ryömintätilainen alapohja

Olen sen verran tutkinut asiaa ja huomannut tuuletuksen olevan alun perin olevilla aukoilla heikohko. Taloni ryömintätilaisessa sokkelissa 50 neliötä oli 5 kpl aukkoja 15x15 cm. Nyt niitä on 9 kpl 12,5 cm aukkoja ja kolmessa on Vilpen tuuletuspaalut tehostamassa tuuletusta. Talvi ajaksi suljen 6 ritilää ruuvvin varassa riippuvalla vanerilla ( ei ilmatiivis ). Sulkeminen tapahtuu vasta, kun maanpinta on jäätynyt pysyvästi ja avaaminen keväällä lumien sulamisen alettua.

Tosi on kirjoitti:

Olen sen verran tutkinut asiaa ja huomannut tuuletuksen olevan alun perin olevilla aukoilla heikohko. Taloni ryömintätilaisessa sokkelissa 50 neliötä oli 5 kpl aukkoja 15x15 cm. Nyt niitä on 9 kpl 12,5 cm aukkoja ja kolmessa on Vilpen tuuletuspaalut tehostamassa tuuletusta. Talvi ajaksi suljen 6 ritilää ruuvvin varassa riippuvalla vanerilla ( ei ilmatiivis ). Sulkeminen tapahtuu vasta, kun maanpinta on jäätynyt pysyvästi ja avaaminen keväällä lumien sulamisen alettua.

Lue lisää

uuteen taloon kannattaa tehdä 100mm tuuletusputki, alapohjasta katolle. Toki hieman työläs eristyksineen, mutta tehostaa todella paljon ilmanvaihtuvuutta. Alapohjassa voi ko. putken haaroittaa jos näkee tarpeelliseksi. Ja jos tuota tehostusta ei tarvi, se erittäin helppo tulpata.

ei tarvi konetta kirjoitti:

uuteen taloon kannattaa tehdä 100mm tuuletusputki, alapohjasta katolle. Toki hieman työläs eristyksineen, mutta tehostaa todella paljon ilmanvaihtuvuutta. Alapohjassa voi ko. putken haaroittaa jos näkee tarpeelliseksi. Ja jos tuota tehostusta ei tarvi, se erittäin helppo tulpata.

Lue lisää

Lisäämällä tuuletusta saat ainoastaan lisää kosteutta alapohjaasi, samalla lämpötila laskee ja suhteellinen kosteus nousee.
Ulkoilman kosteus on homehtumisrajan yläpuolella, Maaliskuusta Marraskuuhun, tänä vuonna Tammikuuhun. Ainoastaan talvella ulkoilma on kuivaa ja kuivattavaa.
Suhteellista kosteutta saadaan laskettua nostamalla lämpötilaa, kuten tapahtui ennen vanhaan, kun lämpöä alapohjaan tuli lattian läpi huonetilaan.
Ulkoilmalla tuulettuva alapohja on tunnettu riskirakenne.

V. Ahanen kirjoitti:

Lisäämällä tuuletusta saat ainoastaan lisää kosteutta alapohjaasi, samalla lämpötila laskee ja suhteellinen kosteus nousee.
Ulkoilman kosteus on homehtumisrajan yläpuolella, Maaliskuusta Marraskuuhun, tänä vuonna Tammikuuhun. Ainoastaan talvella ulkoilma on kuivaa ja kuivattavaa.
Suhteellista kosteutta saadaan laskettua nostamalla lämpötilaa, kuten tapahtui ennen vanhaan, kun lämpöä alapohjaan tuli lattian läpi huonetilaan.
Ulkoilmalla tuulettuva alapohja on tunnettu riskirakenne.

Lue lisää

ja silloin, kun se on kuivattavaa laitetaan luukut kiinni. Mutta onneksi tuon tuulettuvan voi tehdä myös ontelolaatoilla ja ongelmia ei tule.

V. Ahanen kirjoitti:

Lisäämällä tuuletusta saat ainoastaan lisää kosteutta alapohjaasi, samalla lämpötila laskee ja suhteellinen kosteus nousee.
Ulkoilman kosteus on homehtumisrajan yläpuolella, Maaliskuusta Marraskuuhun, tänä vuonna Tammikuuhun. Ainoastaan talvella ulkoilma on kuivaa ja kuivattavaa.
Suhteellista kosteutta saadaan laskettua nostamalla lämpötilaa, kuten tapahtui ennen vanhaan, kun lämpöä alapohjaan tuli lattian läpi huonetilaan.
Ulkoilmalla tuulettuva alapohja on tunnettu riskirakenne.

Lue lisää

Mitäs jos laitetaan maanpintaan koko alapohjan alueelle Leca-Soraa karkeaa noin 30 cm paksuudelta. Se estää kosteuden ja lämmön nousun maasta ja ilmatila on ulkoilman lämpöä lähellä ei tule lämpötilaeroja.

Tosi on kirjoitti:

Mitäs jos laitetaan maanpintaan koko alapohjan alueelle Leca-Soraa karkeaa noin 30 cm paksuudelta. Se estää kosteuden ja lämmön nousun maasta ja ilmatila on ulkoilman lämpöä lähellä ei tule lämpötilaeroja.

Lue lisää

On niitä parempiakin eristeitä eristyskyvyltään kuin kevytsora, mutta ajatuksena oikean suuntainen. Turvallisempaa kuitenkin toteuttaa betonirakenteisena, koska betoni on niin emäksistä, ettei voi homehtua laisinkaan.

V. Ahanen kirjoitti:

On niitä parempiakin eristeitä eristyskyvyltään kuin kevytsora, mutta ajatuksena oikean suuntainen. Turvallisempaa kuitenkin toteuttaa betonirakenteisena, koska betoni on niin emäksistä, ettei voi homehtua laisinkaan.

Lue lisää

Tuolla Leca-Soran sivuilla suositellaan 15 -30 cm täyttöä kapillaarikatkoksi.
Leca-Sora KA 420 KAP 4 - 20 mm raekoolla tehtynä. Esitteiden mukaan ei ime vettä upotettunakaan tilavuudestaan kuin 30 %. Eihän siellä talon alla ole vettä yhtään hiekan päällä milloinkaan joten luulisi toimivan hyvin ja eristävän hyvin kuivana. Tuota Leca-Soraa käyttävät myös sähkö-, ja puhelinlaitokset jakokaappien maakosteuden nousun estoon sähkö-, puhelin laiteisiin ja liittimiin.

V. Ahanen kirjoitti:

Lisäämällä tuuletusta saat ainoastaan lisää kosteutta alapohjaasi, samalla lämpötila laskee ja suhteellinen kosteus nousee.
Ulkoilman kosteus on homehtumisrajan yläpuolella, Maaliskuusta Marraskuuhun, tänä vuonna Tammikuuhun. Ainoastaan talvella ulkoilma on kuivaa ja kuivattavaa.
Suhteellista kosteutta saadaan laskettua nostamalla lämpötilaa, kuten tapahtui ennen vanhaan, kun lämpöä alapohjaan tuli lattian läpi huonetilaan.
Ulkoilmalla tuulettuva alapohja on tunnettu riskirakenne.

Lue lisää

No osa tuota tuuletusta on "Patolevy = Nappulalevy" sokkelin ulkopuolella maanpinnasta sokkelin tai riippusokkelin alareunaan asti. Minulla se riippusokkeli on maanpinnasta 50 cm syvyydessä ja sisäpuolella on maanpinta samassa syvyydessä. Sikkeli kuivi muutamassa viikossa kuivaksi ja pilareiden kohdalla se on hieman tumma betonissa tapahtuvan kapillaarisen veden nousun vuoksi.
Kosteus ryömintätilassa on laskenut huomattavasti näillä toimen piteillä.

Tosi on kirjoitti:

Olen sen verran tutkinut asiaa ja huomannut tuuletuksen olevan alun perin olevilla aukoilla heikohko. Taloni ryömintätilaisessa sokkelissa 50 neliötä oli 5 kpl aukkoja 15x15 cm. Nyt niitä on 9 kpl 12,5 cm aukkoja ja kolmessa on Vilpen tuuletuspaalut tehostamassa tuuletusta. Talvi ajaksi suljen 6 ritilää ruuvvin varassa riippuvalla vanerilla ( ei ilmatiivis ). Sulkeminen tapahtuu vasta, kun maanpinta on jäätynyt pysyvästi ja avaaminen keväällä lumien sulamisen alettua.

Lue lisää

Tuosta luukkujen sulkemisesta talveksi: tuulettuva alapohja kostuu kesällä kun se tuulettuu lämpimällä ja kostealla ilmalla ja kosteus tiivistyy alapohjan kylmempiin rakenteisiin. Mutta ei hätää, sillä talvella taas se tuuletetaan kuivalla pakkasilmalla ja alapohja ja maapohja on tuuletusilmaa lämpimämpiä eli ne kuivuvat.

Katso esim. täältä sivulta 2 käppyrä: http://www.kryotherm.fi/DST kuvat_pdf/Alapohjat.pdf

Tämän takia tuuletusta ei missään tapauksessa saa sulkea talveksi, mutta lumen meno luukuista alapohjaan on toki hyvä estää.

en ota muuten kantaa, mutta hienoa, että tulee uusia ajatuksia ja keskustelua. Sillä ilman niitä ei ole kehitystä tällä varsin konservatiivisella alalla. Ei muuten mene kauaa, kun joku tämän teilaa...

No minulla on tuloilmaputki varaavalle takalle 15 cm halkaisijalla ja pituus 18 metriä upotettuna maan sisään 1cm/ 1 metrille nousulla. Putki on asennettu ulkopäästä 1,2 m syvyyteen josta se nousee sisä suuntaan. Lähtöpäässä on kondenssi vesi reikä josta mahdollinen vesi on johdettu salaojaan. Sisään meno on eristetty hyvin maasta rossipohjaan josta se menee jääkaappin ja pakastimen taakse. Kesällä se tuo viileää ilmaa kaapeille ja talvella se lämpiää siellä lisää maanlämmön tuottaman lämmön lisäksi. Vetoa ei ole tuntunut, kun olen eristänyt kaapien etureunat alaosasta umpeen ilmaa purkautuu ainoastaa kaappien yläpuolelta sisään. Ulkopäässä on rosteriverkko estämässä itikoiden pääsyä putkeen.

Tuosta ilmakuivurista oli juttua TV:ssä viime viikolla ja siinä kuivurin säätöä suositeltiin asetettavan 55 % ilmankosteudelle, jos kosteus ylitää tuon 55 % lähtee kuivuri toimimaan. Itselläni on tuuletus reikiä sokkelissa 9 kpl 125 mm reikiä ja kolmessa on Vilpen tuuletuspaalut. Nuo 6 reikää suljetaan vanerilätkällä ei ilmatiiviisti lätkä riippuu ruuvin varassa ritilää vasten. Sulkeminen tapahtuu vasta,
kun maa on pysyvästi jäätynyt sokkelin vieressä ja avataan keväällä lumien sulamisen alettua.