Miten teidän sijaislasten murrosikä on alkanut ja sujunut? Olen kuullut, että on tavallista, että nämä lapset aloittavat liian aikaisin seurustelun ja seksin. Vai onko se hyvä, että he saavat ja antavat hellyyttä seurustelukaverille, kun muita läheisiä ihmissuhteita ei ole?
murrosikä
Kerttuli
21057
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Meillä murrosikä on ollut todella vaikea ja hermoja koetteleva.
Vanhin sijoitetuista karkasi kotoota koko ajan, kuvioissa oli alkoholi ja huumeet. Sitten tuli vaan piste tälle karkaamiselle, hän itse valitsi meiltä poismuuton. Ajautui nuorisokotiin, tämä oli hänelle pelastus, siellä hän "räpiköi" aikansa, mutta nyt hän on mitä upein aikuinen.
Sijaislapset reagoivat voimakkaasti murrosikäisinä, kapinaa omia biologisia vanhempia kohtaan siitä miksi ovat hänet aikoinaan hylänneet yms. Kapinan saamme me sijaisvanhemmat päällemme.
Alkoholi ja huumeet on kyllä monelle sijaislapselle erittäin vaarallista - kenellepä ei olisi? Usein aloittavat käytön aivan liian nuorina eivätkä ymmärrä mitä mm. perinnöllisyys alkoholin kautta vaikuttaa.
meillä alkaa vasta olla esimurrosikä tulossa, mutta totta kai noita asioita miettii ja pelkää.
minulla on suurimpana huolena lapsen kyvyttömyys sanoa eitä mihinkään. vaikka toinen kaivoon käskisi hyppäämään, niin oma järki ei kerro, ettei sellaista tehdä. lapsi varmaan mulauttaisi kaivonpohjalle, ja jos hengissä ylös tulisi ,niin sanoisi vain, että se ja se käski hypätä.
tällaiselle luonteelle on tosi vaikea sanoa kaverille, ettei ota sitä ekaa ryyppyä ja ekaa tupakkaa tai ekaa pilleriä tai yhtään mitään mitä ei oikeasti halua.
ja kun lisänä on se alitajuinen halu kokeilla miksi biot ovat valineet elämässään niinkuin ovat. halu tietää miksi humala ja kännääminen on parempaa kuin niistä luopuminen. miksi huumeet voittavat halun olla lapsen kanssa ja miksi on kivempaa vaihtaa sänkyseuraa kuin paitaa, niin siinähän on suota edessä.
lisäksi sijoitetut lapset kai käyvät murroiässä sekä uhmaikää että murrosikää yhtäaikaa. etsivät minäitseä ja eriytymistä ja paikkaavat lapsuuden puutteita, joten kiemurtelu aikuisuuteen on tavanomaista rajumpaa.
MUTTA KANNATTAA MUISTAA eräältä adoptio palstalta lukemani kommentti: KAIKKEA EI PIDÄ LAITTAA SIJOITUKSEN SYYKSI. tai traumaattisen varhaislapsuuden. OSA MURKUN TEKEMISIÄ ON IHAN NORMAALIA VASTARINTAA AIKUISIA KOHTAAN. jota tulee niin biolapsilta kuin lainatuiltakin