962) ja Socarides (1978). Kuten vastaava suomalainen teos, van den Aardweg vaikenee siitä, että hän viittaa ainoastaan potilasotoksista tehtyihin sairausteorioihin.

Van den Aardweg on kerännyt järjestelmällisesti sairaustapauksia tehdessään virheellisiä yleistyksiä siitä, kuinka sairaita ja onnettomia homot ovat. Taktiikka on sama kuin perinteisessä psykoanalyysissä: kuvataan psykiatristen potilaiden ongelmia, väitetään kaikkien homojen kärsivän samoista ongelmista ja siten kuvataan homous sinänsä häiriönä ja onnettomuutena. Van den Aardweg havainnollistaa sairaskertomuksia taktisesti valituilla esimerkeillä mm. yhdestä nimettömästä hollantilaisesta homosta, joka tappoi itsensä ihmissuhteensa katkettua. Van den Aardweg kysyy itsemurhan tehneestä retorisesti: "Kuinka mones katkennut ihmissuhde tämäkin oli?" (van den Aardweg 1984, 18).

Van den Aardweg (1984) samoin kuin suomalaisen eheytysliikkeen ideologi Puonti (1995) valikoi taktisesti sellaisia potilasotoksia, joihin joutuneiden sairaiden ihmisten varhaislapsuuden ihmissuhteissa oli joitakin ongelmia, vaikka laajoihin, yleisiin otoksiin perustuvat vertailututkimukset (yhteenvetona esim. Marmor 1980) osoittavat, että tutkittaessa muita kuin psykiatrin potilaita, ei voida havaita tietyntyyppisen perhetaustan liittyvän homoseksuaalisuuteen. Eheytysliikkeen retoriikalle on tyypillistä, että laajat vertailututkimukset, jotka on tehty muista kuin potilasotoksista, pyritään väittämään perusteettomiksi yrittämällä leimata tutkimusten tekijät tai niihin viittaavat henkilöt "gayaktivisteiksi" tai esittämällä propagandistisesti, että tutkimukset palvelisivat "gayaktivistien" tai "uskontoa traumaattisesti vastustavien" tarkoitusperiä.

Eheytysliikkeeseen liittyvän Paul Cameronin oppeja Suomeen tuova teologi Joakim Förars (1996) tuomitsee Kinseyn yleisyystutkimukset epätieteellisiksi nimittämällä Alfred Kinseyä "gayaktivistiksi". Eheytysliikkeen ideologit käyttävät näin henkilöön kohdistuvaa (ad hominem)-argumenttia maagisen rituaalin tavoin yrittäessään leimata omaan ideologiaansa sopimattoman tieteellisen tutkimuksen tuloksia epäpäteviksi.

Eheytysliike suuntaa erityisen kovan hyökkäyksen "gay-aktivisteja" sekä Yhdysvaltain psykiatriyhdistystä (APA) vastaan, jonka he katsovat "antaneen periksi" gay-aktivistien painostukselle. Täten eheytysliike on läpipolitisoinut keskustelun homouden häiriöleimasta.

Eurooppalaisen eheytysliikkeen ideologi van den Aardweg tuomitsee APA:n sairausluokituksen muutoksen täsmälleen samoin demagogisin argumentein kuin liikkeen suomalainen edustaja Puonti (1995): luokituksen muutos ei perustunut tieteelliseen tutkimukseen, vaan "hyökkäyshaluisten homoseksuaaliryhmien" ("strijdbare homofiele groeperingen") painostukseen (van den Aardweg 1984, 21). Tämän perusväittämän tukemiseksi hän tarkoitushaluisesti valikoi pelkästään psykiatrisia sairauskertomuksia, kuitenkaan tuomatta rehellisesti ilmi valikointitekniikkaa..."

"...Suomalaiselle eheytysliikkeelle on ollut luonteenomaista epärehellinen ja harhaanjohtava esiintyminen. Se on pyrkinyt salaamaan fundamentalistisen taustansa ja yrittänyt pukea uskonnollisen ja moralistisen tuomitsemisen tieteellisen kielen valepukuun.

Eheytysliikkeiden tekstit eivät kuitenkaan noudata tieteellisten tekstien laatuvaatimuksia. Eheytysliike on valheellisin premissein pyrkinyt soluttautumaan uskonnollisten seurojen lisäksi yliopistoihin ja mielisairaaloihin levittämään sanaa homoista ja lesboista häiriintyneinä. Eheytysliikkeen oma ideologi on useassa yhteydessä esiintynyt naamion takaa esimerkkinä siitä, miten homomiehet "vihaavat isäänsä niin että voisivat tappaa hänet." Eheytysliike on ensi sijassa poliittinen liike, jonka tarkoitus on hyökätä Yhdysvaltain psykiatriyhdistystä (APA) sekä eri maiden seksuaalisia vapautusliikkeitä vastaan.

Yksi esimerkki uskonnon soluttautumisesta tieteeseen oli Aslanin liittyminen Terveyden edistämisen keskusliiton (TEK) jäseneksi, jonka verkkosivulla Aslan käynnisti kampanjan APA:n syyttämiseksi virheellisen tiedon antamisesta sen sorruttua homoaktivistien painostuksen alla. Vasta Yhdysvaltain psykiatriyhdistyksen kysyttyä vuonna 1999, miksi TEK:in sivuilla hyökätään APA:a vastaan, linkit Aslanin sivuihin sammutettiin, vaikka Aslan sai jäädä jäsenjärjestöksi. Tässä yhteydessä käydyissä keskusteluissa Aslan ei edes myöntänyt, että he saavat ideologiansa suoraan NARTH:in materiaalista.

Myöhemmin muuan eheytysideologi kirjoitti myös TEK:n alaiseen lehteen Aseman lapset, jossa tämä luonnehti homoseksuaalisuutta vääristyneeksi korvikeideologiaksi. Eheytysliikkeen ideologin mukaan identiteettiongelmissa kamppaileva nuori saattaa valita homoseksuaalisen identiteetin "korvikkeeksi". Kirjoittajan mukaan on parempi olla vaikka "heilupeppu hintti" kuin ei mitään.

Muuan HY:n psykologian laitoksen professori antoi tukensa Aslanin kirjan psykologiselle luvulla vuonna 1995. Siitä lähtien käyty kiistely on kuitenkin muuttanut rintamalinjojen luonnetta. Aslanin esiintyminen tieteellisenä organisaationa ja varteenotettavana lausunnonantajana esim. eduskunnalle on vähentynyt. Sen edustajat ovat joutuneet tulemaan yhä rehellisemmin ulos uskonnollisina kiihkoilijoina, jotka taistelevat omaa seksuaalisuttaan vastaan.

Loppukeskustelun alkaessa eduskunnassa keväällä 2001 Aslan esittikin yhteenvedon vastalauseistaan Espoon helluntaiseurakunnan verkkosivuilla. eikä enää Helsingin yliopiston psykologian laitoksen arvovaltaan vedoten tai Terveyden edistämisen keskuksen verkkosivuilla."

..yksi pätkä tuosta Olli Stålströmin tekstistä. On vähän lyhyempi kuin tuo edellinen tänne laittamani.



"Jo muutaman vuoden ajan uskonnollis-psykoanalyyttinen eheytysliike on yrittänyt saada asemaa uskonnollisten seurojen lisäksi niin tiedotusvälineiden, valtionkirkon kuin yliopisto-opetuksenkin piirissä Suomessa. Siltä osin kuin Suomessa opetetaan yliopistoissa ja mielisairaaloissa heteroseksuaalisuudesta luonnonlakina, jota Saatanan salajuonet voivat johtaa harhaan, ollaan palaamassa keskiaikaan, Noitavasaran argumentteihin, jotka sytyttivät noitavainot juutalaisia, naisia ja sodomiitteja vastaan.

Eheytymisestä puhuminen osoittautuu tarkemmin tutkittaessa demagogiaksi. Eheytysliikkeen projektisihteeri, pastori Hannele Turkki myöntää julkisesti, ettei 'eheytyminen' muuta itse seksuaalista suuntautumista. Turkki vertaa eheytysprosessia AA-liikkeeseen. Turkin mukaan "Ihminen käy eheytystä läpi koko loppuelämänsä eikä hän ole koskaan vapaa homoseksuaalisista kiusauksista" ("Minuuden eheytyminen voi tehdä homosta heteron". Turun Sanomat 17.3. 1996, sivu 8).

Eheytysliikkeen kirjallisuudesta käy ilmi, miten liike pyrkii katkaisemaan homoseksuaalien ihmissuhteet ja lisäämään heidän syyllisyydentunteitaan. Siten eheysliike rikkoo ihmissuhteita antamatta mitään tilalle. Rinnastus AA:han ontuu siinä mielessä, että alkoholismista on mahdollista ja toivottavaa toipua, sillä alkoholin liikakäyttö on hengenvaarallista. Sen sijaan toisen ihmisen läheisyys ja rakkaus eivät sinänsä ole vaarallisia vaan, päinvastoin, uskonnollisella syyllistämisellä aikaansaatu pidättyminen ja yksinäisyys voivat johtaa masennukseen ja itsetuhoisiin ajatuksiin ja käyttäytymiseen. Psykologian ja psykiatrian alan ammatilliset organisaatiot ovat siksi vakavasti varoittaneet eheytysterapiasta. (Ks. esim. Haldeman 1996, 881-896)"