Korvissa humisee. Teollisuushallissa on meluisaa, en tiedä mistä suunnasta ääni edes lähtee tai mikä huumaavan äänen aiheuttaa. Työnjohtaja käski etsimään Jormaa, joka kuulemma on hallissa. Auton lampun vaihdon pitäisi sujua kyllä nopeasti ja saman tien.
Harhailen hallissa pidemmälle ja otan tukea rakennustelineestä. Käteni sotkeutuu mustaan rasvaan. Piru. Eikä mitään mihin pyyhkisin ne puhtaaksi. Jatkan hallin perälle ja päädyn sotkuiseen koppiin, jossa on vanha tietokone ja miljoonaa jakoavainta, muistilappua, ruuvia ja seinällä tietenkin joku ajeltu misu pyllistää kalenterissa. Ällöttävää. Nostan kalenterin päällimmäistä sivua. Seuraavan kuun nainen on jalat levällään konepellillä. Aina vaan paranee.
Yhtäkkiä takanani rasahtaa. Karski vaalea mies seisoo puolen metrin päässä ja naurahtaa muristen. Minulle. Horjahdan nurkassa olevaa pölyistä muovipalmua päin. Saan sanottua: ”Ai sori, mä katselin vaan ympärilleni. Etsin Saarista. Siis Jormaa. Siis varmaan sua?”. Punastelen ja yritän astua edelleen kauemmas miehestä. ”Joo-o, löysit oikein miehen. Mitäs sä oot vailla?”. ”Autosta paloi toinen etuvalo. Toi sun pomo sanoi, että ehtisit vaihtaa. Onnistuisko?”. Kättelen miestä ja esittelen itseni. Samalla tajuan, että käteni on edelleen rasvassa. Jorma näyttää harmistuneelta ja pahoittelen. Nappaan pöydältä käsipaperia ja mitään ajattelematta tartun miestä ranteesta ja alan pyyhkiä rasvaa pois. Yllättäen mies tarttuu minua vyötäröltä ja painautuu minua vasten. Ja painaa suunsa kaulalleni. Ja alkaa imeskellä. En voi itselleni mitään. Alan huohottaa ja työnnän oikean jalkani miehen jalkojen väliin. Haarani painautuvat miehen reittä vasten ja suutelemme. Kuuma kieli tunkee suuhuni ja yritän irrottautua otteesta. Yritän sanoa jotain ja lopettaa, mutta Jorma repii takkini pois päältäni. Huomaan, että oma käteni tunkeutuu tahtomattani miehen paidan alle ja tunnustelee selkää.
Jatkettuamme hetken Jorma lopettaa, edelleen painautuen minua vasten. Ja katsoo minua silmiin. Yritän vältellä katsetta. Olen ihan liian viaton tällaiseen. Mutta mies tuijottaa minua, vaikka yritän kiemurrella irti ja vaikka kuinka punastelen. Tiedän, että hän tietää tarkalleen mitä haluan. Ja kuinka paljon. Lopulta katson varovasti takaisin ja annan miehen nähdä ajatukseni. Eli kaiken minusta. Hetkessä Jorma on repinyt housuni nilkkoihini ja kääntänyt minut vatsalleni pöytää vasten. Jorma tunnustelee märkää jalkoväliäni takaapäin rasvaisilla sormillaan ja ikuisuudelta tuntuvan odotuksen jälkeen saan kovan ja ihanan kalun sisääni. Meinaan kuolla onnesta. Huohotan ja kiemurtelen miehen alla. En voi tehdä muuta kuin olla ja nauttia. Seinällä olevasta peilistä nään, että työnjohtaja on ilmestynyt huoneen ovelle ja katselee meitä. En välitä siitä mitään.
Harhailen hallissa pidemmälle ja otan tukea rakennustelineestä. Käteni sotkeutuu mustaan rasvaan. Piru. Eikä mitään mihin pyyhkisin ne puhtaaksi. Jatkan hallin perälle ja päädyn sotkuiseen koppiin, jossa on vanha tietokone ja miljoonaa jakoavainta, muistilappua, ruuvia ja seinällä tietenkin joku ajeltu misu pyllistää kalenterissa. Ällöttävää. Nostan kalenterin päällimmäistä sivua. Seuraavan kuun nainen on jalat levällään konepellillä. Aina vaan paranee.
Yhtäkkiä takanani rasahtaa. Karski vaalea mies seisoo puolen metrin päässä ja naurahtaa muristen. Minulle. Horjahdan nurkassa olevaa pölyistä muovipalmua päin. Saan sanottua: ”Ai sori, mä katselin vaan ympärilleni. Etsin Saarista. Siis Jormaa. Siis varmaan sua?”. Punastelen ja yritän astua edelleen kauemmas miehestä. ”Joo-o, löysit oikein miehen. Mitäs sä oot vailla?”. ”Autosta paloi toinen etuvalo. Toi sun pomo sanoi, että ehtisit vaihtaa. Onnistuisko?”. Kättelen miestä ja esittelen itseni. Samalla tajuan, että käteni on edelleen rasvassa. Jorma näyttää harmistuneelta ja pahoittelen. Nappaan pöydältä käsipaperia ja mitään ajattelematta tartun miestä ranteesta ja alan pyyhkiä rasvaa pois. Yllättäen mies tarttuu minua vyötäröltä ja painautuu minua vasten. Ja painaa suunsa kaulalleni. Ja alkaa imeskellä. En voi itselleni mitään. Alan huohottaa ja työnnän oikean jalkani miehen jalkojen väliin. Haarani painautuvat miehen reittä vasten ja suutelemme. Kuuma kieli tunkee suuhuni ja yritän irrottautua otteesta. Yritän sanoa jotain ja lopettaa, mutta Jorma repii takkini pois päältäni. Huomaan, että oma käteni tunkeutuu tahtomattani miehen paidan alle ja tunnustelee selkää.
Jatkettuamme hetken Jorma lopettaa, edelleen painautuen minua vasten. Ja katsoo minua silmiin. Yritän vältellä katsetta. Olen ihan liian viaton tällaiseen. Mutta mies tuijottaa minua, vaikka yritän kiemurrella irti ja vaikka kuinka punastelen. Tiedän, että hän tietää tarkalleen mitä haluan. Ja kuinka paljon. Lopulta katson varovasti takaisin ja annan miehen nähdä ajatukseni. Eli kaiken minusta. Hetkessä Jorma on repinyt housuni nilkkoihini ja kääntänyt minut vatsalleni pöytää vasten. Jorma tunnustelee märkää jalkoväliäni takaapäin rasvaisilla sormillaan ja ikuisuudelta tuntuvan odotuksen jälkeen saan kovan ja ihanan kalun sisääni. Meinaan kuolla onnesta. Huohotan ja kiemurtelen miehen alla. En voi tehdä muuta kuin olla ja nauttia. Seinällä olevasta peilistä nään, että työnjohtaja on ilmestynyt huoneen ovelle ja katselee meitä. En välitä siitä mitään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
jee