Varjojen nielemä maailma,
jonne elävien laiva
oli hylännyt kaiken
kauniin ja sattumanvaraisen
Syvältä nousi salaperäinen
ja tunnistamaton ilmestys,
epämääräinen kajastus
vailla ihmishahmon lämpöä
ja koskemattomuutta
Nimetön maihinnousupaikka
huokui lohtua ja
jumaloinnin nautintoa,
näyttäytyi vieraanvaraisesta talosta
uhmaten vihamielistä maailmaa
Vallata mieli
ja kiteytyä yhdeksi
valtavan suureksi varjoksi,
tehden kuvitellun näytelmän
ulkopuolisesta katsojasta
läsnä oleva osanottaja
Epämääräinen ja kasvoton
kyyristyi odotuksen epäilyyn
peläten yhteentörmäystä,
teeskenneltyä pakoyritystä
sekä luonnollisia
häpeän ja itsesäälin tunteita
Välinpitämätön ja
surumielinen röyhkeys
käveli ensimmäisenä piirteenä
vastaan,
tehden minusta maalitaulun,
silmänterien seuratessa
ohikiitäviä pikkuasioita
Vaikka hämärästi tajusin
tuon yhdennäköisyyden,
varjomaisuus säilytti
tunnistamattomuuden
aistieni laulun sävelissä
Hänellä ei ollut nimeä,
meillä kahdella ei ollut
mitään läheisyyttä,
kiintymyksen osoituksia,
pelkkä pakomatka
himomme kiintymyksiin,
tabuihin,
joita rakkauden tarpeen
polttamat juuret loihtivat
Järkyttyneenä katson
ansaa, johon
olen langennut
lähtiessäni tälle
järjettömälle matkalle,
pelottoman lapsen
väristyksen käydessä
lävitseni sähkövirran
välittämän merkin sykkeellä
Vaipuessani pimeyteen
häkellyttävä ja ällistynyt
tunne tunkeutuu sisään,
tunnistamatta itseään
synnynnäisen tunteen mukaan
se ruumiillistuu ikuisen
lapsen muotoon
kasvaen todellisen
ruumiini päälle
Kaksijakoinen tunne
pakotta peilin eteen
katsomaan lähempää
paljastettua alastomuutta,
kasvoja,
niiden vainoavaa
jokapäiväisyyttä
ja niin vierailta
näyttävää vastenmielisyyttä
Harvoin tulee katsottua
itseään silmiin ja
tarkkaavaisuudella höystettynä
saattaa erottaa silmäterän pohjalta
perimmäisen,
oikean itsensä ja
olemassaolon keskuksen,
jota toiset kutsuvat jumalaksi,
minun tapauksessani
ainoastaan itsepintainen rakkaudentarpeeni
Turha hävetä
peilin edessä alastomuuttaan,
kaikki tarvitsevat hyväilyjä
ensimmäisestä viimeiseen
elonpäivään,
saadessaan syntymän tuomion,
riistetyn sikiön kohdusta
ja kiinnityksen nänniin
jatkuen sieltä tavalliseen maaperään,
jossa kaikki on valloitettava.
Nuoret ja kauniit ovat
etuoikeutettuja
kuolevaisten joukossa,
lunastettuja ne,
joilla on jotain muuta tarjottavana
jotta miellyttäisivät
Entä minä?
Katsoessani peiliin
saatan rakastua
kaikkiin kangastuksiin,
joita saat aikaan
heijastamalla
kauhusi ja kuolemasi
kiihkeisiin rukouksiin
selittäen epätoivoisen
turhautumiseni
etsiä merkkejä
toisten rakkaudesta
Maksamalla minulle
hyväksyt ruumiini ja
jos minä yksin tuskassani
kumarrun kysyvästi,
minä joka olen
tunnistanut omat piirteeni,
ja tunnen ihanan
hyväilyn kaltaisen aistillisuuden
säteillen hermoihin
ja ihooni
Varjojen maailma, pelkkää satua rakkaudesta tai rakkaudettomuudesta.
jonne elävien laiva
oli hylännyt kaiken
kauniin ja sattumanvaraisen
Syvältä nousi salaperäinen
ja tunnistamaton ilmestys,
epämääräinen kajastus
vailla ihmishahmon lämpöä
ja koskemattomuutta
Nimetön maihinnousupaikka
huokui lohtua ja
jumaloinnin nautintoa,
näyttäytyi vieraanvaraisesta talosta
uhmaten vihamielistä maailmaa
Vallata mieli
ja kiteytyä yhdeksi
valtavan suureksi varjoksi,
tehden kuvitellun näytelmän
ulkopuolisesta katsojasta
läsnä oleva osanottaja
Epämääräinen ja kasvoton
kyyristyi odotuksen epäilyyn
peläten yhteentörmäystä,
teeskenneltyä pakoyritystä
sekä luonnollisia
häpeän ja itsesäälin tunteita
Välinpitämätön ja
surumielinen röyhkeys
käveli ensimmäisenä piirteenä
vastaan,
tehden minusta maalitaulun,
silmänterien seuratessa
ohikiitäviä pikkuasioita
Vaikka hämärästi tajusin
tuon yhdennäköisyyden,
varjomaisuus säilytti
tunnistamattomuuden
aistieni laulun sävelissä
Hänellä ei ollut nimeä,
meillä kahdella ei ollut
mitään läheisyyttä,
kiintymyksen osoituksia,
pelkkä pakomatka
himomme kiintymyksiin,
tabuihin,
joita rakkauden tarpeen
polttamat juuret loihtivat
Järkyttyneenä katson
ansaa, johon
olen langennut
lähtiessäni tälle
järjettömälle matkalle,
pelottoman lapsen
väristyksen käydessä
lävitseni sähkövirran
välittämän merkin sykkeellä
Vaipuessani pimeyteen
häkellyttävä ja ällistynyt
tunne tunkeutuu sisään,
tunnistamatta itseään
synnynnäisen tunteen mukaan
se ruumiillistuu ikuisen
lapsen muotoon
kasvaen todellisen
ruumiini päälle
Kaksijakoinen tunne
pakotta peilin eteen
katsomaan lähempää
paljastettua alastomuutta,
kasvoja,
niiden vainoavaa
jokapäiväisyyttä
ja niin vierailta
näyttävää vastenmielisyyttä
Harvoin tulee katsottua
itseään silmiin ja
tarkkaavaisuudella höystettynä
saattaa erottaa silmäterän pohjalta
perimmäisen,
oikean itsensä ja
olemassaolon keskuksen,
jota toiset kutsuvat jumalaksi,
minun tapauksessani
ainoastaan itsepintainen rakkaudentarpeeni
Turha hävetä
peilin edessä alastomuuttaan,
kaikki tarvitsevat hyväilyjä
ensimmäisestä viimeiseen
elonpäivään,
saadessaan syntymän tuomion,
riistetyn sikiön kohdusta
ja kiinnityksen nänniin
jatkuen sieltä tavalliseen maaperään,
jossa kaikki on valloitettava.
Nuoret ja kauniit ovat
etuoikeutettuja
kuolevaisten joukossa,
lunastettuja ne,
joilla on jotain muuta tarjottavana
jotta miellyttäisivät
Entä minä?
Katsoessani peiliin
saatan rakastua
kaikkiin kangastuksiin,
joita saat aikaan
heijastamalla
kauhusi ja kuolemasi
kiihkeisiin rukouksiin
selittäen epätoivoisen
turhautumiseni
etsiä merkkejä
toisten rakkaudesta
Maksamalla minulle
hyväksyt ruumiini ja
jos minä yksin tuskassani
kumarrun kysyvästi,
minä joka olen
tunnistanut omat piirteeni,
ja tunnen ihanan
hyväilyn kaltaisen aistillisuuden
säteillen hermoihin
ja ihooni
Varjojen maailma, pelkkää satua rakkaudesta tai rakkaudettomuudesta.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tiedätkö mistä sadut kertovat. Ne kertovat oikeasta elämästä, tapahtumista ja ihmisistä jotka ovat oikeasti olleet olemassa. Ei ehkä siinä ajassa ja järjestyksessä kuin satu kertoo, mutta tapahtunut jollekin joskus.
Sadut ovat siis aitoa tavaraa :)) ja jos rakkaus on satu, niin näin on siis rakkauskin.
Nää oli näitä Killing me softly-osaston runoja. Varjojen maailmassa on helppo eksyä, jos ei valo pilkahda joskus. Tosin mä taidan helposti tehdä itsestäni maalitaulun. Silloin kun en vedä ketään mukaani :/ Olen nyt kehittämässä jonkun suodattimen, melittapussin :)) Ostatko?
Et arvaa kuinka mä repesin tänään, kun töissä kahvipöydässä istuttiin ja vanha tuttu tuli pitkästä aikaa käymään ...no joku oli kattonu Vareksen eilen ja tokaisi sieltä lainatulla repliikillä..."terve, mä oon aina tienny, että sun jutut on perseestä, mut et sun pärstäkin on muuttanut samaan osotteeseen..."
Olisin tarvinnu suodatinta ja ämpäriä, meinas mennä porot väärään kurkkuun...
Hyvälle suodattimelle on aina käyttöä, paljo pyydät?
Varsinaisia huuliveikkoja :)))
En pyydä paljoa, se on ilmaista for those in need :)) siks ko kö ku jos antaa niin saa ;))) oisko tää mun suodatin vähän kesken vielä. Se johtuu siitä kun en oo läkettä ottanut tähän nuhaan... Okei. Ihan romu tää melitta.
Nimenomaan, huumori päivässä pitää depistä loitolla...
http://www.riemurasia.net/jylppy/media.php?id=65389
Niin, monasti asia aina kääntyy päälaelleen...
Mietippä omalle kohdalle, muinoin (nuorena poikana), kun autotkin oli vielä tavallisen tahvon huolettavia sitkeästi aina vaihdoin öljyt, tiivisteet, lamput ja suodattimet...pesin imuroin ja puunasin ja ...maailma muuttuu, nyt kun katsoo konepellin alle...hyvä kun tunnistaa enää pissapojan veden täyttökorkin...tuli veden heitosta mieleen...pitäs suodattaa tämäkin heitto...
Olenkohan tulossa vanha...kokeneemmaksi, kun ei enää huvittaisi (haluaisi) edes talvi ja kesäpyöriä vaihtaa ite alle...ajat muuttuu, miksei ihminenkin...pitäisi vaan suodattaa enemmän...olis sellanen suodatin, johon vois vaihtaa läpäsyn sävyjä, volyymia ja tuoksuja päivän mukaan...
Raittiuskerholainen löydetty :)))
Oot oikeassa. Ei oikein meinaa pystyä lamppujakaan vaihtaa enää.
Mutta kyllä jotkut asiat helppottuukin ajan mittaan. Muistan joskus kuinka vaihdoin autoon talvirenkaat 7 kertaa. Vaihdoin 3 rengasta, ja sitten muistin että se nuoli siinä renkaan sivussa tarkoittaa jotain kans, ja tietty kaikki kolme väärin. Ei kun irti ja da capo. Nykyisissä renkaissa ei ollut enää pyörimissuunnalla väliä.
Tänä syksynä taistelin noiden saakelin muovisten pölykapseleiden kanssa. Yhtä vaikeat saada paikoilleen kuin pois. Alkaa hermo palaa siinä toisessa kierroksessa, kun ei ekalla muista laittaa ne niin että pääsis venttiileihin.
Hra Vanh..Kokeneelle hyvää yötä :) Ja nyt et sano että kaikissa talvirenkaissa on pyörimissuunta edelleen merkattu. Menee mun yöunet ;))
Hei
vaihdoin just kans renkaat
ja oli niissä se pyörimissuunta merkattu
kuin myös eri mutterit kesä ja talvikumeihin
meinaan vaan kun ensin ihmettelin kuka mun ruuveja löysää
ja ennen kuin tän tajusin oli motarilla
renkaan lähtö lähellä.
Se on taitolaji, se pölykapselien irroitus ja takaisinlaitto, voimalla ne vaan hajoo...
Noista auton lampunvaihdosta sanoisin, että meillä on liikenteessä tosi paljon niitä tee se itse miehiä...ei siinä mitään, jos lamput on vaihdettu, mutta kun samalla se niiden suuntaus on monasti huomiossa tai epähuomiossa pistetty päin persettä eli Varesta lainatakseni suoraan mun silmiin...hyvä yhdistelmä...aina sataa, pimeää, ihmisillä tummat vaatteet ilman heijastimia, katulamput rikki ja valot päin persettä...silmiin..alaks olla Dr Phillyllä hommia, rupeetko terapeutiks?
No sulla on ollu tosi huono tuuri niitten renkaitten kanssa yleensähän se menee sixty fifty, jos niinkuin tuuria ajattelee, sulla vähän huonommin...olisit tietty voinu säästää työtä ja pakittaa enemmmän töihin ;)
Onkohan tieliikennelaissa kielletty pakittaminen noin niinkuin pääasiallisena ajosuuntana?
Joo, pölykapseleilla on aika inhimillisiä piirteitä, kun oikeasta paikasta kutittaa, se suorastaan heittäytyy syliin :))
Vai pylly edellä töihin :))) siinä on ideaa. Näkis kotilyhdyn kauan kauan, ei vois ajaa niin paljon ylinopeutta, eikä enää valoja päin... silmiä :)) Ja jos alkaa tulla liikaa kolareita, niin aletaan valmistamaan kumiautoja. Päästään ruosteestakin eroon.
Hyvää työpäivää,
henk.koht. Dr Phylliksesi
Ou sh... pitääks mun mennä tuonne kuralätäkköön polvistumaan :))) Säiyis nastatkin renkaassa vähän paremmin.
Aika vaarallinen tilanne sulla :/ Onneksi ei käynyt mitenkään, liekö sulla enkeli matkassa :)
Jotenkin mulle tuli mieleen Linnanmäki ja ne kumipuskureilla varustetut sähköautot. Oliko se niin, että riippuen painalluksesta lähti eteen tai taakse eli lottona ja reippain mielin syöksyimme rekkain alle. Niin kauan oli kivaa, kunnes ensimmäinen auto tuli pikittaisella kylkeen ja oli kaataa koko auton.
Ruosteesta tuli mieleen putki; meillä putki toimitetaan ilman ruostetta. Ruoste on asennettava putkeen työmaalla. (jotkut toimittajat nykyään asentavat putkeen ruosteen jo varastossa, näin säästyy aikaa työmaalla)
Mikä on ruosteen kemiallinen merkki? Lada
"Lada, Suomen teille levinnein auto." vai oliko se Datsun, Datsun 100A, joka hetkessä lahoaa (omakohtaista kokemusta vuosien takaa).
Toisaalta Fiat (lausutaan viat) se vasta peli on, "Petojen sukua", susi jo syntyessään.
Sikäli kyllä tässä työmaata terapeutilla piisaa?
Kaikki kiva verotetaan nykyään, ei riitä että pääsylipuista maksetaan alvit, ei saa enää edes törmäillä. Säästö on päivän sana, joten Törmäilyautot yhdistettiin Lemmenlaivaan, ja nykyisin siellä vaan liidetään sulassa sovussa :)
Teillähän menee hommat putkeen :)))
Taisin tehdä meistä tikkataulut, olin huomaavinani päivällä. Sori siitä. Ja kiitos hänelle joka palautti pisteet alkutilanteeseen.
Eikse oo se terapeutin valinta vähän kuin menis naimisiin? Sitä ei hevillä lopeteta, se keksii aina jotain lisä-työstöä ettei rahantulo lopu :))
Niin itseasiassa hyvä terapeutti ei ole pakkopulla, eikä rahastusautomaatti vaan haluttu läsnäolija, jolloin vuorovaikutus toimii parhaiten molempiin suuntiin. Sama pätee jokaisen omassa työssä ja toiminnassa, aidon kiinnostuksen ja otteen tunnistaa aina ja sellainen huomataan ja halutaan uudestaan ja uudestaan...asenne on käyntikortti jokaisessa mahdollisessa merkityksessä...
Tämäkin on osaltaan terapeuttista, ainakin minulle ;)
Paljonko glögiä laitoit iltapuuroon? ;D
Likewise, wise guy :))) Olen niin iloinen jälleennäkemisestä, ja siitä että kaikki on taas ok, ja että sä voit hyvin.
On ^Å^
Kulumisen kannalta ne on merkattu
ettei kulu vituralleen
vai kuralätäkköön...ei kai nyt sentään
onhan noita paikkoja.
Tähän jäi kiinni
osittain kuullosti niin todelta
jostainhan sadut lähtee
satayks tuhannen yön tähtee
mummolla oli aikanaan sellainen seinäkangas
mikä esitti neidon ryöstöä.
Olen varmaan ollut onnekas nuoruudessani, saadessani luettuna satuja sängyn vieressä tarjoiltuna hyvän yön tuuditukseen, ehkä niistä on jotain tarttunut puseroon...sieluun...
Hyvää päivän jatkoa e-t^Å^
Kiitos sinulle Eremita
samoin olen omilleni...
Illan jatkoa ja yötä.