Tämä palsta on säälittävä osoitus kasvatusammattilaisten (äitejen) avautumista! Pysähdyttekö itse koskaan miettimään mitä on narsismi ja mikä on narsistinen persoonallisuushäiriö? Sehän on tilastollinen mahdottomuus, että kaikki exänne olisivat narsisteja ja huomaisitte sen vasta eron jälkeen. Ero on ero ja siinä tulee monia tunteita läpikäytyä monella eri tavalla, mutta narsismi on hyvin eri asia.
Ei minunkaan eksäni näytä parhaita puoliaan ja voin sanoa vihaavani häntä tällä hetkellä, mutta en ole latomassa hälle siitäkään huolimatta sadoittain luonnehäiriöitä ja käsittelemässä eroa noin poikki ja pinoon.
Ei minunkaan eksäni näytä parhaita puoliaan ja voin sanoa vihaavani häntä tällä hetkellä, mutta en ole latomassa hälle siitäkään huolimatta sadoittain luonnehäiriöitä ja käsittelemässä eroa noin poikki ja pinoon.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Katsos, täällä mieht on narsisteja ja naiset lissuja. Kyllä ihmise n on hyväksyttävä ihminen sellaisena kuin on, vaikkei miellytäkkään, mutta eihän exän kanssa tarvi olla kaveri, ei edes nähdä, ellei lapset nyt sitten ole sylivauvoja vielä, tuksin yksin tepastelee isän luo.
Mutta kun avautuu, niin heti lissutellaan tai väitetään narsistiksi ym. Se vaan on tapa saada ihminen tuntemaan syyllisyyttä omasta elämästään, mokista tai muusta.
Juu ei, ei kaikki miehet ole narsistisesti luonnehäiriöisiä. Mutta niitäkin on ja harvoinpa näillä palstoilla kukaan mistään normaaleista ihmisistä puhuvat ja puhkuvat, täällä korostuu ne, jotka ovat olleet narsistin kanssa suhteessa tai muuten tekemisissä.
Minä huomasin exäni olevan narsisti jo yhdessäoloaikanamme ja aikani yritin siinä hullunmyllyssä selvitä, kunnes vihdoin tajusin, että hän ei tule muuttumaan koskaan. Erosin ja se on ollut pelastukseni. Mutta silti en vihaa exääni, enkä ole katkera. Hän on sairas eikä se, että minä häntä vihaisin, häntä parantaisi. En tunne exääni kohtaan oikeastaan mitään, ehkä korkeintaan halveksuntaa. Katsos ainoa keino päässä eroon narsistista on olla täysin välinpitämätön hänen suhteensa, niin tunteissa kuin toiminnoissa.
Minäkin halveksin exääni, pesunkestävä narsisti ja säälin nyksää! Pitää rouvalla pään olla umpiluuta, kun keroin jo heidän suhteen alussa minkälaisia temppuja exä teki. Nooh, jokaisen pitää itse päättää siitä, kuinka kauan lyö päätään betoniseinään. Tämä on lyönyt nyt 6 vuotta ;)
Kyllä omalle kohdalleni osui aika narsistinen tyyppi, aina oli minä, minä... yllättävintä kyllä hän aina syytti minua kuinka halusin ostaa kaikkea autoja, traktoreita, työkoneita eläimiä. Juoksin 24 vuotta kahden työn välissä, hoidin ja passasin, kuuntelin hänen vaivojaan ja tuskaansa. Paras hetki oli kun olin todella sairas, puolisko touhusi itsensä sairaslomalle ettei vaan olisi joutunut töitään tekemään. Lopulta järki voitti ja nostin hänet pihalle, erotaistelu oli tuskaa ja helpotusta, en itkenyt jälkeen vaan tunsin vapautta. Ajatella nyt voin käyttää rahani kuin tahdon, kulkea siellä missä huvittaa ja olla tekemisissä niiden ihmisten kanssa joidenka tahdon. Voin leipoa piparkakkuja ja roiskauttaa hajuvettä korvan taa jos tuntuu siltä, ennen ei tullut kysymykseenkään niin pahasti häntä hajut kiusasi. Sitä tunnetta ei voi sanoin kuvata kun huomaa voivansa tehdä niitä juttuja jotka on ollut sen 24 vuotta kiellettyjä tavalla tai toisella. Voin jutella ihmisillä ilman kuulusteluja ja ajatusta mitä exäni on asiasta mieltä, voi olla oma itsensä. En siedä exääni enään, vien lapset jokatoinen viikonloppu, asiat hoidetaan tekstiviestillä, mutta toivon ettei meidän tarvi koskaan puhua toisillemme tai olla samassa huoneessa. Lasten takia on pakko olla jollain lailla tekemisissä, mutta toivottavasti mahdollisimman vähän. Uskon hänen vielä löytävän jonkun höynäytettävän rinnalleen, mutta en aio olla hänen onnensa tiellä. Itse mietin kyllä hyvin tarkkaan kaipaanko edes toista rinnalleni, siivet kärähti sen verran pahoin.
Ihan kuin meillä. Uusi höynäytettävä on löytynyt, luojalle kiitos. Silti vielä yrittää ahdistella ja määräillä. Vapaudentunne on sanoinkuvaamaton, en todellakaan halua yhtään määräilijää enää saman katon alle. Seurustella vielä toki voin, mutta eri osoitteissa.
Jokaisella meillä pitäisi olla itsemääräämisoikeus, mitä tulee omiin ajatuksiin ja omaan kehoon, mutta narsistille nekin ovat OMAISUUTTA!
Narsistilla ei ole oikeita tunteita, pelkkää teeskentelyä ja valhetta koko elämä, eikä narsismistä voi parantua.
Mitä tulee tuohon aloitukseen, niin on aika provosoivaa mennä ääripäähän, kukaan ei ole väittänyt KAIKKIEN miehine olevan narsisteja. Minullakin on tästä, ensimmäinen ei ollut narsisti, muuten vain laiskansutjakka ja välinpitämätön vätys, toinen olikin jo pelottava sellainen.