Mulla on viljatila ja lisäksi on pieni muotoista emojen kasvatusta. Tällä hommalla olen pärjännyt 32vuotta ja neljä lasta kasvatettu. Rahaa on jäänyt muuhunkin kuin elämiseen ja koneetkin on saatu pidettyä kunnossa. Mettääkään ei ole myyty kun kerran vuonna 1983. Nyt jo useemman vuoden kirjanpitäjä on sanonu että tila on tappiollinen eikä siis kannata ja pellot kuulemma pitäs vuokrata pois.
Tätä tappiollisuutta mää en ymmärrä. Meille jää kuitenkin säästöön rahaa verojen ja kaikkien pakollisten maksujen reilu 20000€ vuodessa.
Mää on aiemmin ymmärtäny että tappiollisuus meinaa sitä, että rahat ei edes riitä menojen maksuun. Sitä se ainakin ennen meinas.
Osaisko joku fiksumpi selittää tällaselle vanhalle äijälle miten tää talous ja kirjanpito on muuttunu, kun vaikka sulle jää käteen raha, nii silti se on tappioo.
Tätä tappiollisuutta mää en ymmärrä. Meille jää kuitenkin säästöön rahaa verojen ja kaikkien pakollisten maksujen reilu 20000€ vuodessa.
Mää on aiemmin ymmärtäny että tappiollisuus meinaa sitä, että rahat ei edes riitä menojen maksuun. Sitä se ainakin ennen meinas.
Osaisko joku fiksumpi selittää tällaselle vanhalle äijälle miten tää talous ja kirjanpito on muuttunu, kun vaikka sulle jää käteen raha, nii silti se on tappioo.
Vastaukset 102
Vanhimmat
TROLLI
Tältä palstalta ei kuule kannata kysyä mitään asiallisia kysymyksiä. Hetihän täällä joku kirjoittaa että "trolli" tosin en edes tiedä mitä se tarkoittaa.
Mutta joka tapauksessa meilläkin on reilu 60ha viljatila ja sillä on parjätty ja edelleenkin pärjätään kahden lapsen kanssa.
Tuo höpinä tappiollisuudesta mitä nykyään toitotetaan jokaisessa lehdessä, niin eihän se koske kuin nuorten velkaisia ja sellaisia tiloja, joilla on vuokramaita hirveillä vuokrilla.
Mutta kyllä meitäkin, jotka taloudellisesti pärjäämme maataloudella on kuitenkin aika paljon. Tälläkin peltoaukealla on kolme muuta isäntää, jotka ovat päätoimisia ja sillä pärjäävät.
Ilmeisesti tuo tappiosi tarkoittaa pääomasi tuottoa. Elikä vaikka sinulle jää kuinka rahaa tahansa, niin jos et saavuta tunteihin nähden tavoiteltua palkkaa, niin silloin saavuttamatta jäänyt osa pienentää tulojasi. Ja koska et saavuta laskennallista palkka tavoitetta, niin pääomallesi ei tule korkoa.
Itselleni koko asialla ei ole mitään merkitystä, mutta nykyajan talousorjentuneiden ihmisten mielestä joka asiasta pitää saada laskennallista hyötyä.
töissä, kyllähän sitä sitten viljatilallakin pärjäilee..
Ihmettelen kanssa vähän samaa. Mulla on erillinen maatalouden tili josta maksetaan kaikki maatalouden menot ja sinne tulee tulot ja maksetaan lainan korot ja lyhennykset. Joka vuosi on sille tilille enemmän rahaa tullut kuin sieltä on lähtenyt. On sitten pitänyt tehdä nostoja yksityistalouteen että ei tili ylittyisi...
Luulisi sinunkin ymmättävän, että se "ylitys" on sitä, millä sinun pitäisi perheinesi elää, siis "palkkaasi". Pakko sitä "ylitystä" on tulla kun pitää jotenkin eläää, ainakin minulla viljanviljelijänä sitä tuppaa tulemaan vähänlaisesti..
Jos minun toimintani olisi tappiollista, niin mitenkäs minä olen vuosikausia pysytnyt päätoimisesti tätät harrastamaan, vaikkei muita tuloja ole, eikä se vaimokaan ole tilan ulkopuolella töissä, eikä metsääkään kuin ole 30ha isän hakkaamaa raiskiota.Tällä simenviljan viljelyllä täysin eletään.
No, osa-aikaisena minulla tulot tulee muualta. Mutta olen silti lähtenyt siitä periaatteesta että maatalouden on tuotettava voittoa eli tuolle maataloudeb tilille pitää jäädä rahaa, ei tätä muuten kannata jatkaa. Lisäksi jos vuokraisin pellot pois niin saisin siitä noin 15-17 k-euroa tuottoa tekemättä mitään. Tavoite on siis saada tuon verran joka vuosi, muuten homma ei kannata.
Kyllähän se homma kannattaa, jos siitä saa jonkinlaisen elannon ja esim. 2 %:n koron sijoitetulle pääomalle, näinhän se metsässäkin on, miksi maataloudella pitäisi olla kovempi korko, raha on kumminkin aikalailla turvassa, kun se on sijoitettuna maahan.
>raha on kumminkin aikalailla turvassa, kun se on sijoitettuna maahan.
Ei sitä sitten missään muualla olekaan.Alkiolaista paskapuhetta.
Mikäli maata pidetään sijoituksena, niin siihen silloin pätee silloin sijoituspuolen säännöt, joista ensimmäinen ja tärkein on se, että pitää sijoittaa aina semmoseen toimintaan jonka itse tuntee parhaiten ja jossa voi käyttää omaa ammattitaitoaan eniten.
Maajussille se on pakostakin pellot ja metsät.
Eli maajusiin kannattaa sijoittaa maahan, peltoihin ja metsiin.
Pääoman tuotollahan ei väliä tunnu olevankaan.
Arvonnousu kompensoi huonoa tuottoa ....
Ei siinä rahat lisäänny vaikka olisi miten arvokasta.Kun noita ei alvariinsa kuitenkaan ole myymässä.Ja jos meinaa ,että tuleva polvi pärjäis edes
jotenkin ,ilmaiseksi pitää saada eteenpäin siirrettyä.
Jooo, onhan se noinkin, mutta suuret omaisuudet siirtyy aina ilman korvausta perillisille ....
Senverran pitää tietenkin pärjätä, että ei ihan perseaukiseksi jää, kun talosta lähtee.
Sen vain haluan sanoa että on sulaa hulluutta sijoitta
työtä ja pääomaa maatalouteen ei elintarvikkeiden
tuotannolla saa edes minimitoimeentuloa jos rehellisesti
lasketaan. Niin tulee olemaan seuraavat vuosikymmenet.
Eikö 16v jatkunut eu-aika ole mitään opettanut? Onko
tullut pikavoittoja?.
maan arvo on pitänyt kutinsa, pellossa tullut niitä pikavoittojakin.
Tavallaan ehkä noinkin, mutta maa, pellot, metsät, on ollut kautta historian varsin turvallinen sijoitus, se on sitten eri asia, jos ei halua harrastaa sijoitustoimintaa olleenkaan.
Mikäli haluaa kovempaa tuottoa sijoitukselle, niin pitää hyväksyä myös riskit.
Itse en kyllä tajua tätä, että maataloudessa toimiva väestö, itse mollaa alaansa kokoajan, onhan tässä paljon hyviä puoliakin, jos nyt ei lääkärinpalkoille pääsekkään ...
Tuota otsikon virttä on kuultu viimeiset 30 vuotta. Kun ei vaan kannata. Silti vaan porskuttaa. Ikävin puoli tuossa on se että nyt kun on ihan oikeasti lihapuolella aika paha kriisi niin kukaan ei enää korvaansa lotkauta... Se kun tätä "kriisiä" ja "ei kannata" on joka vuosi maristu ja maristu lisää tukia. Siihen on niin tottunut että kukaan ei enää välitä siitä eikä ota vakavasti.
ei huonon kannattavuuden toteaminen ole mitään "vanhan virren veisuuta" vaan fakta, maata viljellään yli sukupolvien ja palkanmaksunkin aika koittaa vielä, silloin otetaan rästit korkojen kansa ja vähän ylimääräista, pitäähän sitä nyt voittoakin saada.
>palkanmaksunkin aika koittaa vielä, silloin otetaan rästit korkojen kansa
Vittuakos se silloin enää auttaa,jos itse on kuollut?
"Ruokaa tarvitaan aina.!!!"....my ass
Tuon edellisen viestin
"maata viljellään yli sukupolvien ja palkanmaksunkin aika koittaa vielä, silloin otetaan rästit korkojen kansa"
ajatus on ylläpitää sitä harhaa että paremmat ajat koittaa. Mitä minä muistan noin 35 vuotta niin maatalouden paremmat ajat on olleet aina ihan kohtapuoliin, ensi vuonna, viiden vuoden päästä jne.
Jos pystyttäisiin tunnustamaan tosiasiat ja palauttamaan tärkein perustuotannontekijä eli pelto jota ilman ei ole mitään maataloutta siihen arvoon mikä sille kuuluu eli realistiseen tämän hetken tuottoarvoon niin asiat korjaantuisivat kummasti ja kannattavuus paranisi. Tämä ei vain käy niille jotka siinä eniten menettäisivät eli lopettajat, jatkajat kärsikööt.
Juuri niin, ns "paremmat ajat" ovat tehneet tuloaan jo
35v ,mutta ehkä jo ensivuonna. Ne sinun luopujat ja
nekin jotka eivät koskaan ole mitään tuottaneetkaan,
mutta omistavat kiinteistöjä,perinnön ym kautta niin hekin
ovat kuulleet tuloillaan olevista "paremmista ajoista"
Sitten uskon parempiin aikoihin vasta kun ns pääomasijoittajat
etsivät maatiloja ,navetoita,sikaloita,viljankuivaamoita ym
lehtiilmoituksin samaan tapaan kuin kullaosajat tänään.
80- luku oli kyllä maatalouden kultaaikaa, huono aika tuli vasta EU:n myötä ja on muuttumassa vauhdilla, katso vaikka rehuviljan hintanoteerauksia..
"sukupolvien yli"
Se ei lämmitä yhtään vaikka on millaiset kulta-ajaat olleet 80-luvulla jos itse aloittanut 90-luvun loppupuolella.Vitutusta lisää sopivasti vanhemmat äijät jotka saaneet tilansa maksuun hyvissä ajoin ennen EUta,kehumassa uusia romujaan.Sama se on suuret ikäluokat olleet tulppana työpaikoillakin.
vehnän hinta kävi 400 eurossa.
Ei koske Suomea
kunhan heilahtaa 1000 euroa tonni.
Maajusseja ei koske.
Pummilauma savustaa rahat ulos
Jos se pelto siirtyisikin polvesta toiseen lahjoituksena niin sitten tuon "sukupolvien yli" voisi jotenkin ymmärtää. Valitettavasti se toteutunee vain yksilapsisissa perheissä.
Niin tuohon vielä sen verran että normaali yritystoiminta (jota maataloudenkin pitäisi olla) lähtee siitä että yritykseen tehdyt investoinnit saadaan kuoletettua yleensä 10, viimeistään 15 vuoden sisällä yrityksen perustamisesta ja tuolta ajalta tulee vielä itselle kohtuu palkkaakin. Mikään perustettava yritys ei voi lähteä siitä että seuraava sukupolvi ehkä saa palkkaa. Pankkiin kun menet sellaisen laskelman kanssa niin eipä tule yritykselle rahoitusta. Yleensä jos et pankissa pysty esittämään järkevää pankin yritysasiantuntijoilta läpi menevää laskelmaa jossa laina maksetaan pois kymmenessä vuodessa ja saat itselle vielä palkkaa niin aika turha on toivoa rahoitusta...
aina ei sitäkään, pellon hinta on noussut vuodesta toiseen..
joitain murusia lattiallekkin tippuu..
Niin että normaali yritys saisi mielestäsi lainaa pankista kun sanoo vaan pankinjohtajalle että "maksan korot"? Vuoden vitsi... Varsinainen taloustuntija...
Ja pellon hinta on valitettavasti noussut. Se ei vastaa enää lähellekään tuottoarvoa. Yrityskriteereillä pellon ostaminen on mahdotonta.
elää, lottokuponki nyt ei riitä vakuudeksi mutta ostettu omaisuus kyllä. Miksi pellon pitää olla halpaa se on sijoitus joka on tuottanut tähän mennessä voittoa korkojen kansa.
Otetaan esimerkiksi vaikka Australia. Siellä pelto on niin halpaa että voin tyhjästä lähtien ostaa liiketaloudellisin perustein (=saan korot kuoletukset elannon itselleni) kohtuullisen maitotilan. Jos alkaa tuntua että tämä ei nyt ollutkaan mun juttuni niin 10 vuodessa olen maksanut ostamani pellon ja voin myydä tilan edelleen. Tosin en myydessäkään siitä juuri mitään saa. Mutta tällainen kun rahaa ei ole kiinni siinä pellossa mahdollistaa toiminnan liiketaloudellisin perustein ilman elinikäistä tai jopa sukupolvelta toiselle kestävää velkavankeutta.
Ja kun jossakin välissä tulee pää vetävän käteen eli suomalaiset huippukorkeat tuet laskevat muiden tasolla niin silloin pellon hintaan pääomittunut tuki poistuu pellon hinnasta ja pelto alkaa hakea sitä tuottoarvoansa. Veikkaan että 10-20 vuoden tähtäimellä näin.
jos sitä nyt sieltä ja taitaa maatalous muutenkin olla heikoissa kantimissa "Jo nyt kuivuus on alentanut satoja. Maanviljelijöiden tulevaisuus vaikuttaa synkältä, mikä on nähtävissä mm. itsemurhien nopeana lisääntymisenä.". Tuet ovat pienet meillä..
Tilaa kohti laskettuna..
1 Denmark €19 239
2 Luxembourg €16 151
3 Greece €14 473
4 Germany €13 032
5 United Kingdom €12 267
6 Ireland €9 043
7 Belgium €9 042
8 Sweden €8 802
9 Netherlands €8 034
10 Finland €7 077
Maatakohti laskettuna..
1 France €10 092 million
2 Spain €6 681 million
3 Germany €6 567 million
4 Italy €5 486 million
5 United Kingdom €4 308 million
6 Greece €3 071 million
7 Poland €2 142 million
8 Ireland €1 736 million
9 Austria €1 275 million
10 Netherlands €1 220 million
11 Denmark €1 165 million
12 Belgium €956 million
13 Portugal €951 million
14 Sweden €925 million
15 Hungary €841 million
16 Finland €818 million
Olisi mukava, jos joku näyttäisi luvut myös peltohehtaaria kohti laskettuna.
Australiassa on hyvin monenhintaista maata, riippuu sademääristä mitä pelto maksaa, ei se aro paljon maksa.
http://farmsubsidy.org/FI täytyy vain käsin hakea.
Löytyy tuolta EUn komission papereista:
http://ec.europa.eu/agriculture/analysis/fadn/reports/hc0304_distribution_eu25.pdf
Kun katsot taulukkoa sivulta 20 jossa on kaikki tuet eli EU-tuet kansalliset tuet yhteensä niin Suomi kolmantena 550 euroa per hehtaari. Vaikkapa Ruotsi 250, Tanska 310, Ranska 320 ja Saksa 340 euroa per hehtaari. Meillä siis melkein tuplatuet.
vanhoja tilastoja kun Suomessa rakennemuutos oli kiihkeimmillään, valitettavasti http://farmsubsidy.org/FI sivut on alhaalla mutta näistäkin näkee missä mennään, viimeisimmät saatavilla olevat EU tuet..
Vuonna 2008 Suomi sai € 833 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 12254 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Ranska sai € 9940 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 18862 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Tanska sai € 1169 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 25968 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Saksa sai € 6580 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 17735 maatilaa kohti.
Tilastot valitettavasti laahaavat jonkun verran jäljessä aina. Tuo nyt oli vuodelta 2006, eletäänkös nyt jo vuotta 2016? Minä luulin että 2011 eli 5 vuotta vanha tilasto? Ja 5 vuodessa kaksi asiaa ei oikeastaan ole muuttunut. Kokonaistuet euroa mitä tilat yhteensä saavat ja viljelyssä yhteensä olevat hehtaarit. Luvut euroa per hehtaari siis lähes eurolleen samat kuin 5 vuotta sitten. Rakennekehityksestä huolimatta...
jätetään nuo vanhat raportit omaan arvoonsa, Saksa 340 € johan nyt yksin CAP tukikin on suurempi, puhumattakaan muista kansallisista tuista mm vero ja perinto ilmeisesti vuoristolaitumet ym sellaiset pudoottaa noita keskiarvoja. Saksan ja muiden keskeisten EU maiden tukitaso on varovaisesti arvioiden kaksinkertainen Suomen tukiin nähden..
Ai sinäkin olet niitä kommareita, jotka haluavat sosialisoida kaikkien pellot itsellesi.
Vaida kuule alaa, jos et pysty ostamaan itsellesi lisää peltoa tai vuokraamaan sitä järkevään hintaan!!!! Saatana kommari, kuinka edes kehtaat itkeä tuollaisia!! Jokainen maanomistaja saa tehdä maillaan mitä hyvänsä!! Sinunlaisellesi kusipäälle en ainakaan ikinä myisi enkä vuokraisi aariakaan. Sinunlaisesi kommari ei näytä tajuavan sitä, että esi-isämme ovat taistelleet, haavoittuneet ja kuolleet näiden maiden puolesta, joten luuletko tosiaan, että se tulisi joskus alennusmyyntiin. Sen hinta on juuri oikea. Sillä hinnalla ei ole eikä pidä ollakaan mitään tekemistä tuottoarvoon nähden.
Että sinulle terveisiä perseestä ja kuule lähde viroon tai ihan mihin tahansa pilaamasta tätä rakasta isänmaamme pyhää ilmaa.
Moneksi on haukuttu mutta ei vielä tuoksi... Ja tämä "kommari" viljelee sitten 1.600-luvulta peräisin olevaa sukutilaa jonka edellisistä sukupolvista oltu mukana noissa viime aikojen kahakoissa. Mutta silti pellon hinta on tuottoarvoon nähden aivan liian korkea.
Saksassa maataloudesta ei makseta tuloveroa ollenkaan, joten ei ole tarvetta myöskään hankkia poistoja.
Pelloista siellä maksetaan kiinteistöveroa ja kaavassa ne on merkitty pelloiksi, eikä kaavan muutos tapahdu ihan helposti, jos haluaisi esim. rakentaa taloja niille, niin eipä onnistu, tosin tonttimaasta siellä onkin sitten kovempi kiinteistövero kuin pelloista.
Pellon arvo ja tuotto on ihan eri asioita, peltoihin sijoitetaan varallisuuta jota on kerätty sukupolvien ajan, tuotta taas koostuu kuluista ja tuloista, eikä sitä pidä sekoittaa olemassa olevaan varallisuuteen.
Ainakin meilläpäin saa pelloille paljon parempaa korkotuloa pääomalle kuin metsässä saa, joka on kai lähin vertailukohta maaomistuksessa.
Kun ostat peltoa niin sijoitat siihen pääomaa, kun aikanaan luovut siitä, niin myyt sen ja saat pääomasi takaisin, sekä mukavan boonuksen.
Pelto kyllä aina tuottaa tarvittavan korkotulon, joka pääomasijoituksessa vaaditaan.
Mitä se pellon arvonnousu auttaa, pelto on viljelyä varten, eikä myyntiä varten, ja mistä sen arvon koron voi nostaa?
Jos aikoo laajentaa tuotantoa on ostettava aina vaan kalliimpaa peltoa, tai kuten täälläpäin Suomea, sitä on raivattava itse metsästä, kun ostettavaa peltoa ei ole yhtään hehtaaria, tai se on sitten kymmenien kilometrien päässä.
Raiviot ovat kuitenkin tukikelvottomia, mistä johtuen niiden viljely on tappiollista.
Se arvonnousu auttaa sitä tulevaa sukupolvea. Eli kun ostat kalliisti peltoa tai raivaat kalliisti peltoa niin sitten jälkeläisilläsi on omistuksessaan tosi arvokasta peltoa. Itse jouduit elämään toimeentulorajalla koko elämäsi sen kalliin pellon ostettuasi.
nyt vain ratkaistaan se kuka on viljelijä tulevaisuudessa ja pelto on ollut hyvä sijoituskohde tähän asti..
kantaan..
"Saksassa maataloudesta ei makseta tuloveroa ollenkaan, joten ei ole tarvetta myöskään hankkia poistoja."
Jos joku hankkii postoja välttääksen tuloveroa niin aika lailla väärällä tiellä ollaan. Mutta tuleehan siitä yleensä naapurit kateellisiksi... Ja sitten saa valitella että "kun ei kannata". Joskus kannattaisi laskea että paljonko edullisempaa on maksaa niitä verojakin... Mutta jos päämäärä on maksimoida tuet ja minimoida verot (=maksimoida veronmaksajien tappio) niin meneehän se sitten...
poistoja ei hankita poistojen vuoksi vaan ne on pakollisia menoja, pääomien syömisellä on samanlainen vaikutus kuin punttuun kusemisella, hetken lämmittä mutta jatkossa tulee vilu..
Maatalous kyllä kannattaa pienelläkin tilalla, mutta se on sitten eri asia, elääkö sillä pienen tilan tuotolla perhe, koko vuotta.
Osa porukasta ostaa kyllä koneita, ihan vaan poistojen vuoksi, pienellä tilalla olisi järkevämpää monesti käyttää urakoitsijaa kuin ostaa kaikki koneeet itelle.
Mutta tavallaanhan se on itsensä pettämistä, jos kuvittelee siten välttävänsä veroja, sillä silloinhan sitä maksaa alveja enempi, eli saa sitten palautuksia vuoden lopussa liikaa maksetuista alveista.
vaikka repiä, mitä sitä päivittelemään ja voihan siitäkin maksaa kun saa ajella hyvillä koneilla vaikka työ kävisikin huonommilla aivan yhtä hyvin
Varsinkin kun veronmaksajat tukina maksaa... Ne hyvät koneet...
Lause on väärin muotoiltua, maajussi käyttää saamansa tuet koneisiin tämmösessä tapauksessa.
Mikä on hölmöläisten hommaa.
Sehän voisi pitää ne rahat itelläkin ja mennä vaikka thaimaahan ryyppäämään ...
Mutta tyhmä turvenuija ostelee koneita, jotta saa poistoja ....
ostin juuri uuden 8R-sarjan John Deeren.
Jaa, arveletko että poikani sitten myy ne pellot, vai miten se pelto sinänsä täloudellisesti muuten hyödyttää.
"Sekoitatte nyt asioita, maa on sijoitus, kulumatonta omaisuuttaa jonka arvo on kasvanut tasaisesti SE EI MAKSA VILJELIJÄLLE MITÄÄN vaan on tuottanut sijoittajalle tasaisen tuoton.. "
Eikös se sitten hämmyn mielestä olekaan näin?
Poikasi myy ne pellot sitten aikanaan omalle pojalleen, kuten sinäkin tulet sitä ennen tekemään, kun eläkkeelle aikanaan jäät.
Eli isältäsi ostamat pellot myyt pojallesi ja myös ne, mitä olet muualta lisää hankkinut.
Ei siinä mistään taloudeliisesta hyödystä voida puhua,jos jatkaja kuivataan rahallisesti ahneuksissaan vuosikausiksi.Mutta tämä on sitä "jokainen on on oman onnensa seppä"-paskaa joka ei kyllä toimi enää.Eilispäivässä henkisesti haahuilevat kuvittelevat ,että kun repii itteensä vitusti ja yön selässä tuolla reuhuaa työn perässä se on siinä.
Siinä se nimenomaan ei ole.
No miten sen nyt ottaa, itse kun on omat maansa ostanut, niin ei osaa pitää sitäkään vääränä, että myös jatkaja jotain niistä maksaa minulle, jäähän sille aikanaan sitten kumminkin se omaisuus, minkä se multa perii kun minun pää kaatuu, jos jotain siitä on jäljellä.
Hinnastahan voidaan aina keskustella, senverran mitä nyt verottaja antaa siihen tilaa ja mahdollisuuksia ...
Mikäli jatkajan ainoa motiivi on se, että se saa koko minun omaisuuteni tavallaan ennakkoperintönä, kun suostuu jatkamaan tilan pitoa, niin antaa sitten olla ...
Minä teen kuten itse haluan omaisuuteni kanssa ja hän myös toimikoon samalla tavalla oman elämänsä ja uransa kanssa.
Luuletko tosissasi että sukupolvenvaihdoksessa myisin pellot markkinahintaan pojalleni, tiedän tasan tarkkaan mitä viljelyllä jää käteen vaikkei ole velkojakaan.
Hyvä sinun on puhua, kun olet muissa töissä, ja viljely on vain sivuharrastus, sanoithan että saat jäämään vähän ylimääräistä viljelystä, mutta toisen on elettävä perheineen sillä "vähän ylimääräisellä".
Miten voit kuvitella, että tekisin tiliä pojan kustannuksella ? On se aloittajan osa muutenkin vaikea, ja mihin minä tarvitsen suuria summia, olen tähänkin asti tottunut elämään vaatimattomasti, ja saanhan eläkettä, joka ei nyt niin häävi ole, n. 850 €/kk, kelan eläkkeen kanssa.
"Sekoitatte nyt asioita, maa on sijoitus, kulumatonta omaisuuttaa jonka arvo on kasvanut tasaisesti SE EI MAKSA VILJELIJÄLLE MITÄÄN vaan on tuottanut sijoittajalle tasaisen tuoton.. "
Kun se kerran ei maksa sille pojallesi mitään?
jatkuvasti, jos myy niin ei voi viljellä, omaisuutensa voi lahjoittaakin ei aina tarvitse voittaa.
Maksaahan se jos sitä ei ilman saa.Mikä vittu siinä on vaikea tajuta?
mutta jos 1 eurolla ostaa ja 2 eurolla myy niin ei se minusta maksa. .Mikä ***** siinä on vaikea tajuta?
Ei aro paljon maksa ei... Mutta oli se pelto missä osassa Australiaa tahansa (itsellä enemmän kokemusta lähinnä Victorian alueesta) niin pellon hinta vastaa sen tuottoarvoa. Ei lasketa että seuraava sukupolvi sitten maksaa loput velat...
Mitä olen googlen kautta noita tiloja katellut, Kanadassa ja Australiassa, niin ihan samoissa hinnoissa pyörivät kuin täälläkin ja jos vähänkään on parempaa aluetta tai isompaa tilaa, niin paljon enempi maksavat, ei niitä niiden tilojen maataloustuloilla kuoleteta.
Noista netistä löytyvistä suurin osa on noita "rahat pois tyhmiltä" -ilmoituksia. Kun vietät vuodenkin itse paikan päällä niin huomaat todellisen hintatason. Löytyy paikallisten kiinteistönväitysfirmojen ikkunoista.Tai toi "paikallinen" on ainakin Australian etäisyyksillä suhteellinen käsite. Mutta kuiteskin.
Minä en usko, että maailmassa semmosta kolkkaa onkaan, että näillä tuottajahinnoilla valmiin maatilan kymmenessä vuodessa kuolettaa, jos täysin velaksi ostaa.
Eikä se muuten päde yritystoiominnassakaan, jos puhutaan nyrkkipajaa suuremmista yrityksistä, aika normaali yrityksen omistajilleen jakama voitto pyörii siinä 3 % ja 5 %:n välillä.
asioita, maa on sijoitus, kulumatonta omaisuuttaa jonka arvo on kasvanut tasaisesti SE EI MAKSA VILJELIJÄLLE MITÄÄN vaan on tuottanut sijoittajalle tasaisen tuoton..
Maanviljelijä ei ole sijoittaja, hän tarvitsee peltoa viljelyyn, aivan samoin kuin koneitakin. Jos maajussi ostaa tai raivaa uuttaa peltoa, ei ole kysymys sijoituksesta, vaan pelto on työkalu. Sijoittajat on ihan erikseen, ostelevat ja myyvät metsiä ja peltoja pisnesmielessä.
Lieneekö vaikea tajuta ?
ei voi viljellä ellei hanki peltoa, mikä siinä nyt on niin vaikea tajuta ?
Eihän siinä mitään, mutta mikä se ongelma oikein on.
kuoletuksesta on kysymys ja paljonko se maksaa viljelijälle, on esitetty että pellon hinnan pitäisi vastata tuottoarvoa ja toinen näkemys että kunhan korot tuottaa niin ilmaistahan se on, pellosta kun on tähän mennessä yleensä saanut sen mitä siitä on maksanutkin.
Miten vitussa se on ilmaista jos siitä joutuu maksamaan?
Koeta nyt pöllö vastata tuohon.
Lue vähän ylempää, niin asia selviää.
"jos 1 eurolla ostaa ja 2 eurolla myy niin ei se minusta maksa. "
Jos 1 eurolla ostan nyt maata (=tuotanto-omaisuutta) jolla on tarkoitus sitten tienata leipä itselleni jonkun aikaa ja sitten myydä 2 eurolla. Mutta jos tuo hinta on niin korkea että en tuona väliaikana saakaan tuotoilla muuta kuin korot, en lainkaan leipaa ja voita sen päälle. Niin joudun hankkimaan elatukseni muualta. Vaikka sitten saisin myytyä tuolla kahdella eurolla niin saatan jäädä tappiolle koska menoksi on laskettava tuo elatukseen muualta hankitut rahat. Tuolla tuotanto-omaisuudellahan olisi tarkoitus tienata itselle elanto.
Sitten tuosta "hinta nousee aina" -mantrasta. Niin noinhan sanottiin Helsingin kivitaloistakin. Ja niin vain hinnat edellisessä lamassa tipahtivat puoleen. Tosin taas nousseet mutta aina ei myyntiajankohta ole itse määrättävissä. Nyt jos lähdetään tästä niin kuin näyttää sellaisella jaksolle jossa talouden kasvu on lähellä nollaa pitkän aikaa niin kovasti en ennustaisi pellonkaan hinnalle nousua.
joskus ja jos katsoo ettiei 1 eurolla ostaminen ole kannattavaa niin ostaa pitää muilla syillä. Maatalous on nyt kuitenkin toistaiseksi ollut tuottavaa ja maahan sijoittaminen kannattavaa..
Miettikää nyt ite, ei kukaan myy maata tuottoarvolla, eikä kukaan myy maata lähellä kaupunkia lähelläkään tuottoarvosta, tai jotain kunnon ranta-aluetta jollain pellon tuottoarvolla.
Taajamassa on kaavoitettu maa noin 100 - 200 euroa rakennusoikeus neliöltä, miksi peltoa pitäisi myydä jollain 0,10 - 0,30 euron tuottarvo hinnalla, joka on hehtaarille keskimääräinen tuotto.
Ei se noin ole, australiassa tilan arvo määräytyy sademäärien mukaan, jos tarvitset 10 hehtaaria laidunta yhtä lehmää kohti, niin ei voi olla samanarvoista kuin parhailla alueilla, joissa tilanne on toisinpäin.
Australia on euroopan kokoinen alue ja siellä on hyvin kuiviakin alueita.
Ei peltoa tarvitse kuolettaa, sen voi kuolettaa myydessä tai siirtää velkoineen jatkajalle.
Käytännössähän se menee niin, että jos ostat kymmenen hehtaaria peltoa, niin sinulla todennäköisesti on entistä vähintään se 50 hehtaaria pohjalla, joten käytännössä sitä ostettua kymmentä hehtaaria kuolettaa sitten vähintäänkin 60 hehtaaria peltoa tukineen ja tuottoineen.
Meistä jokainen toimii käytännössä senverran varman päälle, ettei kokoala ole koskaan velaksi ostettu, kuin sen sinisen hetken, kun tehdään sukupolven vaihdos tilalla.
Pellon hinta ja tuottoarvo ei tarvii korreloida. Suomessa ja Euroopassa, missä on kaikkien peltojen tuotteille ollut riittävästi syöjiä, arvo on aina säilynyt tai noussut. Pelto on investointi, jonka käytöllä on myös jotenkuten elellyt. Kasvinviljelyssä rahankierto on vuosi, eikä sitä voi verrata yritystoimintaan jossa kierto saattaa olla kuukausi. Jos elintaso ei tyydytä, rahansa on saanut myydessä takaisin erittäin hyvin. Tämä ei tahdo mennä kvarttaali-ekonomistien kaaliin.
Aikoinaan pellon tuotteilla oli oikeat markkinahinnat ja se aiheutti valtavaa epätasa-arvoa talollisten ja tilattoman väestön välillä. Viimein sosiaalidemokraatit saivat ajettua läpi ensimmäiset pinta-alatuet torppariväestölle. Siitä lähtien on yritetty joustavasti mukautua kulloinkin muodissa oleviin tukimuotoihin.
Tein joskus Dubaissa mattokauppoja ja tutustuin maakalaisten ajattelumaailmaan. Mattokauppias saattoi istua valtavan mattokasan päällä eikä tehnyt elettäkään myydäkseen niitä. Ilmeestä näki että katsoppa kuin on kauhiasti omaisuutta mulla tässä. Mutta mistäs sulle saatais matto? Siinä investoinnin arvo kasvoi päivä päivältä ja katastrofista toiseen. Ei se kyllä mitään tuottanut eikä täyttänyt semmoisenaan mahaa. Mutta aina löytyi jostain juoksupoika kiikuttamaan pullaa ja teetä.
Nyt näyttääkin taas alkavan aika, jolloin tuotteen hinta määräytyy ostajan eikä myyjän tarpeiden mukaan.
Hmmm nuin
Hekinen,mutta mikä onkaan peltomaan hinta keskieuroopassa
saksassa,hollanissa belgiassa jne? Vastaako se tuottoarvoa?
Olen ihmetellyt myös muiden kiinteistöjen arvoa.
Vaatimattomien kesämökkienkin hinnat kaukana taipaleiden
takana ei varmasti vastaa tuottoarvoa.
Peltoaan hintaan sisältyy optio paremmista ajoista,niitä
tosin on odotettu jo 35v ja odotus jatkuu ties kuinka kauan.
Taanoin oli oikeudssa kuuluisa pyramidihuijjaus joka hetkessä
keräsi 100 miljoonaa niiltä jotka uskoivat niihin tuotto optioihin.
Naapurimaassa Ruotsissa pellot parhailla alueilla etelässä maksaa jotain 30 000 - 40 000 euroa hehtaarilta, eli hinta karkeasti arvioiden kolminkertaistuu Ruotsissa ja Tanskassa, Hollannissa toimitaan pääasiassa vuokrapelloilla ja niin se taitaa olla Saksassakin, hinta on niin kauhia ettei niitä enää ostella itelle.
Suomessa pellot on selkeästi halvempia, mutta eihän ne tuotakkaan sellaisia satoja, kuin tuolla etelämpänä tuottavat.
http://hd.se/skane/2010/02/11/kraftigt-okade-priser-pa-i-skane/
Ja vuosi on siis 2010 ja todetaan että:
"Snittpriset för den bästa skånska åkermarken var i fjor 160 695 kronor per hektar, med en prisökning som motsvarar 14 procent. Snittpriset för den minst bördiga skånska åkermarken var 39 400 kronor per hektar, med en prisökning på 19 procent."
Eli kielitaidottomille käännös että parhaan skånelaisen pellon keskihinta 2009 oli 16.000 euroa hehtaari ja vähiten satoisan keskiarvo 3.900 euroa hehtaari.
Pellon hinta Suomessa, lähde Käytännön Maamies 3/2011 kauppahintatilasto, euroa per hehtaari kaikki keskimäärin:
Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa: 9.600
Uusimaa,VS,Itä-Uusimaa,Satakunta: 9800
Skånesta saa siis peltoa reilusti meikäläistä keskihintaa halvemmalla.
Ja syynä on pitkälti se että jos 70-luvulta lähtien Ruotsissa on maataloutta tuettu merkittävästi vähemmän kuin meillä. Siellä tuet eivät ole pääomittuneet pellon hintaan vaan pellon arvo on merkittävästi lähempänä se tuottoarvoa.
No vedähän Tanskalaiset tilastot mukaan ....
Ruotsissa on varnaan kuten suomessakin, eli jatkajalle pellot ja tila siirtyy puoleen hintaan tai jopa siitäkin alle, joten tilastoissa on heittoa, paikallisesti maksetaan sitten niitä huippuhintoja, kun vieraalle myydään.
Tuet pääomittuu ihan samallalailla kaikissa EU maissa, mikäli tästä halutaan eroon, niin silloin pitää aukaista koko järjestelmä, niin että sinne ssaa minkä tahansa pellon milloin tahansa lisättyä, nythän näin ei voi tehdä.
Ruotsissa siis liki kaksinkertainen Suomeen nöhden ja silti halvempaa, jäikö minulta jotain huomaamatta ?.
Tai sitten kielitaidossa puutteita?
Kun tuosta
""Snittpriset för den bästa skånska åkermarken var i fjor 160 695 kronor per hektar, med en prisökning som motsvarar 14 procent. Snittpriset för den minst bördiga skånska åkermarken var 39 400 kronor per hektar, med en prisökning på 19 procent."
Eli kielitaidottomille käännös että parhaan skånelaisen pellon keskihinta 2009 oli 16.000 euroa hehtaari ja vähiten satoisan keskiarvo 3.900 euroa hehtaari."
voidaan päätellä että Skånessa parhaiden peltojen hinnat luokkaa 16.000 ja samoja hintoja on parhaista pelloista maksettu myös mm Pohjanmaalla ja tuosta voisi ehkä vetää sellaisen arvion että Skånessa keskimääräinen pellon hinta luokkaa 10.000 - 12.000 per hehtaari, vähän korkeampi kuin Pohjanmaalla.
Noistahan
http://www.lantbruk.com/en/node/2739
http://stud.epsilon.slu.se/1647/
http://www.sjv.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik, fakta/Priser och prisindex/JO39/JO39SM0901/JO39SM0901_kommentarer.htm
http://www.ja.se/?p=30517&pt=105&m=3433
löytyy että Tanskan hinnat Ruotsin tasoa tai jopa alle... Mutta ole hyvä, tässä on tiedot etsitty...
Onpa joukossa mielenkiintoinen taulukko eri EU-maiden peltovuokrista... Suomessa vuokrataso on korkeampi kuin Ruotsissa... Suomen hinnat samassa tasossa Saksan, Espanjan ja UK kanssa...
Mikähän se vuokrataso sitten on ? Itse maksan vuokraa n. 100€/ha
Aika halpaa ...
Et sitten osannut katsoa noista linkeistä? Meillä 170, Ruotsi 100 per hehtaari. Saksa, Espanja, UK 170 - 180 per hehtaari.
toisaalta kuka nuo tietää ei kai taas kuvioissa joku "tutkimus".