Moi
Ensi syksynä olisi jatkettava peruskoulusta johonkin lukioon, ja olisi pari kysymystä.
Ensinnäkin, mihin lukioon kannattaisi Helsingissä asuvan pyrkiä lukuaineiden keskiarvolla 8,91?
Entä miten paljon huono ruotsin taito häiritsee lukio-opiskelua, yläasteen ruotsi ollut kutosta mutta sain viimeisimmästä kurssista juuri ja juuri seiskan. Onko ruotsin kirjoittamista mahdollista välttää mitenkään, vaikka en opiskele mitään valinnaisia kieliä? Tästä on niin ristiriitaista tietoa ettei ota aina selkoa voiko vai eikö voi ohittaa.
Ja ylioppilaskirjoituksista; mitä ne käytännössä pitävät sisällään? Minulla ei ole harmainta aavistustakaan tästä, ovatko ne kuin isoja kokeita vai esseitä?
Matematiikan numero 10, silloin varmaan järkevää ottaa pitkä matematiikka. Onko pitkä matikka paljonkin vaikeampaa kuin yläasteen matematiikka?
Kiitos kaikille ystävällisille vastaajille.
Ensi syksynä olisi jatkettava peruskoulusta johonkin lukioon, ja olisi pari kysymystä.
Ensinnäkin, mihin lukioon kannattaisi Helsingissä asuvan pyrkiä lukuaineiden keskiarvolla 8,91?
Entä miten paljon huono ruotsin taito häiritsee lukio-opiskelua, yläasteen ruotsi ollut kutosta mutta sain viimeisimmästä kurssista juuri ja juuri seiskan. Onko ruotsin kirjoittamista mahdollista välttää mitenkään, vaikka en opiskele mitään valinnaisia kieliä? Tästä on niin ristiriitaista tietoa ettei ota aina selkoa voiko vai eikö voi ohittaa.
Ja ylioppilaskirjoituksista; mitä ne käytännössä pitävät sisällään? Minulla ei ole harmainta aavistustakaan tästä, ovatko ne kuin isoja kokeita vai esseitä?
Matematiikan numero 10, silloin varmaan järkevää ottaa pitkä matematiikka. Onko pitkä matikka paljonkin vaikeampaa kuin yläasteen matematiikka?
Kiitos kaikille ystävällisille vastaajille.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Helsingissä luulisi vaihtoehtoja olevan, tosin taso voi olla myös korkea. Etköhän tuolla keskiarvolla johonkin haluamaasi lukioon pääse.
Ei minullakaan ruotsi yläasteella seiskaa parempi ollut, lukiossa se tippui kutoseen.
"Kokelaan tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kokelas valitsee kolme muuta tutkintonsa pakollista koetta seuraavien neljän kokeen joukosta: toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja yksi reaaliaineissa järjestettävä koe. Kokelas voi lisäksi sisällyttää tutkintoonsa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen."
Jos kirjoitat neljä ainetta, niin kirjoitat äidinkielen ja englannin sekä ruotsin ja reaalin tai matematiikan ja reaalin tai ruotsin ja matematiikan.
Ruotsia ei siis ole pakko kirjoittaa, mutta yleensä on valittava joko matematiikka tai ruotsi.
Tietenkin kannattaa kirjoittaa se kummassa on parempi. Jos et ole kummassakaan kovin hyvä, niin silloin sitten täytyy opiskella vaan enemmän ja enemmän toista, jotta pääsee aikanaan kirjoituksista läpi.
"Suomen äidinkielen kokeessa on kaksi osaa: tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeessa tutkitaan kokelaan analyysitaitoja ja kielellistä ilmaisukykyä. Esseekokeessa tutkitaan kokelaan yleissivistystä, ajattelun kehittyneisyyttä, kielellistä ilmaisukykyä ja kokonaisuuksien hallintaa. Kokelaan äidinkielen arvosana määräytyy kokeiden painotetun yhteispistemäärän perusteella."
"Toisen kotimaisen kielen kokeeseen ja vieraan kielen kokeeseen sisältyy puheen ja tekstin ymmärtämistä sekä kielen kirjallisen tuottamisen taitoa osoittavat osat. Kokelas voi myös suorittaa toisen kotimaisen kielen kokeen sijasta äidinkielen kokeen tässä kielessä."
"Matematiikan kokeessa kokelas suorittaa kymmenen tehtävää. Apuvälineinä saa käyttää lautakunnan hyväksymiä laskimia ja taulukkokirjoja."
"Reaaliaineissa järjestetään kokeet evankelis-luterilaisessa uskonnossa, ortodoksisessa uskonnossa, elämänkatsomustiedossa, filosofiassa, psykologiassa, historiassa, yhteiskuntaopissa, fysiikassa, kemiassa, biologiassa, maantieteessä ja terveystiedossa. Kokeissa on myös oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Kokeissa vastataan aineesta riippuen kuuteen tai kahdeksaan tehtävään."
Kaikki lainaukset ovat ylioppilastutkinto.fi sivuilta. Siellä voit perehtyä asiaan tarkemmin.
Olet kuitenkin vasta päättämässä peruskoulua, joten ei kannata turhaan murehtia yo-kirjoituksia, jotka eivät ole sinulla vielä edessä. Ei niitä kannata miettiä liikaa ennen toisen vuoden jälkeistä kesälomaa, muuten sitä stressaa turhaan.
Matematiikan numero 10, silloin varmaan järkevää ottaa pitkä matematiikka. Onko pitkä matikka paljonkin vaikeampaa kuin yläasteen matematiikka?
Pitkä matematiikka on paljon vaikeampaa. Itse tunnen monia yläasteen kympin oppilaita, jotka ovat vaihtaneet lyhyeen, siksi että eivät ole saaneet 5:sia tai 6:sia parempia pitkän matematiikan kokeista.
Ei se pitkä matematiikkakaan takaa mitään jatko-opiskelupaikkaa tai työpaikkaa, mielummin kannattaa ottaa sitten niitä kiitettäviä lyhyestä, kuin huonoja pitkästä.
Kiitos avaavista vastauksista.
Peruskoulun numeroiden perusteella kirjoittaisin siis mieluummin matematiikan kuin ruotsin, mutta kuten tiedetään niin lukiossa kaikki on sitten ihan erilaista.
Kiinnostaisi vielä tietää, mitä lukioita Helsingin lukioissa opiskelevat suosittelevat, missä on hyviä opettajia ja hyvä yhteishenki?
En jaksa tahi ehdi kirjoittaa pidempää viestiä, joten kommentoin vaan tuohon matematiikka-asiaan:
Ota se laaja. Yläasteen ympillä on oikeasti hyvät mahdollisuudet pärjätä pitkässä, koenumeroni olivat matikasta yläasteella siinä 8½-9, nyt lukiossa nousi juuri matikankurssien (14 suoritettu) keskiarvo yli 9.5:n, eli päättäriin tulossa kymppi. Ainahan voit sitä paitsi vaihtaa lyhyeen, jos muutaman kurssin jälkeen tuntuu ylivoimaiselta. Saat kuitenkin lukemasi kurssit hyväksiluettua lyhyen matematiikan kursseiksi. Sanoisin että se numero laskee sinne vitosen ja kutosen tienoille kiitettävästä ja sitä paremmasta reaalisella todennäköisyydellä vain, jos yläasteen matematiikanmaikka on ollut erikoisen lepsu.
Toki poikkeuksiakin on, suuntaan ja toiseen.
No ei ainakaan lepsuilusta ole kyse, kympin todistukseen saa kympistä kokeessa ja muista saa alemman.
Kiitos tiedosta, pitää alkaa henkisesti jo valmistautumaan yhteishakuun ja sen jälkeen lukioon..
Tolla keskiarvolla vois varmasti hakee vaiks Helluun, joko luonnontiede- tai normilinjalle, Alppilaan jne. Kannattaa varmaan laittaa ekaks hakutoiveeks joku semmonen "parempi" lukio, esim. Norssi tai muu ja sen jälkeen noita Hellua jne. Mutta sun päätös, kannattaa tutkii lukioiden nettisivui ja käydä avoimis ovis sua kiinnostavis lukiois.
Kannattaa kuitenkin miettiä, että kannattaisiko siihen ruotsiin kuitenkin panostaa lukiossa, koska jatko-opinnoissa se on väistämättä edessä. Tietysti jos ei ole aikomusta suorittaa korkeakoulututkintoa Suomessa, ruotsin kielen taidolla ei ole niin paljon merkitystä. Jatko-opiskelupaikoista ei voi koskaan olla varma, joten kaikkeen kannattaa varautua, vaikka suunnitelmissa olisikin ulkomailla opiskelu. Yleisesti ottaen minkään kielen osaamisesta ei ole haittaa, joten yritä edes.