Lapsen aivopesu!

Toivottavasti häviät taistelusi. Lapsiesi isä näyttää välittävän aidosti lapsistaan! Sen hän osaa osoittaa näköjään monin tavoin! Kunpa lapsillasi ei olisi enää pitkää aikaa 12-vuotisjuhliin.

12-vuotiaalla tytöllä voi jo hyvin ollajonkun verran muotoja rinnoissakin, joten ihan ok niitä puristella. Tuo mies näyttää ymmärtävän hyvin, mistä nuoret tytöt tykkäävät oikeasti ja muutenkin on kiinnostunut nuorten maailmasta: hän on hieno ihminen, toimii sillanrakentajana aikuisten ja nuorten maaimojen välillä auttamalla heitä mm. tuossa alkoholin hankinnassa, joka voisi muuten olla vaikeaa nuorille.

Toivottavasti edes naapurisi ovat myötätuntoisempia ihmisiä kuin sinä olet. Ihminen, joka on kärsinyt sinusta noin paljon, että on kadottanut elämänhalunsa kokonaan ja halunnut riistää oman henkensä vuoksesi, ansaitsee parempaa!

Uhrautuva... Taas näitä ihmisiä jotka ei "oikeassa elämässä" saa suutaan auki oikein missään asiassa eikä huumorintajukaan oikein kukoista. Olipa fiksu veto toi sun "vastaus"... Noh, eipä voi kuin sääliä kun ei sulla muuta tekemistä ole kuin kommentoida omasta mielestäsi niin kovin "humoristisesti" keskusteluihin, joihin sulla oikeasti ei ole mitään sanottavaa.

Aloittajalle - tuskastelen itse saman ongelman kanssa. Tai vielä se ei ole ongelma, kun lapsi vasta 2v, mutta rahalla ja hienoilla tavaroilla ja leluilla sun muilla koukuttaminen alkaa varmasti jossain vaiheessa. Lapsen isä on RIKAS (200 000€/v) ja aikaisemmatkin lapsensa on koukuttanut teini-iässä rahan ympärille.

Siis mullahan ei ole MITÄÄN sitä vastaan että isä rikkaana ostaa lapselleen kaikkea kivaa, mutta mutta... Aikaisempien lasten kanssa kuvio meni niin että oman tilin ja MITTAVAN kuukausirahan saa vain jos muuttaa isän luokse. Niin kauan kuin asuivat äidillään ei rahaa herunut... Osti toki lapsille paljon, liikaakin mielestäni, lasten ollessa hänellä ja hänen kanssaan lomilla. Käytti hotelleissa ja kylpylöissä ja huvipuistoissa ja ulkomailla (äidin mielipiteestä piittaamatta), äiti huonompituloisena ei samaan pystynyt, josta mies syytti äitiä lasten kuullen (äiti on laiska, käyttää rahat vaan itseensä tms.vaikka äidillä ei rahat vaan kertakaikkiaan riittäneet parin tonnin ulkomaanmatkaan...)

Saa siis isä toki ostaa lapselleen, JA SE OLISI JOPA SUOTAVAA, mutta ostaisipa joskus jotain mitä hän oikeasti tarvitsee, esim.haalareita, kenkiä tms. Mutta ei... Elatusapua saan hänen oikeustajullaan 200€/kk (pärjätty ollaan kyllä, mutta laskelmien mukaan avun pitäisi olla yli 500€/kk, mihin ei suostu, enkä minä vaadi kun en jaksa). Mulla tulot n.25 000€/v osittaisen hoitovapaan vuoksi. Viimeisen vuoden aikana isä ei ole ostanut lapselleen mitään, ei kai kun ei lapsi vielä siitä mitään ymmärrä, säästelee sitten siihen ikään kun alkaa tavaroitten päälle ymmärtää...

En tiedä miten sosiaalipuolella suhtaudutaan tällaiseen "lahjontaan", luulisi sen olevan kovin tuomittavaa. Mielenkiinnosta kuulisin kyllä jos jollain kokemusta on.

Itse olen kuitenkin lohduttautunut ajatuksella, jonka ex-miehellekin ääneen sanoin kun hän suureen ääneen epäili kykyäni huolehtia lapsesta taloudellisesti ("et sä pysty sitä edes elättään noilla tuloillas!"):

LAPSI KASVATETAAN RAKKAUDELLA, EI RAHALLA!!!

Köyhän perheen lapset voivat myös olla onnellisempia ja tyytyväisempiä kuin yltiövarakkaan perheen. Johtunee ehkä siitä että vähemmällä rahalla keskitytään enemmän yhdessäoloon, ei siihen että pitää olla kallista ja hienoa ja matkustella ja tehdä kaikkea erikoista kauheesti. Pääsin sellaistakin elämää oman siivuni todistamaan ja ei ollut kivaa. Kauhea paine, ei aikaa yhdessäoloon, etäiset välit vanhempiin, vanhemmat on "rahapusseja" mutta aito läheisyys puuttuu, etenkin vanhempien taholta kun kaikki korvataan rahalla. Lapsi ei opi arvostamaan mitään eikä lopulta mikään myöskään tuota mielihyvää kun kaikkea saa rajattomasti. Olen itse nähnyt vierestä miten tällainen yltiövarakkuus ja lasten rajaton kylvettäminen rahassa ( muu täysin rajaton kasvatus)kyynistää heidät ja heistä tulee perustyytymättömiä kaikkeen. Ei tietty kaikki varakkaat perheet ole tällaisia, tiedän monta hyvinvoivaa, tervejärkistä, varakastakin perhettä.

Lapselle tärkeintä on kuitenkin turvallisuus ja läheisyys, rajat ja rakkaus. Sellaisesta hyvästä, tasapainoisesta, läsnäolevasta kodista lapsi ei pelkästään rahan perään lähde. Ex-miehen aikaisemmilla lapsilla oli huono suhde myös äitiinsä ja kova luottamuspula, siksi olivat helposti vietävissä. Toki rikas ja anteliaskin vanhempi voi olla se "parempi" vanhempi, mutta silloin hän ansaitsee lapsen luottamuksen ja rakkauden jollain ihan muulla kuin maallisella!!!

Välittäisin sinulle aloittaja nyt saman viestin minkä itse sain lastenvalvojalta aikoinaan: jos sinä aidosti pelkäät lapsesi hyvinvoinnin tai turvallisuuden puolesta, SINUN EI KOSKAAN OLE PAKKO EIKÄ MYÖSKÄÄN TULE ANTAA LASTA TÄLLAISELLE AIKUISELLE! Tietysti sinun pitää pystyä "todistamaan" pelkosi jos mies asiasta jutun tekee, mutta silloin puhut vaan suoraan ja otat kaikki todistajat mukaan. Sinun ei siis ole pakko antaa 12v muuttaa isälleen vaikka hän sitä tahtoisi itse, jos todella pelkäät tarkoitusperiä. Silloin tehdään olosuhdeselvitykset ja tarkat selvitykset isän soveltuvuudesta lähivanhemmaksi. Jos lapsesi sinuun luottaa ja suhteenne on ok, hän ymmärtää kun puhut hänelle avoimesti siitä, miksi hänen olisi parempi asua luonasi, tietysti ilman että mustamaalaat isää. Mutta voit puhua esim. että rahalla lahjominen on väärin ja isän kuuluu antaa sinulle se raha riippumatta siitä missä asut tai se on kiristystä.

Kyllä 12-vuotiaan saa myös ymmärtämään, ettei pelkkä raha ja aineellinen tee onnelliseksi. Vanhemman velvollisuus on opastaa lasta siinä, että tämä ei tee typeriä ratkaisuja esimerkiksi muuttamisensa suhteen, vaikka siihen onkin mahdollisuus.

Kyllä juu saa ymmärtämään tai sitten ei, mutta meidän tapauksessa isä on ollut häiriintynyt jo vuosia ja aikoo ilmeisesti nostaa taas kerran oikeustaistelun asiassa.

Äiti eli minä olen tässä tapauksessa työelämässä (palkka tosin onneton), isä taas jättäytyi eron jälkeen tahallaan työttömäksi ettei tarvitsisi maksaa elatusmaksuja. Eikä niitä maksakaan, sehän tässä pistääkin vihaiseksi. Kelalta toki tulee minimi, mutta se ylimenevä osa, mikä käräjillä on sovittu, niin saadaan muutaman kerran vuodessa perittyä (jos saadaan). Nyt 5 kuukauden rästit saamatta.

Tosin uusin koukutettava on sen verran mennyt halpaan, että se on tämä uusioäiti, joka lapsen tilille useimmiten rahaa laittaa exän käskemänä ja lupailee maksaa takaisin, tuskin maksaa, kun ei ole ennenkään pitänyt lupauksistaan kiinni.

Kyllä lapsi kasvaa väkisinkin kieroon, jos viedään kauppaan ja joka kert aostetaan ihan mitä haluaa, maksoi mitä maksoi. Vaatimukset alkaa kohta kasvaa ja sitten exä onkin kusessa. Itseasiassa vaatimukset on jo kasvaneet ja isä lupailee ostaa yhä kalliimpia tavaroita. Mutta pettää kerta toisensa jälkeen lupauksensa ja arvatkaa kenen vika se on, kun isä pettää? ;)

P.S. Kukahan katkera ääliö täällä vastailee :), kunhan ei vaan olisi itse EXÄ!

Meillä alle kouluikäset tajusivat että isä lahjoo kun ei muuhun pysty. Jos ei vietä aikaa lapsen kanssa niin ei se lahja tunnu miltään, on kuin vieras ihminen sen antaisi. Ei sillä ole mitään arvoa.

Eihän lapsen aivopesu ole mitenkään suotavaa tietenkään mutta toivottavasti sun lapsi on sen verran fiksu että näkee sen läpi.

Itse aikanaan katkaisin isääni välit lopullisesti kun olisin tarvinnut todella isää ja hänen läsnäoloaan ja tarjolla oli ainoastaan kahmaloittain rahaa..

Nyt en ole isäni kanssa ollut missään puheissa kymmeneen vuoteen.

Olit fiksu lapsi ja niin on minunkin, vaikka nuori vielä. Tänään käytiin vakava keskustelu erilaisista säännöistä ja rajoituksista kotona (ihan kahdestaan siis), tuntui ymmärtävän asioiden oikean laidan.

Niin käy tässäkin tapauksessa, että parin vuoden päästä huomaa, minkälainen patologinen valehtelija ja petturi isänsä on. Täjän mennessä kymmeniä ellei satoja kertoja pettänyt nimenomaan LAPSEN LUOTTAMUKSEN! Lupaillut milloin mitäkin ja ei ole toteutunut. Onneksi kaikista noista on vuosien varrella mustaa valkoisella ja nyt ammatti-ihmisten luettavan aikamoinen päiväkirjä päivämäärineen kaikkineen.

Kertokaas lukijat, mikä "tarkoitusperä" isällä on, kun vaatii lastaan luokseen asumaan. On jo viimeisert 5 vuotta vaatinut, mutta merkintää löytyy, kun ei jaksanut tavata lapsiaan lähen vuoteen??? Lasten hylkääminen??? Ei ollut köyhä eikä kipee. kalja ja huvitukset menivät edelle ja ilmeisesti ties monesko rattijuoppous, jota ei uskaltanut kertoa. Mutta kaikki kaivet aan aikanaan esille:)

Sorry kirjoitusvirheistä, lapset ruokailleet näppiksen ääressä...saa välillä painaa tosi lujaa. Mutta kirjoitin siis täysin vesiselvänä. Avokille tiedoksi!!!