Kunnon kivitalo betonista

"Lammi-harkko on ihan hyvä. Mutta kun se tulee ihan hiivatan kalliiksi kun pitää ostaa kaikki roippeet sieltä pakettina."

Kysy joltain toiselta myyjältä, ainakin oma ja kaverin talot, jotka on rakennettu vuosina 2006 ja 2010, harkot myytiin erikseen ja itse rakennettiin. Sitten on lisäksi jollain toisella valmistajalla vastaavanlainen harkko.

Kyllä niitä harkkoja rautakaupasta saa. Itse ostin Lammi harkot paikallisesta Rautiasta.

Lammitalo 340m2 kirjoitti:

Kyllä niitä harkkoja rautakaupasta saa. Itse ostin Lammi harkot paikallisesta Rautiasta.

Vain tosi Urpo ostaa lammin kiviä kun esim. Hb:n kivet saa paljon halvemmalla ja on samaa paskaa.

Asuuhan Suomessakin ihmisiä siporexluolissa, jotkut vaan nimittelee niitä taloiksi.

Ei tarvitse mainostaa, kunhan vaan runko on betonista, niin kaikki tietää että lujaa on. Betoni kun suojataan vielä eristeellä niin parempaa rakennetta saa etsiä.
Betoni on kiveä ja tämä on kivitalo palsta.

Näin teki jo Roomalaiset kirjoitti:

Ei tarvitse mainostaa, kunhan vaan runko on betonista, niin kaikki tietää että lujaa on. Betoni kun suojataan vielä eristeellä niin parempaa rakennetta saa etsiä.
Betoni on kiveä ja tämä on kivitalo palsta.

Lue lisää

Vai teki roomalaiset jo aikoinaan teräsbetonista. :)

Teräsbetonista tehty talo on hyvä, jos tärkeänä ominaisuutena on, että taloa pitää ampua singolla. Tämä on tärkeää jollekkin.

Ei teräsbetonia juurikaan käytetä pientaloissa missään maailmalla. Ei ainakaan Roomassa. Ei edes tänä päivänä.

Olen kiertänyt Pantheonion sekä ulkoa että sisältä. Sen runko on muurattu poltetusta tiilestä. Ylinnä oleva pyöreä kupoli, jonka keskellä on oculus, aukko, on kevytbetonista, ihmisen tekemästä materiaalista.

Halunsa kullakin kirjoitti:

Vai teki roomalaiset jo aikoinaan teräsbetonista. :)

Teräsbetonista tehty talo on hyvä, jos tärkeänä ominaisuutena on, että taloa pitää ampua singolla. Tämä on tärkeää jollekkin.

Ei teräsbetonia juurikaan käytetä pientaloissa missään maailmalla. Ei ainakaan Roomassa. Ei edes tänä päivänä.

Lue lisää

Se nyt vaan on niin, että esim lammitalo rakentuu paljon helpommin ja nopeammin kuin joku muurattattava talo tai pitkästä puutavarasta syntyvä talo. Lammitalossa nyt vaan sattuu mm. rakentamisnopeussyistä olemaan betonia ja rautaa rakenteissa.

889ii7i777 kirjoitti:

Se nyt vaan on niin, että esim lammitalo rakentuu paljon helpommin ja nopeammin kuin joku muurattattava talo tai pitkästä puutavarasta syntyvä talo. Lammitalossa nyt vaan sattuu mm. rakentamisnopeussyistä olemaan betonia ja rautaa rakenteissa.

Lue lisää

Vai että Lammi-talo tulee helpommin ja nopeammin kuin pitkästä syntyvä puutalo?

Jep jep...

sdfsfdsss kirjoitti:

Vai että Lammi-talo tulee helpommin ja nopeammin kuin pitkästä syntyvä puutalo?

Jep jep...

Pitkästä puutavarasta rakennetussa talossa on lukuisiä monimutkaisia työvaiheita varsinkin tukirakenteiden rakentamisessa. Myöskin paljon työvaiheita vaati seinien ja lattioiden rakentaminen puutalossa. On yksinkertaista latoa lammiharkkoja, heittää sinne sisään raudat ja sähköputket ja betonit. Seinä on siten pinnoitusta vaille valmis, ilman eristeiden ja kipsilevyjen laittoa. Neljässä viikossa rakensin 170m2 taloni seinät.

Myöskin ontelolaatoilla lattiat syntyvät puurakenteisia nopeammin ja helpommin. Ontelot nostetaan seinän päälle ja saumat betonoidaan, hommaan mene päivä pari ja lattia on pintakerroksia vaille valmis. Lattian styroksit ja raudat laittaa päivässä, lattialämmityksen asentaminen vie toisen päivän ja kolmas päivä lattiavaluporukka valaa lattian. Botonin kuivuttua pari päivää menee sitten laminaatttien yms asentamiseen.

sdfsfdsss kirjoitti:

Vai että Lammi-talo tulee helpommin ja nopeammin kuin pitkästä syntyvä puutalo?

Jep jep...

En kyllä allekirjoita että valuharkolla vs papuharkko syntyy nopemmin runko. Molempia on tullut laitettua. Lisäksi hinta oli kovempi kun sai raudan ja betonin menekit laskettua ja molempia meni sitten paljon... Lisäksi siinä on vielä mahdollisuus että valut kusee, joko kulmat poksuu, tai tulee onttoa villa painajaista.

Lisäksi tuo valuseinä on täysin ylimitoitettu tavalliseen seinään johon ei tule rasitusta. Taitaa olla markkinamiehet vetäneet taas oikeasta narusta kun ovat keksineet hyvää tarinaa myyntipuheeseen ja suomalaiset pässit juoksee narussa.

Eli oikea tuote oikeaan paikkaan, valu sinne missä painetta tai rasitusta, muuten riittää kevytsoraharkko.

Niin se menee kirjoitti:

En kyllä allekirjoita että valuharkolla vs papuharkko syntyy nopemmin runko. Molempia on tullut laitettua. Lisäksi hinta oli kovempi kun sai raudan ja betonin menekit laskettua ja molempia meni sitten paljon... Lisäksi siinä on vielä mahdollisuus että valut kusee, joko kulmat poksuu, tai tulee onttoa villa painajaista.

Lisäksi tuo valuseinä on täysin ylimitoitettu tavalliseen seinään johon ei tule rasitusta. Taitaa olla markkinamiehet vetäneet taas oikeasta narusta kun ovat keksineet hyvää tarinaa myyntipuheeseen ja suomalaiset pässit juoksee narussa.

Eli oikea tuote oikeaan paikkaan, valu sinne missä painetta tai rasitusta, muuten riittää kevytsoraharkko.

Lue lisää

Keytsoraharkoissa ei pysyisi meidän 70m2 terassin peltikatto eikä peltikatolla katettu 9m2 parveke. Eikä myöskään sisäportaat ja keittön yläkaapit. Voisi myöskin tulla onkelima välipohjan onteloiden kannatuksessa.

Että valuseinä on ihan paikallaan ympäri taloa, ei tarvitse miettiä mihin ja miten kiinnittää.

Näin teki jo Roomalaiset kirjoitti:

Ei tarvitse mainostaa, kunhan vaan runko on betonista, niin kaikki tietää että lujaa on. Betoni kun suojataan vielä eristeellä niin parempaa rakennetta saa etsiä.
Betoni on kiveä ja tämä on kivitalo palsta.

Lue lisää

Juuri näin

180mm teräsbetonia, 200mm uretaania. 40 mm ilmarako, tiiliverhous , paikallavaluvälipohjat.

Voiko lähtökohdat olla parempia ?

kt 47 kirjoitti:

Juuri näin

180mm teräsbetonia, 200mm uretaania. 40 mm ilmarako, tiiliverhous , paikallavaluvälipohjat.

Voiko lähtökohdat olla parempia ?

Miksi noin iso ilmarako?
Onko oletettavaa, että PU levyt elävät ja supistavat ilmaraon pieneksi?
Vai onko oletettavaa, että PU:n takana tarvitaan iso ilmarako jostain muusta PU:sta johtuvasta syystä? Ei ainakaan PU:n vesihöyrynläpäisevyyden takia.

Vai onko oletettavaa, että muurari muuraa tiiliet niin että pienempi ilmarako menisi umpeen muurauslaastista?

kt 47 kirjoitti:

Juuri näin

180mm teräsbetonia, 200mm uretaania. 40 mm ilmarako, tiiliverhous , paikallavaluvälipohjat.

Voiko lähtökohdat olla parempia ?

Erittäin kallis rakenne, työläs toteuttaa, eikä mikään ihmeellinen eristyskykykään, jos nykyisitä vaihtoehdoista puhutaan.
Rakennusfysiikan vastainenkin, kun betonia höyrytiiviimpi eristys on ulkopuolella.
Betonin kuivuminen erittäin hidasta noin paksulla kerroksella ja kuivuu ainoastaan sisäänpäin.
Ulkokuorelle tehtävä tukipinta, mihin tiili kiinnitetään ja tiili myös erittäin kylmä, joten kestävyys joutuu lujille. Suosittelen leveitä räystäitä ja mielellään yksi kerroksisena, jotta viistosade ei kastele seinää.
Tiileksi poltettu tiili, ei vettä imevää kalkkihiekkatiiltä.
Yksinkertaisemmin, halvemmin ja toimivamminkin pystyy rakentamaan.

V. Ahanen kirjoitti:

Erittäin kallis rakenne, työläs toteuttaa, eikä mikään ihmeellinen eristyskykykään, jos nykyisitä vaihtoehdoista puhutaan.
Rakennusfysiikan vastainenkin, kun betonia höyrytiiviimpi eristys on ulkopuolella.
Betonin kuivuminen erittäin hidasta noin paksulla kerroksella ja kuivuu ainoastaan sisäänpäin.
Ulkokuorelle tehtävä tukipinta, mihin tiili kiinnitetään ja tiili myös erittäin kylmä, joten kestävyys joutuu lujille. Suosittelen leveitä räystäitä ja mielellään yksi kerroksisena, jotta viistosade ei kastele seinää.
Tiileksi poltettu tiili, ei vettä imevää kalkkihiekkatiiltä.
Yksinkertaisemmin, halvemmin ja toimivamminkin pystyy rakentamaan.

Lue lisää

Ja vi...ut (huom. 700kpl betonielementin kokemus työmaaolosuhteissa)

Kallis ?? aattelin tehdä elementeistä. Elementit teen/teetän itse omalla tontilla.
Työläs ?? väitän että tunteja n. 1/4 osa verattuna näihin pilipali-palikkajuttuihin. Onko kuukaan vielä kehunut:, "olipa helppo ja nopea tehdä näillä valuharkoilla, telinetyötkin ihan olemattomat" ? joo, myönnetään : muurari tarvii telineet
Onko 200mm uretaania huono eristyskyvyltään ??
Kuinkahan noi kerrostalojen julkkarit muurataan,olisko niiden alla esim. sokkeli ?
Ootko usein nähnyt huonokuntoista tiilijulkkaria? oikein tehtynä huoltoväli n. 50v jonka jälkeen saumoja hiukan ehostellaan.
Leveät räystäät ja poltettutiili tietenkin, mutta kahteen tasoon,osin jopa kolmeen.

kt 47 kirjoitti:

Ja vi...ut (huom. 700kpl betonielementin kokemus työmaaolosuhteissa)

Kallis ?? aattelin tehdä elementeistä. Elementit teen/teetän itse omalla tontilla.
Työläs ?? väitän että tunteja n. 1/4 osa verattuna näihin pilipali-palikkajuttuihin. Onko kuukaan vielä kehunut:, "olipa helppo ja nopea tehdä näillä valuharkoilla, telinetyötkin ihan olemattomat" ? joo, myönnetään : muurari tarvii telineet
Onko 200mm uretaania huono eristyskyvyltään ??
Kuinkahan noi kerrostalojen julkkarit muurataan,olisko niiden alla esim. sokkeli ?
Ootko usein nähnyt huonokuntoista tiilijulkkaria? oikein tehtynä huoltoväli n. 50v jonka jälkeen saumoja hiukan ehostellaan.
Leveät räystäät ja poltettutiili tietenkin, mutta kahteen tasoon,osin jopa kolmeen.

Lue lisää

Kokemus on hyväksi, jos vaan on oikeaoppista, mielestäni pahin jätkä on se joka on 30 vuotta rakentanut eikä tehnyt koskaan virhettä omasta mielestään.
Betonivalu runko on ok, uretaanin Lamda 0.026 ja solupolystyreenin 0.033, siis 300 mm solupolystyreeniä on sama eristyskyky kuin uretaanillasi, kustannus alle puolet, eikä palaessa synny myrkyllisiä päästöjä. Siis uretaani erittäin kallis vaihtoehto, lisäksi muovikalvon veroinen höyrynsulku seinän keskellä.
Elementin ongelma saumat, jotka vaativat huoltoa, varsinkin maan alla vaikeahkoa ja työlästä.
Kahi tiilet mustuneet jo muutamassa vuodessa, imeneet vettä, jäätyneet ja halkeilleet. Rapautuneita tiiliä nähtävissä kaikissa lämmittämättömissä seinissä ympäri Suomea, johtuu siitä ettei kuivu ilman lämmön kuivattavaa vaikutusta. Hyvä eristys seinän keskellä jäähdyttää ulkokuorta melkoisesti.
Tiili on myös herkkää halkeilemaan jos liikkuu edes aavistuksen.
Paras seinärakenne on: Betonirunko valettuna, solupolystyreeni eristys ulommaisena 300 mm, ilmarako ja pinnoitteena PVC.

V. Ahanen kirjoitti:

Kokemus on hyväksi, jos vaan on oikeaoppista, mielestäni pahin jätkä on se joka on 30 vuotta rakentanut eikä tehnyt koskaan virhettä omasta mielestään.
Betonivalu runko on ok, uretaanin Lamda 0.026 ja solupolystyreenin 0.033, siis 300 mm solupolystyreeniä on sama eristyskyky kuin uretaanillasi, kustannus alle puolet, eikä palaessa synny myrkyllisiä päästöjä. Siis uretaani erittäin kallis vaihtoehto, lisäksi muovikalvon veroinen höyrynsulku seinän keskellä.
Elementin ongelma saumat, jotka vaativat huoltoa, varsinkin maan alla vaikeahkoa ja työlästä.
Kahi tiilet mustuneet jo muutamassa vuodessa, imeneet vettä, jäätyneet ja halkeilleet. Rapautuneita tiiliä nähtävissä kaikissa lämmittämättömissä seinissä ympäri Suomea, johtuu siitä ettei kuivu ilman lämmön kuivattavaa vaikutusta. Hyvä eristys seinän keskellä jäähdyttää ulkokuorta melkoisesti.
Tiili on myös herkkää halkeilemaan jos liikkuu edes aavistuksen.
Paras seinärakenne on: Betonirunko valettuna, solupolystyreeni eristys ulommaisena 300 mm, ilmarako ja pinnoitteena PVC.

Lue lisää

Jos eristeet syttyy palamaan niin yks hailee tukehtuuko myrkyllisiin kaasuihin vai palokaasuihin.

Väitätkö että solupolystyreeni hengittää ??

Urtsu on kallista,muttei köyhän kannata rakentaa.

Tässä tapauksessa saumat ei vaadi huoltoa koska ne jäävät uretaanieristeen alle (saumat vaahdotetaan). Sisäpuolella normaali tasoitekäsittely. Maan alle jäävät saumat saavat päälleen vesieristehuovan.

Olen nähnyt rapautuneita tiilipiippuja ja kahitiirakenteita mutta esim. Suomenlinnassa nähtävillä satojavuosia vanhoja tiilirakenteita jotka lähes virheettömiä.

N. 90% suomalaisista "tiilitaloista" on puutaloja joissa on tiiliverhous, ilmaraolla.Hirveetä korjausbuumia näihin tiiliseiniin ei käsittääkseni ole tulossa

kt 47 kirjoitti:

Jos eristeet syttyy palamaan niin yks hailee tukehtuuko myrkyllisiin kaasuihin vai palokaasuihin.

Väitätkö että solupolystyreeni hengittää ??

Urtsu on kallista,muttei köyhän kannata rakentaa.

Tässä tapauksessa saumat ei vaadi huoltoa koska ne jäävät uretaanieristeen alle (saumat vaahdotetaan). Sisäpuolella normaali tasoitekäsittely. Maan alle jäävät saumat saavat päälleen vesieristehuovan.

Olen nähnyt rapautuneita tiilipiippuja ja kahitiirakenteita mutta esim. Suomenlinnassa nähtävillä satojavuosia vanhoja tiilirakenteita jotka lähes virheettömiä.

N. 90% suomalaisista "tiilitaloista" on puutaloja joissa on tiiliverhous, ilmaraolla.Hirveetä korjausbuumia näihin tiiliseiniin ei käsittääkseni ole tulossa

Lue lisää

Solupolystyreeni 60 kpa päästää vesihöyryä heittämällä läpi ja sen vesihöyryn vastus on alle puolet betonin vesihöyryn vastuksesta. Siksi ilmarako on tärkeä tiili tai lautakuorella ja Vinyylillä pinnoitteessa.
Rappauslaastit joita Eps-rakenteen päällä käytetään ovatkin sitten erityisesti tarkoitukseen kehitettyjä.
Betoni tietysti kuivuu hyvin hitaasti, mutta kosteus seinästä pyrkii viileämpään suuntaan. Eli kohti ulkopuolista eristekerrosta. Betonin hidas kuivuminen ei ole ongelma, siitähän tulee ainoastaan entistä lujempaa.
Siitä varmaankin olemme samaa mieltä, että Kahi ei ole edes tiilikään. Kyllä poltettu tiilikin rapautuu, jos se pääsee jäätymään, entiset tiilivuoratut talot vaan päästivät lämpöä niin paljon lävitseen, että tiili kuivuu.
Uretaani voi eristää niin paljon rakenteessasi, että tiilesi jäätyy ja rapautuu muutamassa vuodessa ja varsinkin ellet saa suojattua sitä viistosateelta.
Bitumihuovan pettäminen ei ole laisinkaan harvinaista perustuksissa ja silloin vesi tulee saumasta ensimmäiseksi rakenteeseen.

V. Ahanen kirjoitti:

Solupolystyreeni 60 kpa päästää vesihöyryä heittämällä läpi ja sen vesihöyryn vastus on alle puolet betonin vesihöyryn vastuksesta. Siksi ilmarako on tärkeä tiili tai lautakuorella ja Vinyylillä pinnoitteessa.
Rappauslaastit joita Eps-rakenteen päällä käytetään ovatkin sitten erityisesti tarkoitukseen kehitettyjä.
Betoni tietysti kuivuu hyvin hitaasti, mutta kosteus seinästä pyrkii viileämpään suuntaan. Eli kohti ulkopuolista eristekerrosta. Betonin hidas kuivuminen ei ole ongelma, siitähän tulee ainoastaan entistä lujempaa.
Siitä varmaankin olemme samaa mieltä, että Kahi ei ole edes tiilikään. Kyllä poltettu tiilikin rapautuu, jos se pääsee jäätymään, entiset tiilivuoratut talot vaan päästivät lämpöä niin paljon lävitseen, että tiili kuivuu.
Uretaani voi eristää niin paljon rakenteessasi, että tiilesi jäätyy ja rapautuu muutamassa vuodessa ja varsinkin ellet saa suojattua sitä viistosateelta.
Bitumihuovan pettäminen ei ole laisinkaan harvinaista perustuksissa ja silloin vesi tulee saumasta ensimmäiseksi rakenteeseen.

Lue lisää

Ilmarako tiilivuorauksen ja rungon välissä kuivattaa/poistaa ulkopuolelta tulevan kosteuden. Sisäpuolelta tulevaa kosteuta ei tule, jos tulee niin jokin on todella pielessä....

Ajeleppa huomenna kylillä ja yritä löytää edes yksi poltetusta tiilestä tehty julkisivu joka on rapautunut. Nimenoman kohteessa jossa: tiiliverhous, ilmarako ja runko. Väitän ettet löydä yhtään. Äläkä nyt sotke sänkkärielementtejä tähän. Ilmarako aiheuttaa sen että rakenne on käytännössä aina samassa lämpötilassa kuin ulkoilma

Laske samalla puuverhoilut jotka kaipasivat huoltomaalausta.

Raporttia odotellessa

kt47 kirjoitti:

Ilmarako tiilivuorauksen ja rungon välissä kuivattaa/poistaa ulkopuolelta tulevan kosteuden. Sisäpuolelta tulevaa kosteuta ei tule, jos tulee niin jokin on todella pielessä....

Ajeleppa huomenna kylillä ja yritä löytää edes yksi poltetusta tiilestä tehty julkisivu joka on rapautunut. Nimenoman kohteessa jossa: tiiliverhous, ilmarako ja runko. Väitän ettet löydä yhtään. Äläkä nyt sotke sänkkärielementtejä tähän. Ilmarako aiheuttaa sen että rakenne on käytännössä aina samassa lämpötilassa kuin ulkoilma

Laske samalla puuverhoilut jotka kaipasivat huoltomaalausta.

Raporttia odotellessa

Lue lisää

Kannattaisi lukea ehkä paremmin, ennen kuin vastaa. Yksikään tiiliverhoiltu talo ei ole vielä varustettu 200 mm Uretaania, joten vertailukohtaa ei ole olemassa.
Rapautuneita kylmillään olleita poltetulla tiilillä toteutuneita rakennuksia on pilvin pimein. Niiltä osin kun lämpö on ollut päällä ja sitä kulkeutunut seinän läpi ei rapautumista ole tapahtunut, koska lämpö kuivattaa rakenteen.
Paksut eristyskerrokset rakenteessa viilentävät merkittävästi ja kondenssi käy ongelmaksi helposti. Tämä on nähtävissä nykyaikaisissa tuuletetuissa alapohjissa, joissa kondenssia pyritään estämään ilmankuivaajilla sun muilla härpäkkeillä.
Ulkoilman kosteus on 10 kuukautta yli 80 prosenttia, kuivaa muuten kohtuullisen huonosti rakenteita. Tiili myös sitoo itseensä merkittävästi kylmää ja ulkoilman lämmön, sekä kosteuden vaihdellessa saattaa kondensoida taakseen. Bitumihuovan suikaletta tiilen tukipinnan päällä ei käytetä aivan huvikseen.
Esitinkin vaihtoehdoksi Vinyyliä, jota ei tarvitse huolto maalata, on erittäin lujaa ja pitkäikäistä, sekä kevyttä.
Kaunista ei välttämättä, mutta rakenteellisesti toimivaa. Mitä emme kuitenkaan tekisi energian säästön puolesta.
Mihinkäs se sisäpuolinen kosteus sitten purkautuu, taidat joutua odottamaan sisäpuolen pinnoittamista pari vuotta ja käyttämään ilmankuivaajaa sisäpuolella.

V. Ahanen kirjoitti:

Kannattaisi lukea ehkä paremmin, ennen kuin vastaa. Yksikään tiiliverhoiltu talo ei ole vielä varustettu 200 mm Uretaania, joten vertailukohtaa ei ole olemassa.
Rapautuneita kylmillään olleita poltetulla tiilillä toteutuneita rakennuksia on pilvin pimein. Niiltä osin kun lämpö on ollut päällä ja sitä kulkeutunut seinän läpi ei rapautumista ole tapahtunut, koska lämpö kuivattaa rakenteen.
Paksut eristyskerrokset rakenteessa viilentävät merkittävästi ja kondenssi käy ongelmaksi helposti. Tämä on nähtävissä nykyaikaisissa tuuletetuissa alapohjissa, joissa kondenssia pyritään estämään ilmankuivaajilla sun muilla härpäkkeillä.
Ulkoilman kosteus on 10 kuukautta yli 80 prosenttia, kuivaa muuten kohtuullisen huonosti rakenteita. Tiili myös sitoo itseensä merkittävästi kylmää ja ulkoilman lämmön, sekä kosteuden vaihdellessa saattaa kondensoida taakseen. Bitumihuovan suikaletta tiilen tukipinnan päällä ei käytetä aivan huvikseen.
Esitinkin vaihtoehdoksi Vinyyliä, jota ei tarvitse huolto maalata, on erittäin lujaa ja pitkäikäistä, sekä kevyttä.
Kaunista ei välttämättä, mutta rakenteellisesti toimivaa. Mitä emme kuitenkaan tekisi energian säästön puolesta.
Mihinkäs se sisäpuolinen kosteus sitten purkautuu, taidat joutua odottamaan sisäpuolen pinnoittamista pari vuotta ja käyttämään ilmankuivaajaa sisäpuolella.

Lue lisää

"Kannattaisi lukea ehkä paremmin, ennen kuin vastaa. Yksikään tiiliverhoiltu talo ei ole vielä varustettu 200 mm Uretaania"
Kannattaisi tosian lukea ennenkuin vastaa. Olenko väittänyt että näissä "tiilitaloissa" olisi uretaanieriste ?
Tiilen ja ilmaraoin jälkeen on Ihan sama (kunhan nyt jotain on) mitä on rungon eristeenä. Ei juurikaan vaikutusta tiilivuoraukseen

Väitätkö että tiiliverhoukset joissa on ilmarako pysyisi sulana sen takia että rakenteista johtuu lämpöä ?

Onkohan sinulla asiat käsitteet hiukan sekaisin ?
Tiilen alla oleva huopa estää kapillaarisen kosteuden nousun, ei estä kondensoitumista.
Eikä eristeet mitään viilennä, ne pitää talon lämpöisenä.
Miten tämä vinyyli-vuoraus mitenkään liittyy energiansäästöön ?

Oman talon rungon teen kevään aikana ja tasoitemaalaustyöt seuraavana talvena. Vajaassa vuodessa ehtii kuivua riittävästi.

kt 47 kirjoitti:

"Kannattaisi lukea ehkä paremmin, ennen kuin vastaa. Yksikään tiiliverhoiltu talo ei ole vielä varustettu 200 mm Uretaania"
Kannattaisi tosian lukea ennenkuin vastaa. Olenko väittänyt että näissä "tiilitaloissa" olisi uretaanieriste ?
Tiilen ja ilmaraoin jälkeen on Ihan sama (kunhan nyt jotain on) mitä on rungon eristeenä. Ei juurikaan vaikutusta tiilivuoraukseen

Väitätkö että tiiliverhoukset joissa on ilmarako pysyisi sulana sen takia että rakenteista johtuu lämpöä ?

Onkohan sinulla asiat käsitteet hiukan sekaisin ?
Tiilen alla oleva huopa estää kapillaarisen kosteuden nousun, ei estä kondensoitumista.
Eikä eristeet mitään viilennä, ne pitää talon lämpöisenä.
Miten tämä vinyyli-vuoraus mitenkään liittyy energiansäästöön ?

Oman talon rungon teen kevään aikana ja tasoitemaalaustyöt seuraavana talvena. Vajaassa vuodessa ehtii kuivua riittävästi.

Lue lisää

Nyt sinulle viisastelija rautalangasta.
1.Olet väittänyt että omaasi tulee ja sen kosteusteknisestä toiminnasta väitellään.
2.Eristyksen teho on ratkaisevaa jos kerran aiot säästää energian kulutuksessa. Seinän osuus energian kulutuksessa on alle 20 %, joten sinulla on paljon tärkeämpiä paikkoja lisätä eristyskykyä, katto ja lattia.
3. Tiilivuorauksen kestoon vaikuttaa kuinka kylmä se on ja pääseekö jäätymään.
4.Rakenteiden läpi tuleva lämpö on tehokas kuivaaja ja jotta U-arvo olisi 0.00 tulisi villaa olla 100 cm, joten 15 ja 20 cm villakerroksista tulee lämpöä läpi runsaasti ja se on melko normaali määrä eristettä takavuosien taloissa.
5.Käsitteet on sekaisin sinulla, hanki lisää tietoa !
6.Kapillaarisen kosteudennousun lisäksi huopa estää perustusta kastumasta mahdollisen kondenssiveden valuessa tiilen sisäpintaa alaspäin. Nykymääräysten mukaan sokkelia pitää olla näkyvissä 500 mm, tuskin tulee kapillaarisesti kosteutta huopaan asti, mutta varma on aina varmaa.
7. Ulkopuoli viilenee ja sisäpuolella säästyy energiaa, hukkalämpö ja kattila lämmittää.
8. Vinyylivuoraus on pinnoite, joka ei jäädy ja rapaudu ja silti kestää pitkään.
9. 180 mm betonia kestää laboratorio olosuhteissa kuivaa 2 vuotta, sinun talossasi kuivuu vain yhteen suuntaan ja siinäkin väärään eli sisään. Sen kun vaan maalailet, mutta älä käytä vesihöyry tiiviitä maaleja.
10. Neuvot on tarkoitettu ainoastaan sinun parhaaksesi, mutta jokainen tekee rahoillaan mitä lystää.
11. Lopetan kirjoittelun aiheesta ja palataan siihen sitten ensi keväänä kun olet maalannut seinät.
12. Menestystä hankkeellesi.

Kaks eri asiaa. Itse valutilanne ja valun valmistelu eli muotitus. Valu ajallisesti hyvin pieni verrattuna itse valmistelu työhön. Jos puhut pelkästään sokkelin valuhommista niin onhan sitä valuhommia hieman myös muutakin...

Taisi tuo yksinkertainen valu olla noille naapurin ammattilaisille hieman vaikeampaa kuin kuvittelivat. Pumpun tultua ja tuupattua ehkä 2/3 tavarasta muotit nytkähti kolmesta kohtaa ja kuraa pihalle muutamia kuutioita.

Oli siinä hauska katsella ikkunasta kun haettiin autoista tunkkeja ja yritettiin saada jollakin tavalla tuettua. Mutta jämähtihän tuo aikanaan.

Helppoa tuo letkun pitäminen on kun auto pumppaa. Se meni heiltä aivan hyvin.

Mitä muuten tällaiseen kestävyysjuttuun tulee, niin voi niitä kakaroita yrittää edes kasvattaa, etteivät aivan joka päivä paasaa isukin vasaralla tuota seinää.

Allekirjoitan valuhommat anturassa, ylityksissä ja paineseinissä, joihin tulee kunnolla maanpainetta, mutta perusseinässä menee kyllä rahat hukkaan. Vielä jos pitää se sinkokin hankkia että voi mitata valuseinän lopullisen kestävyyden.

Meillä on suurin osa papuharkkoa ja ei ole meillä ääntä päästänyt taikka narissut/notkunut. Vähän ontuvat on argumentit...

Mitä noi nykyaikaiset muotit on, itte oon käyttänyt lautaa ja vaneria

Hyvä taso! kirjoitti:

Taisi tuo yksinkertainen valu olla noille naapurin ammattilaisille hieman vaikeampaa kuin kuvittelivat. Pumpun tultua ja tuupattua ehkä 2/3 tavarasta muotit nytkähti kolmesta kohtaa ja kuraa pihalle muutamia kuutioita.

Oli siinä hauska katsella ikkunasta kun haettiin autoista tunkkeja ja yritettiin saada jollakin tavalla tuettua. Mutta jämähtihän tuo aikanaan.

Helppoa tuo letkun pitäminen on kun auto pumppaa. Se meni heiltä aivan hyvin.

Mitä muuten tällaiseen kestävyysjuttuun tulee, niin voi niitä kakaroita yrittää edes kasvattaa, etteivät aivan joka päivä paasaa isukin vasaralla tuota seinää.

Lue lisää

Valujen respahtaminen on harmittomampi juttu kuin puutalon kipsilevykasan pilalle meno.

Lammiharkoilla sitä paitsin on helppo saada valuja varten tiivis rakenne polyuretaanilla ja laudanpätkillä.

Priimaa pukkaa kirjoitti:

Allekirjoitan valuhommat anturassa, ylityksissä ja paineseinissä, joihin tulee kunnolla maanpainetta, mutta perusseinässä menee kyllä rahat hukkaan. Vielä jos pitää se sinkokin hankkia että voi mitata valuseinän lopullisen kestävyyden.

Meillä on suurin osa papuharkkoa ja ei ole meillä ääntä päästänyt taikka narissut/notkunut. Vähän ontuvat on argumentit...

Mitä noi nykyaikaiset muotit on, itte oon käyttänyt lautaa ja vaneria

Lue lisää

Ei mee rahat valuseinässä hukaan:

Keytsoraharkoissa ei pysyisi meidän 70m2 terassin peltikatto eikä peltikatolla katettu 9m2 parveke. Eikä myöskään sisäportaat ja keittön yläkaapit. Voisi myöskin tulla onkelima välipohjan onteloiden kannatuksessa.

Että valuseinä on ihan paikallaan ympäri taloa, ei tarvitse miettiä mihin ja miten kiinnittää.

222111111 kirjoitti:

Valujen respahtaminen on harmittomampi juttu kuin puutalon kipsilevykasan pilalle meno.

Lammiharkoilla sitä paitsin on helppo saada valuja varten tiivis rakenne polyuretaanilla ja laudanpätkillä.

Lue lisää

Rahamiehillä tai muuten harmittomilla voi mennä kipsit ja valut pilalle. Eli tolla asenteella satanen sinne tonni tonne, noi neliöt maksaa sitten alkaen 2000€

4445 kirjoitti:

Ei mee rahat valuseinässä hukaan:

Keytsoraharkoissa ei pysyisi meidän 70m2 terassin peltikatto eikä peltikatolla katettu 9m2 parveke. Eikä myöskään sisäportaat ja keittön yläkaapit. Voisi myöskin tulla onkelima välipohjan onteloiden kannatuksessa.

Että valuseinä on ihan paikallaan ympäri taloa, ei tarvitse miettiä mihin ja miten kiinnittää.

Lue lisää

Melkein on sama mitä muottia käyttää, laudoittaa tai kivimuottia, styroxitkin kestää mainiosti. Jos muotti pettää on kyllä miehissä vika, kaikki ne kestää jos ohjeita noudattaa ja Styroxiset yllättävän hyvin 3 metrin valukerroksillakin.
Lopputulos on kuitenkin teräsbetoniseinä, jonka lujuutta ei voi edes verrata, lauta ja pahvitaloihin tai erillaisiin rapeisiin kevytharkkoihin. Ei tarvitse kellaria mitään erikseen tehdä eri materiaaleista, kaikki vaan kerralla betonista lujana, pitkäikäisenä, huoltovapaana rakenteena.
Betoni on myös halpaa, parilla kymmenellä tuhannella sitä saa melkoisen vuoren, mikä on kovin vähän valmiin talon hinnassa.

tulemaan kirjoitti:

Rahamiehillä tai muuten harmittomilla voi mennä kipsit ja valut pilalle. Eli tolla asenteella satanen sinne tonni tonne, noi neliöt maksaa sitten alkaen 2000€

Itse tehden lammitalo noin tonnin pintaan per neliö.

4445 kirjoitti:

Ei mee rahat valuseinässä hukaan:

Keytsoraharkoissa ei pysyisi meidän 70m2 terassin peltikatto eikä peltikatolla katettu 9m2 parveke. Eikä myöskään sisäportaat ja keittön yläkaapit. Voisi myöskin tulla onkelima välipohjan onteloiden kannatuksessa.

Että valuseinä on ihan paikallaan ympäri taloa, ei tarvitse miettiä mihin ja miten kiinnittää.

Lue lisää

Kun kerran meidän sipotalonkin seinässä pysyy keittiön kaapit ja terassien katteet niin miksei sitten kevytsorassa. En ymmärrä miksei pysyisi kun kiinnitetään oikealla tavalla.

Sama juttu noissa välipohjan onteloissa. Maailma (tai ainakin Suomi) on pullollaan kevytsorataloja joissa on ontelolaatasta välipohja.

Toki on aina mahdollista suunnitella talo jota ei pysty rakentamaan kaikista materiaaleista. Esim meidän talon arkkitehtikuvista Lammi myyjä sanoi heti kättelyssä että "tuo on helppo rakentaa siporexista". Heidän tuotteillaan ei ollutkaan sitten kovin helppo, tai ainakin tarjous oli sen näköinen että rakennejärjetelmä ei oikein sopinut tähän tapaukseen.

plööddss kirjoitti:

Itse tehden lammitalo noin tonnin pintaan per neliö.

Muurarin muuraama 800€/m2 pääkaupunkiseudulla. Kannattaako itse turata lammin kanssa?

Betonin pumppaaja kirjoitti:

Melkein on sama mitä muottia käyttää, laudoittaa tai kivimuottia, styroxitkin kestää mainiosti. Jos muotti pettää on kyllä miehissä vika, kaikki ne kestää jos ohjeita noudattaa ja Styroxiset yllättävän hyvin 3 metrin valukerroksillakin.
Lopputulos on kuitenkin teräsbetoniseinä, jonka lujuutta ei voi edes verrata, lauta ja pahvitaloihin tai erillaisiin rapeisiin kevytharkkoihin. Ei tarvitse kellaria mitään erikseen tehdä eri materiaaleista, kaikki vaan kerralla betonista lujana, pitkäikäisenä, huoltovapaana rakenteena.
Betoni on myös halpaa, parilla kymmenellä tuhannella sitä saa melkoisen vuoren, mikä on kovin vähän valmiin talon hinnassa.

Lue lisää

Halpaa on kuin saippua, varsinkin pumpattuna ja erikoisen halpaa tulee kun laittaa rautaa pystyyn ja vaakaan näillä raudan hinnoilla.

MIksi se kellari pitäisi tehdä valuharkosta jos siihen ei tule kun kerroksen verran painetta? Riittää rapea kevytsoraharkko mainiosti. Kyllä myyntimies nyt vie tai sitten tosiaan olet betonin pumppaaja.

Jupjep kirjoitti:

Muurarin muuraama 800€/m2 pääkaupunkiseudulla. Kannattaako itse turata lammin kanssa?

Mulla on tonnin hinnassa tontti ja liittymät mukana varsinaissuomessa. Lammiharkoilla näkemäni kokemani mukaan seinät syntyvät vaikka 4 viikkossa yhdeltä mieheltä ja muuramalla 12 viikkoa monta viikkoa eristämistä ja pintatöitä.

duubi duuduu kirjoitti:

Kun kerran meidän sipotalonkin seinässä pysyy keittiön kaapit ja terassien katteet niin miksei sitten kevytsorassa. En ymmärrä miksei pysyisi kun kiinnitetään oikealla tavalla.

Sama juttu noissa välipohjan onteloissa. Maailma (tai ainakin Suomi) on pullollaan kevytsorataloja joissa on ontelolaatasta välipohja.

Toki on aina mahdollista suunnitella talo jota ei pysty rakentamaan kaikista materiaaleista. Esim meidän talon arkkitehtikuvista Lammi myyjä sanoi heti kättelyssä että "tuo on helppo rakentaa siporexista". Heidän tuotteillaan ei ollutkaan sitten kovin helppo, tai ainakin tarjous oli sen näköinen että rakennejärjetelmä ei oikein sopinut tähän tapaukseen.

Lue lisää

Jaa, meidän raksamestari sanoi, että sipo kelluu ja sitä voi kaivaa lusikalla, että onpa hyvä talonrakennusmatsku. Omat lammitalon kevytsoraiset väliseinät ovat taas aivan höttöä, juuri ja juuri voi jonkun veskin lavuaarin läpipultata hemmetin isoilla vastaprikoilla. Potkaisemalla kevysoraseinät saisi helposti rikki.

Hyvää tehtiin kirjoitti:

Halpaa on kuin saippua, varsinkin pumpattuna ja erikoisen halpaa tulee kun laittaa rautaa pystyyn ja vaakaan näillä raudan hinnoilla.

MIksi se kellari pitäisi tehdä valuharkosta jos siihen ei tule kun kerroksen verran painetta? Riittää rapea kevytsoraharkko mainiosti. Kyllä myyntimies nyt vie tai sitten tosiaan olet betonin pumppaaja.

Lue lisää

En ole erityisemmin myyntimies, kuin tietysti pyrin edistämään firmamme toimintaa ja kertomaan asiakkaille hyvistä ratkaisuista.
Meillä on takana sen verran suuri firma, että olemme saaneet monenlaista työmaakoulutusta, josta mielestäni on kyllä ollut hyötyä.
Meillä mielestäni myös ymmärretään asiakaspalvelu ja teknistäkin koulutusta annetaan. Tiedämme tosiaankin jotain myös betonilla rakentamisesta ja sitä ei voi kukaan sanoa huonoksi materiaaliksi.
Mielestäni se ei myöskään ole mitenkään kallista, koska alalla on varsin kova kilpailu.
Meillä on kyllä firmassa myös myyntimiehiä ja ihan kunniallista työtä nekin tekevät ja varsin tarpeellista. Mielestäni asenteesi on vähän kummallinen, taidat olla kunnan töissä, etkä tiedä kilpailusta mitään ?
Teemme täällä betonialalla varsin pitkiä työpäiviä, välillä tehdään töitä ympäri vuorokauden esimerkiksi siltakansien valussa.
Toisinaan taas tavataan 5 minuutin myöhästymisestä kiukuttelevia omakotirakentajia, jotka yleensä eivät koskaan osaa tilata oikeaa betonimäärää kerralla. Taas tulee kustannuksia omasta syystä ja sitten viurutetaan.
Meidän kustannusosuus omakotityömaalla taitaa olla prosentin luokkaa, mutta sattuu siihen pahimpaan kilpailuttamisintoon, mikä ei meille aina ole hauskaa.
Kyllä betoni ja teräs on edelleen halpaa ja erittäin pitkäikäistä, paljon nopeammin joudut vaihtamaan uusiksi ne keittiökaapit ym. todellisesti kalliit tuotteet.

r0llkk33 kirjoitti:

Jaa, meidän raksamestari sanoi, että sipo kelluu ja sitä voi kaivaa lusikalla, että onpa hyvä talonrakennusmatsku. Omat lammitalon kevytsoraiset väliseinät ovat taas aivan höttöä, juuri ja juuri voi jonkun veskin lavuaarin läpipultata hemmetin isoilla vastaprikoilla. Potkaisemalla kevysoraseinät saisi helposti rikki.

Lue lisää

Tuo on ihan hyvä pointti tuo seiniin kiinnittäminen. Omassa visiossani aion rakentaa talon 150mm valuharkosta. Siitä tulee koko roska, väliseiniä myöten. Eipähän tarvitse minkään kiinnittämistä miettiä: poravasara soimaan ja proppua perään. Kyllä pysyy.

Olen perin kyllästynyt kaikkii höttöisiin materiaaleihin. Kunnon betoni on pop!

sfdsfs kirjoitti:

Tuo on ihan hyvä pointti tuo seiniin kiinnittäminen. Omassa visiossani aion rakentaa talon 150mm valuharkosta. Siitä tulee koko roska, väliseiniä myöten. Eipähän tarvitse minkään kiinnittämistä miettiä: poravasara soimaan ja proppua perään. Kyllä pysyy.

Olen perin kyllästynyt kaikkii höttöisiin materiaaleihin. Kunnon betoni on pop!

Lue lisää

Ajattelitko rakennella puusta apukarmeja välioville, teettää erikseen karmit 150mm levyisinä (ei ainakaan ihan joka rautakaupan hyllystä lödyy) vai teetkö väliovista ns. erittäin lyhyet käytävät?

Tai no, mitä sitä ovilla, kunhan on betonia seinissä! :)

Betonin pumppaaja kirjoitti:

En ole erityisemmin myyntimies, kuin tietysti pyrin edistämään firmamme toimintaa ja kertomaan asiakkaille hyvistä ratkaisuista.
Meillä on takana sen verran suuri firma, että olemme saaneet monenlaista työmaakoulutusta, josta mielestäni on kyllä ollut hyötyä.
Meillä mielestäni myös ymmärretään asiakaspalvelu ja teknistäkin koulutusta annetaan. Tiedämme tosiaankin jotain myös betonilla rakentamisesta ja sitä ei voi kukaan sanoa huonoksi materiaaliksi.
Mielestäni se ei myöskään ole mitenkään kallista, koska alalla on varsin kova kilpailu.
Meillä on kyllä firmassa myös myyntimiehiä ja ihan kunniallista työtä nekin tekevät ja varsin tarpeellista. Mielestäni asenteesi on vähän kummallinen, taidat olla kunnan töissä, etkä tiedä kilpailusta mitään ?
Teemme täällä betonialalla varsin pitkiä työpäiviä, välillä tehdään töitä ympäri vuorokauden esimerkiksi siltakansien valussa.
Toisinaan taas tavataan 5 minuutin myöhästymisestä kiukuttelevia omakotirakentajia, jotka yleensä eivät koskaan osaa tilata oikeaa betonimäärää kerralla. Taas tulee kustannuksia omasta syystä ja sitten viurutetaan.
Meidän kustannusosuus omakotityömaalla taitaa olla prosentin luokkaa, mutta sattuu siihen pahimpaan kilpailuttamisintoon, mikä ei meille aina ole hauskaa.
Kyllä betoni ja teräs on edelleen halpaa ja erittäin pitkäikäistä, paljon nopeammin joudut vaihtamaan uusiksi ne keittiökaapit ym. todellisesti kalliit tuotteet.

Lue lisää

Otan osaa uranvalinnasta ja paskamaisista asiakkaista, en kuulu heihin, vaan autan teitä kun teidän loppuunasti kilpailutetut kuljetukset ja kalusto kusee...

Ne teidän myyntimiehet on saaneet ostajien silmät teevadin kokoisiksi noista betonikestävyys puheista. Samoilla argumenteillä myytiin minullekin että tämä kyllä kestää ja sitä rataa... Betonimenekit ilmoitettiin ihan alakantiin ja raudan menekkiä ja hintaa sai vain arvailla... No osan otin valuharkkoina, joten tiedän että myyntimiesten jorinat ei sitten pidä paikkaansa. Loput otin soraharkkoina ja on tasan sama kumpi siellä takana on sora vai betoni. Samalla lailla ne ontelot, kalusteet ja muut releet pysyy.

Betoni ja teräs ei ole halpaa, kun vertaa kevytsoraharkkoon, joka on sopivampi tuote hinnan suhteen kivitaloon. Sitä rautaa menee siinäkin ihan riittävästi, ainakin meikäläisen lompakossa se tuntuu...

Loppusuoralla kun tuli hoppu niin muistan että pari kirosanaa tuli kun jätin sen valuseinän listat viimeiseksi, sen verran helppoa on listoittaminen soraharkkoon.

Keittiönkaappeja en ala vaihteleen, tehköön seuraava sukupolvi sen, sitä vartenhan näihin valintoja tehtiin ettei tarvitse heti alkaa parsimaan. Ehkä betonitalon asukkailla on rahhoo niin paljon, että voi vaihtaa keittiönkalusteet kun muoti muuttuu?

The_Rat kirjoitti:

Ajattelitko rakennella puusta apukarmeja välioville, teettää erikseen karmit 150mm levyisinä (ei ainakaan ihan joka rautakaupan hyllystä lödyy) vai teetkö väliovista ns. erittäin lyhyet käytävät?

Tai no, mitä sitä ovilla, kunhan on betonia seinissä! :)

Lue lisää

Seinään kiinnittäminen ei ole mitenkään erilaista kevytsoraharkossa, tai niin no on se helpompaa. Tuli kiitettyä valintaa kun laittelin listat naulapyssyllä kiinni.

Meinasitko väliseinät tosiaan tehdä valuharkosta, mieti nyt vielä kerran. Niitä on sitten kiva muutella kun huonejärjestykset muuttuu. Itse tein väliseinät kertopuusta, jotta ne on helppo joskus muuttaa kun muksut vanhenevat.

Ei siinä lavuaarissa mitään tanan prikkoja tarvita, vaan sopivat proput ja normiruuvit. Ihan samalla lailla se laitetaan betoniseinään, jossa lasketaan kuorma alaspäin samalla tavalla. Jos muuratun seinän saa murtumaan, ota äkkiä yhteyttä muuraajaan sekä rakennesuunnittelijaan ja kanna irtaimisto äkkiä pihalle. Ihme tarinaa se teidän mesu selittää. No toisaalta meillä mesua ei ole kyllä näkynytkään ja hyvä niin.

Ihmeelliseillä mittareilla noita omakotiltalon seiniä mitataan. Nyt on esitetty sinkoa ja potkimista, mitähän seuraavaksi. Ihan normaalia elämistä soraseinät kestää mainiosti.

rr334 kirjoitti:

Mulla on tonnin hinnassa tontti ja liittymät mukana varsinaissuomessa. Lammiharkoilla näkemäni kokemani mukaan seinät syntyvät vaikka 4 viikkossa yhdeltä mieheltä ja muuramalla 12 viikkoa monta viikkoa eristämistä ja pintatöitä.

Lue lisää

Jos tontti ja muut päälle niin tonnissa ollaan täälläkin, edelleenkin kannattaako itse turata?

Meillä myös valuharkkoja kimurantimmissa paikoissa, tahti ei kyllä ole tuota luokkaa jos ei tee perus mummonmökkiä, meillä terassia vajaa 100m2, korkeeta tilaa, yli 7m jännevälit alhaalla ja ylhäällä ilman sisäpilareita...

Vuodessa muuttovalmiiksi alta 400m2, paljonkos sulla?

Jupjep kirjoitti:

Jos tontti ja muut päälle niin tonnissa ollaan täälläkin, edelleenkin kannattaako itse turata?

Meillä myös valuharkkoja kimurantimmissa paikoissa, tahti ei kyllä ole tuota luokkaa jos ei tee perus mummonmökkiä, meillä terassia vajaa 100m2, korkeeta tilaa, yli 7m jännevälit alhaalla ja ylhäällä ilman sisäpilareita...

Vuodessa muuttovalmiiksi alta 400m2, paljonkos sulla?

Lue lisää

Jaa et yhden miehen voimin 400m2 talo muuttovalmiiksi ja vielä tiilistä muuraten ja erilliset eristeet. Heko heko. Kirjallisuuden mukaan normaali pientalo eli noin 150m2 vie keskimäärin 3600 miestyötuntia.

Raksahommia ei jaksa tehdä tehokkaasti kuutta tuntia vuorokaudessa enempää hajoittamatta itseään, joten 3600/6 = 600 päivää eli melkein 2 vuotta. Eli jos yksi mies vääntäis 400m2 talo niin ainakin menisi 3-4 vuotta.

sfdsfs kirjoitti:

Tuo on ihan hyvä pointti tuo seiniin kiinnittäminen. Omassa visiossani aion rakentaa talon 150mm valuharkosta. Siitä tulee koko roska, väliseiniä myöten. Eipähän tarvitse minkään kiinnittämistä miettiä: poravasara soimaan ja proppua perään. Kyllä pysyy.

Olen perin kyllästynyt kaikkii höttöisiin materiaaleihin. Kunnon betoni on pop!

Lue lisää

Eikä tarvita mitään proppuja, kiilapultit rulettavat betonitalossa.

tulemaan kirjoitti:

Seinään kiinnittäminen ei ole mitenkään erilaista kevytsoraharkossa, tai niin no on se helpompaa. Tuli kiitettyä valintaa kun laittelin listat naulapyssyllä kiinni.

Meinasitko väliseinät tosiaan tehdä valuharkosta, mieti nyt vielä kerran. Niitä on sitten kiva muutella kun huonejärjestykset muuttuu. Itse tein väliseinät kertopuusta, jotta ne on helppo joskus muuttaa kun muksut vanhenevat.

Ei siinä lavuaarissa mitään tanan prikkoja tarvita, vaan sopivat proput ja normiruuvit. Ihan samalla lailla se laitetaan betoniseinään, jossa lasketaan kuorma alaspäin samalla tavalla. Jos muuratun seinän saa murtumaan, ota äkkiä yhteyttä muuraajaan sekä rakennesuunnittelijaan ja kanna irtaimisto äkkiä pihalle. Ihme tarinaa se teidän mesu selittää. No toisaalta meillä mesua ei ole kyllä näkynytkään ja hyvä niin.

Ihmeelliseillä mittareilla noita omakotiltalon seiniä mitataan. Nyt on esitetty sinkoa ja potkimista, mitähän seuraavaksi. Ihan normaalia elämistä soraseinät kestää mainiosti.

Lue lisää

Ainakin Hb betonin noin 10cm leveät muurattavat kevytbetoniväliseinäharkot ovat aivan höttöä.

fffeee kirjoitti:

Jaa et yhden miehen voimin 400m2 talo muuttovalmiiksi ja vielä tiilistä muuraten ja erilliset eristeet. Heko heko. Kirjallisuuden mukaan normaali pientalo eli noin 150m2 vie keskimäärin 3600 miestyötuntia.

Raksahommia ei jaksa tehdä tehokkaasti kuutta tuntia vuorokaudessa enempää hajoittamatta itseään, joten 3600/6 = 600 päivää eli melkein 2 vuotta. Eli jos yksi mies vääntäis 400m2 talo niin ainakin menisi 3-4 vuotta.

Lue lisää

Enhän ole väittänytkään että yhden miehen voimin on tehty, ukkoja on ollu sen mukaan että hommat etenee ja neliöhinta pysyy alhaalla. Ei todellakaan kannata tehdä kaikkea itse. Eristeharkolla tuo on muurattu pääosin paitsi kellarin osuus.

Kirjallisuudeesta on iloa kun talo on suunnitteilla ja kun se on valmis, muuten ei kannata liiemmälti noiden laskelmien mukaan edetä taikka jää mökki tekemättä (kuusi tuntia päivässä on pikkujuttu rakennushommissa, lumitöihin voi varata 2-3 tuntia hiekoituksineen ja noita sitten pari kertaa päivässä ja sen jälkeen vaan iloisena roiloomaan tms.).

Edelleenkin kysyn kannattaako itse turata niiden valuharkkojen kanssa ja paljon neliöitä ja kauan meni?

r33322 kirjoitti:

Ainakin Hb betonin noin 10cm leveät muurattavat kevytbetoniväliseinäharkot ovat aivan höttöä.

Jep jep, höttöäpä hyvinkin. Ei muuta kuin valuväliseinää raudoittamaan ja valamaan... Whooosaaah.

tulemaan kirjoitti:

Seinään kiinnittäminen ei ole mitenkään erilaista kevytsoraharkossa, tai niin no on se helpompaa. Tuli kiitettyä valintaa kun laittelin listat naulapyssyllä kiinni.

Meinasitko väliseinät tosiaan tehdä valuharkosta, mieti nyt vielä kerran. Niitä on sitten kiva muutella kun huonejärjestykset muuttuu. Itse tein väliseinät kertopuusta, jotta ne on helppo joskus muuttaa kun muksut vanhenevat.

Ei siinä lavuaarissa mitään tanan prikkoja tarvita, vaan sopivat proput ja normiruuvit. Ihan samalla lailla se laitetaan betoniseinään, jossa lasketaan kuorma alaspäin samalla tavalla. Jos muuratun seinän saa murtumaan, ota äkkiä yhteyttä muuraajaan sekä rakennesuunnittelijaan ja kanna irtaimisto äkkiä pihalle. Ihme tarinaa se teidän mesu selittää. No toisaalta meillä mesua ei ole kyllä näkynytkään ja hyvä niin.

Ihmeelliseillä mittareilla noita omakotiltalon seiniä mitataan. Nyt on esitetty sinkoa ja potkimista, mitähän seuraavaksi. Ihan normaalia elämistä soraseinät kestää mainiosti.

Lue lisää

En minä mitään väliseiniä siirtele... eikä siirtele käytännössä kukaan muukaan. Sitäpaitsi ei minulle kovin montaa väliseinää tule, kun talosta tulee hieman "loft" henkinen... jakakoon sitten joku niillä kipsilevyillä lisää lokeroita jos haluaa.

Välioviksi harkitsen ns. desibeliovia, kunhan löytyy kunnolliset jostain. Asunnon sisäistä äänieristystä ei huomioida tarpeeksi talon suunnittelussa.

r0llkk33 kirjoitti:

Jaa, meidän raksamestari sanoi, että sipo kelluu ja sitä voi kaivaa lusikalla, että onpa hyvä talonrakennusmatsku. Omat lammitalon kevytsoraiset väliseinät ovat taas aivan höttöä, juuri ja juuri voi jonkun veskin lavuaarin läpipultata hemmetin isoilla vastaprikoilla. Potkaisemalla kevysoraseinät saisi helposti rikki.

Lue lisää

Vaihda mesua jos vielä voit, tuo kertoo siitä että kaveri ei tunne muita rakennusmateriaaleja kuin sen yhden.

Meille taas yksi mesuehdokas haukkui valuharkot maan rakoon ja väitti kaikenlaisia ihmeellisiä asioita niistä. Ei otettu kyseistä herraa vaikka meille ei tullutkaan valuseinää vaan kevytbetonia.

En millään pysty uskomaan että mikään näistä yleisistä harkkorakenteista (kevytbetoni, kevytsora tai valuharkot) olisi selkeästi ja kaikissa tapauksissa parempi kuin muut. Jos olisi, niin markkinatalous olisi ajanut ne kaksi muuta jo ajat sitten pois markkinoilta koska oikeasti hintaerot ovat todella pienet.

Kaikista kolmesta harkosta saa erittäin hyvän (tai vastaavasti paskan) omakotitalon kunhan on osaavat tekijät.

Jokaisella materiaalilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, ja sopivin harkko riippuu tontista, arkkitehtuurista ja suunnittelijoiden sekä tekijöiden osaamisesta.

sfdsfs kirjoitti:

Tuo on ihan hyvä pointti tuo seiniin kiinnittäminen. Omassa visiossani aion rakentaa talon 150mm valuharkosta. Siitä tulee koko roska, väliseiniä myöten. Eipähän tarvitse minkään kiinnittämistä miettiä: poravasara soimaan ja proppua perään. Kyllä pysyy.

Olen perin kyllästynyt kaikkii höttöisiin materiaaleihin. Kunnon betoni on pop!

Lue lisää

No, toi nyt on ainakin yliampuvaa laittaa väliseinät 150mm valuharkoista. Kyllä 80...100 mm riittää siihen aivan mainiosti. Kyllä se betoninen väliseinäharkko tai valmis elementti kestää kaikki kiinnitykset ihan yhtä hyvin.

Mutta toki saat tehdä noinkin jos kerran haluat. Ei se muuta kuin korkeintaan lattialaatan vahvistuksen määrää.
Älä sitten kuitenkaan halua myöhemmin muuttaa yhdenkään seinän paikkaa.

10 kirjoitti:

No, toi nyt on ainakin yliampuvaa laittaa väliseinät 150mm valuharkoista. Kyllä 80...100 mm riittää siihen aivan mainiosti. Kyllä se betoninen väliseinäharkko tai valmis elementti kestää kaikki kiinnitykset ihan yhtä hyvin.

Mutta toki saat tehdä noinkin jos kerran haluat. Ei se muuta kuin korkeintaan lattialaatan vahvistuksen määrää.
Älä sitten kuitenkaan halua myöhemmin muuttaa yhdenkään seinän paikkaa.

Lue lisää

No ei se 100mm seinäkään sen helpommin käytännössä siirry. Mutta jos tekisi talon rungon 150mm harkolla ja väliseinätkin ainakin kosteisiin tiloihin, tekniseen tilaan (==ei mölyt kuulu ikinä)... niin pärjäisi yhdellä ja samalla harkolla aikalailla pitkälle.

Ja ajatuksen poikanen oli siis kasata ja valaa perustusten päälle runko ja nuo kosteat tilat sun muut yhdellä kertaa. Olisi nuo keskeiset tilat ns. yhtä puuta. Eikä kylppärin paikkaa kukaan koskaan halua siirtää.

sdfsfsdffss kirjoitti:

No ei se 100mm seinäkään sen helpommin käytännössä siirry. Mutta jos tekisi talon rungon 150mm harkolla ja väliseinätkin ainakin kosteisiin tiloihin, tekniseen tilaan (==ei mölyt kuulu ikinä)... niin pärjäisi yhdellä ja samalla harkolla aikalailla pitkälle.

Ja ajatuksen poikanen oli siis kasata ja valaa perustusten päälle runko ja nuo kosteat tilat sun muut yhdellä kertaa. Olisi nuo keskeiset tilat ns. yhtä puuta. Eikä kylppärin paikkaa kukaan koskaan halua siirtää.

Lue lisää

> Eikä kylppärin paikkaa kukaan koskaan halua siirtää.

Minä olen siirtänyt. Tai no. Yhtä seinää siirsin 20 senttiä...

Ei koskaan saa sanoa ei koskaan.

Jupjep kirjoitti:

Enhän ole väittänytkään että yhden miehen voimin on tehty, ukkoja on ollu sen mukaan että hommat etenee ja neliöhinta pysyy alhaalla. Ei todellakaan kannata tehdä kaikkea itse. Eristeharkolla tuo on muurattu pääosin paitsi kellarin osuus.

Kirjallisuudeesta on iloa kun talo on suunnitteilla ja kun se on valmis, muuten ei kannata liiemmälti noiden laskelmien mukaan edetä taikka jää mökki tekemättä (kuusi tuntia päivässä on pikkujuttu rakennushommissa, lumitöihin voi varata 2-3 tuntia hiekoituksineen ja noita sitten pari kertaa päivässä ja sen jälkeen vaan iloisena roiloomaan tms.).

Edelleenkin kysyn kannattaako itse turata niiden valuharkkojen kanssa ja paljon neliöitä ja kauan meni?

Lue lisää

"Edelleenkin kysyn kannattaako itse turata niiden valuharkkojen kanssa ja paljon neliöitä ja kauan meni? "


Lammiharkoilla pientalo syntyy sateelta suojaan kuntoon alle 2:ssa kuukaudessa yhden miehen voimin. eli todellakin kannattaa.

priimaa tuppaa kirjoitti:

Otan osaa uranvalinnasta ja paskamaisista asiakkaista, en kuulu heihin, vaan autan teitä kun teidän loppuunasti kilpailutetut kuljetukset ja kalusto kusee...

Ne teidän myyntimiehet on saaneet ostajien silmät teevadin kokoisiksi noista betonikestävyys puheista. Samoilla argumenteillä myytiin minullekin että tämä kyllä kestää ja sitä rataa... Betonimenekit ilmoitettiin ihan alakantiin ja raudan menekkiä ja hintaa sai vain arvailla... No osan otin valuharkkoina, joten tiedän että myyntimiesten jorinat ei sitten pidä paikkaansa. Loput otin soraharkkoina ja on tasan sama kumpi siellä takana on sora vai betoni. Samalla lailla ne ontelot, kalusteet ja muut releet pysyy.

Betoni ja teräs ei ole halpaa, kun vertaa kevytsoraharkkoon, joka on sopivampi tuote hinnan suhteen kivitaloon. Sitä rautaa menee siinäkin ihan riittävästi, ainakin meikäläisen lompakossa se tuntuu...

Loppusuoralla kun tuli hoppu niin muistan että pari kirosanaa tuli kun jätin sen valuseinän listat viimeiseksi, sen verran helppoa on listoittaminen soraharkkoon.

Keittiönkaappeja en ala vaihteleen, tehköön seuraava sukupolvi sen, sitä vartenhan näihin valintoja tehtiin ettei tarvitse heti alkaa parsimaan. Ehkä betonitalon asukkailla on rahhoo niin paljon, että voi vaihtaa keittiönkalusteet kun muoti muuttuu?

Lue lisää

Se muuraamisen vaiva, ei niitä laasteja jaksa itse sekoitella ja levitellä......

The_Rat kirjoitti:

> Eikä kylppärin paikkaa kukaan koskaan halua siirtää.

Minä olen siirtänyt. Tai no. Yhtä seinää siirsin 20 senttiä...

Ei koskaan saa sanoa ei koskaan.

Lue lisää

Oli sitten päin seinää suunniteltu talo varsinkin jos vain 20cm piti siirtää.

Priimaa pukkaa kirjoitti:

Jep jep, höttöäpä hyvinkin. Ei muuta kuin valuväliseinää raudoittamaan ja valamaan... Whooosaaah.

voi ne höttö hb harkotkin valaa, ovat onttoja sisältä. Ja kannattaakin valaa, jos vaikka kaappeja ripustaa.

Mr Madeira kirjoitti:

Vaihda mesua jos vielä voit, tuo kertoo siitä että kaveri ei tunne muita rakennusmateriaaleja kuin sen yhden.

Meille taas yksi mesuehdokas haukkui valuharkot maan rakoon ja väitti kaikenlaisia ihmeellisiä asioita niistä. Ei otettu kyseistä herraa vaikka meille ei tullutkaan valuseinää vaan kevytbetonia.

En millään pysty uskomaan että mikään näistä yleisistä harkkorakenteista (kevytbetoni, kevytsora tai valuharkot) olisi selkeästi ja kaikissa tapauksissa parempi kuin muut. Jos olisi, niin markkinatalous olisi ajanut ne kaksi muuta jo ajat sitten pois markkinoilta koska oikeasti hintaerot ovat todella pienet.

Kaikista kolmesta harkosta saa erittäin hyvän (tai vastaavasti paskan) omakotitalon kunhan on osaavat tekijät.

Jokaisella materiaalilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, ja sopivin harkko riippuu tontista, arkkitehtuurista ja suunnittelijoiden sekä tekijöiden osaamisesta.

Lue lisää

Kestävin ja nopein harkkotalo syntyy lammiharkoista. Muurattavissa harkoissa aikaa menee laastien sekoitukseen ja levitykseen. Epsharkoissa puisiin valutukiin. Ja molemmat ovat heikompia rakenteita kuin lammi.

00kf433 kirjoitti:

Oli sitten päin seinää suunniteltu talo varsinkin jos vain 20cm piti siirtää.

Miten sen nyt ottaa. Minä kaipasin enemmän tilaa kylppäriin, rakentaja ilmeisesti halusi enemmän tilaa pukuhuoneeseen... Alkuperäisessä oli vain varaus vessanpöntölle, minä asensin sen lisäksi vielä lavuaarin. Ja kun halusin pöntön pienen sermin taakse näkösuojaan, piti ottaa tilaa lisää, että sai lavuaarin mahtumaan (toinen vaihtoehto olisi ollut pistää pönttö "kulmaan", mutta sitten ei olisi saanut sermin taakse).

En kuitenkaan usko, että kukaan, ikinä pystyy suunnittelemaan talon, joka on kaikille joka tilanteessa täydellisen sopiva. Kyse on lähinnä siitä, onko tarve esimerkiksi seinien siirtelylle suurempi kuin siirtelystä aiheutuva haitta. Kivirakenteisilla seinillä saa kyllä aikaan sen, ettei ihan helposti käydä laajentamaan isännän makuuhuonetta viereisen huoneen kustannuksella... :)

talon rakentanut kirjoitti:

"Edelleenkin kysyn kannattaako itse turata niiden valuharkkojen kanssa ja paljon neliöitä ja kauan meni? "


Lammiharkoilla pientalo syntyy sateelta suojaan kuntoon alle 2:ssa kuukaudessa yhden miehen voimin. eli todellakin kannattaa.

Lue lisää

Ei ymmärrä, miten muuraamalla saa menemään enempi aikaa perus mummonmökin kanssa? Eihän 150m2 yhdentason muuraukseen saa menemään kuin vajaan kuukauden jos oikein hidastelee, kattotuolit ja katto vajaan viikon? Ja yksinhän noita ei sitten ole järkeä nostella tai sitten tulee lovee kukkaroon ihan omasta tyhmyydestä.

Jupjep kirjoitti:

Ei ymmärrä, miten muuraamalla saa menemään enempi aikaa perus mummonmökin kanssa? Eihän 150m2 yhdentason muuraukseen saa menemään kuin vajaan kuukauden jos oikein hidastelee, kattotuolit ja katto vajaan viikon? Ja yksinhän noita ei sitten ole järkeä nostella tai sitten tulee lovee kukkaroon ihan omasta tyhmyydestä.

Lue lisää

Ja sit tiilitalossa asennellaan n-kuukautta seinäeristeitä ja kipsilevyjä;-)

r443rg kirjoitti:

Ja sit tiilitalossa asennellaan n-kuukautta seinäeristeitä ja kipsilevyjä;-)

Täh, mitä seinäeristeitä ja kipsilevyjä?

Puhe oli harkkotalosta, johon ei asennella eristeitä erikseen vaan ne on eristeharkossa mukana u arvo jotain 0,14.

Jupjep kirjoitti:

Täh, mitä seinäeristeitä ja kipsilevyjä?

Puhe oli harkkotalosta, johon ei asennella eristeitä erikseen vaan ne on eristeharkossa mukana u arvo jotain 0,14.

Tiiliä muurataan, harkkoja ohutsaumataan. Ohutsaumatut seinät saa potkaisemalla päreiksi.

0llkk333 kirjoitti:

Tiiliä muurataan, harkkoja ohutsaumataan. Ohutsaumatut seinät saa potkaisemalla päreiksi.

Jep jep, 380 muurattu seinä potkimalla rikki... No tässä tietoisku; väliseinäharkot ohutsaumataan, isot harkot muurataan 100/500:lla.

Ohutta saumaa taitaa olla teikäläisellä, jos noilla argumenteilla olet rakentanut.

Eps harkoissa eriste ja betoni on kylläkin aivan väärässä paikassa. Styroksiin ei kiinnitetä mitään. Ikävintä on epsharkoissa on puiisten tukirakenteiden määrä, samalla vaivalla rakentaisi puisen pientalon.

Olen nähnyt kolmen eps talon rakentuvan ja todella hitaasti verrattuna esim Lammitaloihin. Aikaa menee puisiin tukirakenteisiin ja kiinnitysten miettimiseen.

=ÖÖL;;"2 kirjoitti:

Eps harkoissa eriste ja betoni on kylläkin aivan väärässä paikassa. Styroksiin ei kiinnitetä mitään. Ikävintä on epsharkoissa on puiisten tukirakenteiden määrä, samalla vaivalla rakentaisi puisen pientalon.

Olen nähnyt kolmen eps talon rakentuvan ja todella hitaasti verrattuna esim Lammitaloihin. Aikaa menee puisiin tukirakenteisiin ja kiinnitysten miettimiseen.

Lue lisää

Betoni on juuri oikeassa paikassa lämmöneristeen välissä, jossa se on suojassa jäätymiseltä, sekä ympäristön saasteilta. Lisäksi riittävän paksuna kerroksena se on erittäin luja ja kantava, eikä nyrjähtämisen vaaraa ole.
Koska eriste on oikeassa paikassa, runko ei myöskään johda lämpöä tai sido pakkasta ja kylmää. Runko on myös erittäin tasalämpöinen, eikä sido lämpöä liikaa.
Väite valettavan kiviharkkon työ nopeudesta on tuulesta temmattu, senhän jo tajuaa jo maalaisjärjelläkin, kumpaa on helpompi työstää. Kevyempi nostella ja mitä ihmeen laudoituksia esität kustannuksiksi. Työssä ei merkillisiä tukia tarvita ja telineet voivat tuotteen painon vuoksi olla varsin vaatimattomat.
Kiinittämisen ongelmista puhuvat eivät ole ikinä olleet rakentamassa eps valuharkoilla toteutettavaa taloa, googlaa vaikka eps forms, niin saat tietoa.
Valitettavasti eps valuharkkotaloista on erittäin vaikea löytää mitään huonoa, sen paremmin rakentamisesta, kustannuksista tai asumisesta. Enemmänkin ihmettelen miksi joku viitsii noita jumalattoman painavia mittaheittoisia kiviä yleensäkään nostella.

10 vuotta asunut kirjoitti:

Betoni on juuri oikeassa paikassa lämmöneristeen välissä, jossa se on suojassa jäätymiseltä, sekä ympäristön saasteilta. Lisäksi riittävän paksuna kerroksena se on erittäin luja ja kantava, eikä nyrjähtämisen vaaraa ole.
Koska eriste on oikeassa paikassa, runko ei myöskään johda lämpöä tai sido pakkasta ja kylmää. Runko on myös erittäin tasalämpöinen, eikä sido lämpöä liikaa.
Väite valettavan kiviharkkon työ nopeudesta on tuulesta temmattu, senhän jo tajuaa jo maalaisjärjelläkin, kumpaa on helpompi työstää. Kevyempi nostella ja mitä ihmeen laudoituksia esität kustannuksiksi. Työssä ei merkillisiä tukia tarvita ja telineet voivat tuotteen painon vuoksi olla varsin vaatimattomat.
Kiinittämisen ongelmista puhuvat eivät ole ikinä olleet rakentamassa eps valuharkoilla toteutettavaa taloa, googlaa vaikka eps forms, niin saat tietoa.
Valitettavasti eps valuharkkotaloista on erittäin vaikea löytää mitään huonoa, sen paremmin rakentamisesta, kustannuksista tai asumisesta. Enemmänkin ihmettelen miksi joku viitsii noita jumalattoman painavia mittaheittoisia kiviä yleensäkään nostella.

Lue lisää

yhdestä styroksitalosta, alkoi ikkunapielestä rappaus repsottamaan heti uutena. Nyt se on korjattuna pysynyt.. Jalkapalloa en uskaltaisi kuitenkaan potkaista päin epstalon seinää.

Ja styroksiin kiinnittäminen on edeleeen ongelmallista.

Samoilla telineillä syntyy kaikki harkkotalot, harkot on järkevintä latoa talon sisään nostetuista lavoista. . Jos ei 20 kg jaksa nostaa, niin eipä oikein taloakaan kannata lähteä rakentamaan.

Koomista on laittaa epstaloissa kovin materiaalin heikoimman väliin, yleensä rakenteissa on juurikin toisinpäin.

0lkkmm222 kirjoitti:

yhdestä styroksitalosta, alkoi ikkunapielestä rappaus repsottamaan heti uutena. Nyt se on korjattuna pysynyt.. Jalkapalloa en uskaltaisi kuitenkaan potkaista päin epstalon seinää.

Ja styroksiin kiinnittäminen on edeleeen ongelmallista.

Samoilla telineillä syntyy kaikki harkkotalot, harkot on järkevintä latoa talon sisään nostetuista lavoista. . Jos ei 20 kg jaksa nostaa, niin eipä oikein taloakaan kannata lähteä rakentamaan.

Koomista on laittaa epstaloissa kovin materiaalin heikoimman väliin, yleensä rakenteissa on juurikin toisinpäin.

Lue lisää

Miksi jalkapalloa pitäisi potkia seinään, siinähän voi mennä ikkuna rikki. Solupolystyreeni seinä kyllä kestää pallon, mutta kuraläiskät ovat kovin rumia.
Täysin tietämmättömän jorinoita juuri tuollaiset, ettei Rappaus muka kestäisi, ei kai niitä taloja huvikseen rapata. Silikaatti laastit verkolla vahvistettuna kestävät vaikka nyrkillä hakkaamisen, menee vaan turhaan rystyset ruvelle.
Rappaukset mitään sen enemmän repsota, kuin missään muissakaan talossa, ellei pakkasella ryhdy rappaamaan. Kerroppa vielä palstan lukijoille mitä on vaikea kiinnittää ja mihin niin vastaan sinulle samantien. En ole vielä nähnyt yhtään eps-harkkotaloa, josta puuttuisi kattotikkaat tai taulut seiniltä. Keittiökaapit ovat paikoillaan ja saunassa lauteet tukevasti kiinni.
Telineiden tulee olla erittäin vahvat mikäli niille nostellaan tuhansien kilojen harkkolavoja, menee puutavaraa ja aikaa enemmän kuin eps--harkkoseinän tukemiseen 3 metrin jaolla. Lisäksi nostokoneita tarvitaan useasti tai muuten helvetillinen kiipustaminen 20 kg:n harkko sylissä yksi kerrallaan.
Aivan hevosen hommaa kiviharkkojen latominen, niin isännälle kuin palkollisellekin. Paikat eivät montaa taloa kestä, elementtitalokin on jo järkevämpi ja inhimillisempi.
Miksi betonin tulisi olla ulkopuolella, onhan päivänselvää että parempi on kosteusteknisesti ja lämpötaloudellisesti kun kantava runko on lämmin. Sen oivaltamiseen ei tarvita edes VTT:tä. Kun eristepintaan on rapattu niin ei tule koskaan ikävän näköisiä halkeamia, kuten kylmän betonin päälle rapatessa näkyvissä on aina pieniä hiushalkeamia.

10 vuotta asunut kirjoitti:

Miksi jalkapalloa pitäisi potkia seinään, siinähän voi mennä ikkuna rikki. Solupolystyreeni seinä kyllä kestää pallon, mutta kuraläiskät ovat kovin rumia.
Täysin tietämmättömän jorinoita juuri tuollaiset, ettei Rappaus muka kestäisi, ei kai niitä taloja huvikseen rapata. Silikaatti laastit verkolla vahvistettuna kestävät vaikka nyrkillä hakkaamisen, menee vaan turhaan rystyset ruvelle.
Rappaukset mitään sen enemmän repsota, kuin missään muissakaan talossa, ellei pakkasella ryhdy rappaamaan. Kerroppa vielä palstan lukijoille mitä on vaikea kiinnittää ja mihin niin vastaan sinulle samantien. En ole vielä nähnyt yhtään eps-harkkotaloa, josta puuttuisi kattotikkaat tai taulut seiniltä. Keittiökaapit ovat paikoillaan ja saunassa lauteet tukevasti kiinni.
Telineiden tulee olla erittäin vahvat mikäli niille nostellaan tuhansien kilojen harkkolavoja, menee puutavaraa ja aikaa enemmän kuin eps--harkkoseinän tukemiseen 3 metrin jaolla. Lisäksi nostokoneita tarvitaan useasti tai muuten helvetillinen kiipustaminen 20 kg:n harkko sylissä yksi kerrallaan.
Aivan hevosen hommaa kiviharkkojen latominen, niin isännälle kuin palkollisellekin. Paikat eivät montaa taloa kestä, elementtitalokin on jo järkevämpi ja inhimillisempi.
Miksi betonin tulisi olla ulkopuolella, onhan päivänselvää että parempi on kosteusteknisesti ja lämpötaloudellisesti kun kantava runko on lämmin. Sen oivaltamiseen ei tarvita edes VTT:tä. Kun eristepintaan on rapattu niin ei tule koskaan ikävän näköisiä halkeamia, kuten kylmän betonin päälle rapatessa näkyvissä on aina pieniä hiushalkeamia.

Lue lisää

pälä pälä,mm. ei raksatelineille nostella mitään harkkolavoja. EPS hrkko on aivan paska verrattuna lammiharkkoon, sen kertoo markkinaosuuskiin.

Eps-harkoilla rakennettaessa aukkojen palkit valetaan samalla kertaa ilman erikoispalkistoja, 3 metriä eli kerros kerrallaan. Kestää pari tuntia ja miehitys pari äijää, nopeata ja tehokasta.
Mitään nostureita ei tarvitse vuokrata, kun 1200 mm pitkä harkko painaa pari kiloa. Leikkaaminen myös helppoa ei timantin tarvetta, mutta suunnittelu moduuliin helpottaa hommaa entisestään.
Ei ole vielä tullut listaa niistä kiinnittämisen ongelmista, ei tainnut olla tietoa ettei niitä ole.

Ette jo tajua, ettei lammiharkojen latomisessa tarvita mitään nostureitä. Se hiioppiauto joka tuo ne pihaan, nostaa ne samatien talon sisään, vaikka olisi 2 krs talo.

Ja 20 kg jos ei selkä kestä on parempi vaan pysyä sohvanpohjalla, eikä mennä ulos ollenkaan.

10 vuotta asunut kirjoitti:

Eps-harkoilla rakennettaessa aukkojen palkit valetaan samalla kertaa ilman erikoispalkistoja, 3 metriä eli kerros kerrallaan. Kestää pari tuntia ja miehitys pari äijää, nopeata ja tehokasta.
Mitään nostureita ei tarvitse vuokrata, kun 1200 mm pitkä harkko painaa pari kiloa. Leikkaaminen myös helppoa ei timantin tarvetta, mutta suunnittelu moduuliin helpottaa hommaa entisestään.
Ei ole vielä tullut listaa niistä kiinnittämisen ongelmista, ei tainnut olla tietoa ettei niitä ole.

Lue lisää

eps eps eps, samanlainen uskonto kun sipo, kastelli ja muut.

0lllk22 kirjoitti:

Ette jo tajua, ettei lammiharkojen latomisessa tarvita mitään nostureitä. Se hiioppiauto joka tuo ne pihaan, nostaa ne samatien talon sisään, vaikka olisi 2 krs talo.

Ja 20 kg jos ei selkä kestä on parempi vaan pysyä sohvanpohjalla, eikä mennä ulos ollenkaan.

Lue lisää

Nosturiin se Hiabkin on ja veloittaa, mikä kuitenkin on järkevämpää kuin selän rääkkääminen. Kaikki harkot sisälle kun laittaa on syytä laskea määrä tarkkaan, kun taas ulos roudauskin painaa 20 kg kappale vähintään.
Uskon asiat ovat sitten erikseen, käyttäessään Eps harkkoa rakennusaineena käytetään järkeä, kiviharkolla taas lihaksia. Lopputulos eps-harkoilla parempi ja halvempi, jos se halpuus nyt on tärkeää, kun kustannukset tulevat pääosassa sisustuksesta ja tekniikasta.
Telineiden tulee olla kivisillä valuharkoilla vahvat ja jo melko alhaalta, syynä taas turha paino. Taas palaa aikaa ja rahaa.
Myöskään läheskään kaikki eivät halua itse rakentaa taloaan, mikä on monasti järkevää toimintaa. Rakentajan saaminen inhimilliseen työhön on sitten helpompaa ja palkkakulut pienemmät. Kiviharkoista painavista, karkeista ja mittaheittoisista alkaa olla vaikeuksia saada tekijöitä pääkaupunkiseudulla. Virostakin on jo monilla selkä prakannut.
Valettavan kiviharkon rakentaja ei yleensä ikinä tee toista taloa, kun rahat loppuu ja kokemus kaamea. Itse voisin tehdä koska tahansa toisen eps-harkkotalon, vaikka töitä siinäkin riitti, mutta sentään kohtuullisen kevyitä.
Valukertoja tarvitaan tuplat kiviharkkoihin ja silti tahtoo holvata ja reikiä paukkuu, lisäkustannuksia tulee tästäkin.
Valettavan kiviharkon kannattajat vasta uskovaisia ovat: Suuri työmäärä, kallis, valtavat tasoitekulut, seinissä halkeamia, heikko rakenne rotansyömä kapea betonirunko, täynnä kylmäsiltoja, tupla paino kalliit perustukset, lukemattomasti heikkouksia kolkko ja kaikuva !

0lllk22 kirjoitti:

Ette jo tajua, ettei lammiharkojen latomisessa tarvita mitään nostureitä. Se hiioppiauto joka tuo ne pihaan, nostaa ne samatien talon sisään, vaikka olisi 2 krs talo.

Ja 20 kg jos ei selkä kestä on parempi vaan pysyä sohvanpohjalla, eikä mennä ulos ollenkaan.

Lue lisää

Tuo on kovasti kyllä yliyksinkertaistettu malli.

Käytännössä tilanne on kuitenkin se, että aika harvoin talon ympäri pääsee ajamaan joka puolelle kymmenien tonnien harkkokuormien kanssa? Siitä sitten seurauksena on se, että hiabin pitäisi ollla ihan tolkuttoman järeä, että saat siirrettyä ne lavat jonnekin 20 metrin päästä purkupaikalta, eikä tuollaisia hiabeja taatusti ole jos otat vakiorahdin harkkotehtaalta. Eli normiseuraus on se, että saatat saada osan lavoista sinne talon sisään, mutta loput on sitten ulkopuolella ja vieläpä yhdellä puolella taloa.

No toinen asia on sitten se, että meinaatko ihan tosissasi saada KAIKKI vaikka 300m2 talon harkot sisään? Karkeasti laskettuna esim. 7m korkean talon, jonka piiri on 50m = 350m2, tuosta ikkunat pois, menekki noin 2500 harkkoa, lavalla 36 harkkoa, joten lavoja on 70.

Siinä saa olla jo aikamoinen fakiiri, että saat vielä telineillekin jätettyä tilaa, sittenhän se vasta mukavaksi muuttuu kun sattuu olemaan telineiden tiellä harkkolavat? Melko todennäköisesti myös se kantava väliseinä menee siinä keskivaiheilla taloa, ja pitäisi sillekin tilaa vähän jättää. Harvalla niitä 10 metrisiä ontelolaattoja pientalossa on.

Ja sit toisekseen, jos kerroskorkeus on vaikka sen on 3-3,5 metriä, niin jos sijoitat ne sinne keskelle taloa ne harkkolavat, missä ne varmimmin on pois tieltä telineiden edestä, niin onhan siinä on jo melko aikaavievä homma saada ne sieltä 6 metrin päästä ne harkot sinne 2m korkeille telineille.

Sitten kun et ole älynnyt pyytää harkkotoimittajalta harkkoja parissa osassa ja olet ottanut ne koko talon harkkolavasi sinne 1 kerrokseen ja ontelolaatat saapuvat, ja puolet harkoista on siellä sepelin päällä, niin siitäkös vasta riemu repeää.

Tuosta päästään muuten aasinsillalla siihen, että jos on esim.kellaritalo kyseessä, niin sisätäyttöäkin olisi mukava päästä tekemään kohtuuu aikaisessa vaiheessa että saa lattiavalun kuivumaan. Tällöin ne harkkolavat siellä seassa ei oikein edistä hommia.

Mun mielestä on erikoinen ajatusmalli, että ollaan innoissaan kun talon pystytyksessä ei "tarvita" nostureita. Minä ainakin ajattelen sen niin päin, että hieno juttu kun nosturia pystyy hyödyntämään jatkuvasti, koska silloin tietää, että varmasti nosturia myös kannattaa työmaalla pitää. Koska todellisuus jokaisella harkkotyömaalla (ehkä eps:t poislukien) on se, että ihan joka päivä pitää nostella jotain, jossa nosturista on hyötyä. Kyllä ne osa käsinkin liikkuu mutta niiden 20-25kiloisten harkkojen kanssa ravaaminen ympäri tonttia on hidasta vaikka voimia riittäisikin. Puhumattakaan sitten kaiken muun tavaran nostelusta, vesikattotavarasta, räystäslaudoista, yleensäkin puutavarasta, teräksistä jne. Muurattavilla työmailla vielä tuota laastia saa olla jatkuvasti siirtelemässä.

Ja mitä tulee 20kg selän kestämiseen, niin harkkojen nostelu ei ole kyllä mikään selkävoimien mittari, ne voimat mitataan vähän muualla ja laitetaan nollaa perään.

Kyllä meillä ainakin sipotyömaalla moni tuttu/naapuri jotka olivat rakentaneet ilman jatkuvasti olevaa nosturia tutustuttuaan ja hinnan kuullessaan olivat sitä mieltä, että jos uudestaan rakentaisivat (1valuharkkotalo, 2 muurattava) niin ottaisivat työmaalle ihan vaan tavaran siirtelyyn ja työmaahallintaan.

12+8 kirjoitti:

Tuo on kovasti kyllä yliyksinkertaistettu malli.

Käytännössä tilanne on kuitenkin se, että aika harvoin talon ympäri pääsee ajamaan joka puolelle kymmenien tonnien harkkokuormien kanssa? Siitä sitten seurauksena on se, että hiabin pitäisi ollla ihan tolkuttoman järeä, että saat siirrettyä ne lavat jonnekin 20 metrin päästä purkupaikalta, eikä tuollaisia hiabeja taatusti ole jos otat vakiorahdin harkkotehtaalta. Eli normiseuraus on se, että saatat saada osan lavoista sinne talon sisään, mutta loput on sitten ulkopuolella ja vieläpä yhdellä puolella taloa.

No toinen asia on sitten se, että meinaatko ihan tosissasi saada KAIKKI vaikka 300m2 talon harkot sisään? Karkeasti laskettuna esim. 7m korkean talon, jonka piiri on 50m = 350m2, tuosta ikkunat pois, menekki noin 2500 harkkoa, lavalla 36 harkkoa, joten lavoja on 70.

Siinä saa olla jo aikamoinen fakiiri, että saat vielä telineillekin jätettyä tilaa, sittenhän se vasta mukavaksi muuttuu kun sattuu olemaan telineiden tiellä harkkolavat? Melko todennäköisesti myös se kantava väliseinä menee siinä keskivaiheilla taloa, ja pitäisi sillekin tilaa vähän jättää. Harvalla niitä 10 metrisiä ontelolaattoja pientalossa on.

Ja sit toisekseen, jos kerroskorkeus on vaikka sen on 3-3,5 metriä, niin jos sijoitat ne sinne keskelle taloa ne harkkolavat, missä ne varmimmin on pois tieltä telineiden edestä, niin onhan siinä on jo melko aikaavievä homma saada ne sieltä 6 metrin päästä ne harkot sinne 2m korkeille telineille.

Sitten kun et ole älynnyt pyytää harkkotoimittajalta harkkoja parissa osassa ja olet ottanut ne koko talon harkkolavasi sinne 1 kerrokseen ja ontelolaatat saapuvat, ja puolet harkoista on siellä sepelin päällä, niin siitäkös vasta riemu repeää.

Tuosta päästään muuten aasinsillalla siihen, että jos on esim.kellaritalo kyseessä, niin sisätäyttöäkin olisi mukava päästä tekemään kohtuuu aikaisessa vaiheessa että saa lattiavalun kuivumaan. Tällöin ne harkkolavat siellä seassa ei oikein edistä hommia.

Mun mielestä on erikoinen ajatusmalli, että ollaan innoissaan kun talon pystytyksessä ei "tarvita" nostureita. Minä ainakin ajattelen sen niin päin, että hieno juttu kun nosturia pystyy hyödyntämään jatkuvasti, koska silloin tietää, että varmasti nosturia myös kannattaa työmaalla pitää. Koska todellisuus jokaisella harkkotyömaalla (ehkä eps:t poislukien) on se, että ihan joka päivä pitää nostella jotain, jossa nosturista on hyötyä. Kyllä ne osa käsinkin liikkuu mutta niiden 20-25kiloisten harkkojen kanssa ravaaminen ympäri tonttia on hidasta vaikka voimia riittäisikin. Puhumattakaan sitten kaiken muun tavaran nostelusta, vesikattotavarasta, räystäslaudoista, yleensäkin puutavarasta, teräksistä jne. Muurattavilla työmailla vielä tuota laastia saa olla jatkuvasti siirtelemässä.

Ja mitä tulee 20kg selän kestämiseen, niin harkkojen nostelu ei ole kyllä mikään selkävoimien mittari, ne voimat mitataan vähän muualla ja laitetaan nollaa perään.

Kyllä meillä ainakin sipotyömaalla moni tuttu/naapuri jotka olivat rakentaneet ilman jatkuvasti olevaa nosturia tutustuttuaan ja hinnan kuullessaan olivat sitä mieltä, että jos uudestaan rakentaisivat (1valuharkkotalo, 2 muurattava) niin ottaisivat työmaalle ihan vaan tavaran siirtelyyn ja työmaahallintaan.

Lue lisää

Nyt sait mut vakuuttuneeksi, että nosturi kannattaa olla.
Minkälainen ja mistä?

12+8 kirjoitti:

Tuo on kovasti kyllä yliyksinkertaistettu malli.

Käytännössä tilanne on kuitenkin se, että aika harvoin talon ympäri pääsee ajamaan joka puolelle kymmenien tonnien harkkokuormien kanssa? Siitä sitten seurauksena on se, että hiabin pitäisi ollla ihan tolkuttoman järeä, että saat siirrettyä ne lavat jonnekin 20 metrin päästä purkupaikalta, eikä tuollaisia hiabeja taatusti ole jos otat vakiorahdin harkkotehtaalta. Eli normiseuraus on se, että saatat saada osan lavoista sinne talon sisään, mutta loput on sitten ulkopuolella ja vieläpä yhdellä puolella taloa.

No toinen asia on sitten se, että meinaatko ihan tosissasi saada KAIKKI vaikka 300m2 talon harkot sisään? Karkeasti laskettuna esim. 7m korkean talon, jonka piiri on 50m = 350m2, tuosta ikkunat pois, menekki noin 2500 harkkoa, lavalla 36 harkkoa, joten lavoja on 70.

Siinä saa olla jo aikamoinen fakiiri, että saat vielä telineillekin jätettyä tilaa, sittenhän se vasta mukavaksi muuttuu kun sattuu olemaan telineiden tiellä harkkolavat? Melko todennäköisesti myös se kantava väliseinä menee siinä keskivaiheilla taloa, ja pitäisi sillekin tilaa vähän jättää. Harvalla niitä 10 metrisiä ontelolaattoja pientalossa on.

Ja sit toisekseen, jos kerroskorkeus on vaikka sen on 3-3,5 metriä, niin jos sijoitat ne sinne keskelle taloa ne harkkolavat, missä ne varmimmin on pois tieltä telineiden edestä, niin onhan siinä on jo melko aikaavievä homma saada ne sieltä 6 metrin päästä ne harkot sinne 2m korkeille telineille.

Sitten kun et ole älynnyt pyytää harkkotoimittajalta harkkoja parissa osassa ja olet ottanut ne koko talon harkkolavasi sinne 1 kerrokseen ja ontelolaatat saapuvat, ja puolet harkoista on siellä sepelin päällä, niin siitäkös vasta riemu repeää.

Tuosta päästään muuten aasinsillalla siihen, että jos on esim.kellaritalo kyseessä, niin sisätäyttöäkin olisi mukava päästä tekemään kohtuuu aikaisessa vaiheessa että saa lattiavalun kuivumaan. Tällöin ne harkkolavat siellä seassa ei oikein edistä hommia.

Mun mielestä on erikoinen ajatusmalli, että ollaan innoissaan kun talon pystytyksessä ei "tarvita" nostureita. Minä ainakin ajattelen sen niin päin, että hieno juttu kun nosturia pystyy hyödyntämään jatkuvasti, koska silloin tietää, että varmasti nosturia myös kannattaa työmaalla pitää. Koska todellisuus jokaisella harkkotyömaalla (ehkä eps:t poislukien) on se, että ihan joka päivä pitää nostella jotain, jossa nosturista on hyötyä. Kyllä ne osa käsinkin liikkuu mutta niiden 20-25kiloisten harkkojen kanssa ravaaminen ympäri tonttia on hidasta vaikka voimia riittäisikin. Puhumattakaan sitten kaiken muun tavaran nostelusta, vesikattotavarasta, räystäslaudoista, yleensäkin puutavarasta, teräksistä jne. Muurattavilla työmailla vielä tuota laastia saa olla jatkuvasti siirtelemässä.

Ja mitä tulee 20kg selän kestämiseen, niin harkkojen nostelu ei ole kyllä mikään selkävoimien mittari, ne voimat mitataan vähän muualla ja laitetaan nollaa perään.

Kyllä meillä ainakin sipotyömaalla moni tuttu/naapuri jotka olivat rakentaneet ilman jatkuvasti olevaa nosturia tutustuttuaan ja hinnan kuullessaan olivat sitä mieltä, että jos uudestaan rakentaisivat (1valuharkkotalo, 2 muurattava) niin ottaisivat työmaalle ihan vaan tavaran siirtelyyn ja työmaahallintaan.

Lue lisää

Olipa essee, ei 300 m2 talon harkot edes mahdu yhteen rekkaan, joten useassa erässä niitä harkkoja toimitetaan ja jos ei hiooppiauton oma puomi riitä niin erillinen nosturi kustantaa kaupungeissa alle 100 eur.

Telineeksi talon sisään riittää siireltävä 1.5m* 3m lava.

10 vuotta asunut kirjoitti:

Nosturiin se Hiabkin on ja veloittaa, mikä kuitenkin on järkevämpää kuin selän rääkkääminen. Kaikki harkot sisälle kun laittaa on syytä laskea määrä tarkkaan, kun taas ulos roudauskin painaa 20 kg kappale vähintään.
Uskon asiat ovat sitten erikseen, käyttäessään Eps harkkoa rakennusaineena käytetään järkeä, kiviharkolla taas lihaksia. Lopputulos eps-harkoilla parempi ja halvempi, jos se halpuus nyt on tärkeää, kun kustannukset tulevat pääosassa sisustuksesta ja tekniikasta.
Telineiden tulee olla kivisillä valuharkoilla vahvat ja jo melko alhaalta, syynä taas turha paino. Taas palaa aikaa ja rahaa.
Myöskään läheskään kaikki eivät halua itse rakentaa taloaan, mikä on monasti järkevää toimintaa. Rakentajan saaminen inhimilliseen työhön on sitten helpompaa ja palkkakulut pienemmät. Kiviharkoista painavista, karkeista ja mittaheittoisista alkaa olla vaikeuksia saada tekijöitä pääkaupunkiseudulla. Virostakin on jo monilla selkä prakannut.
Valettavan kiviharkon rakentaja ei yleensä ikinä tee toista taloa, kun rahat loppuu ja kokemus kaamea. Itse voisin tehdä koska tahansa toisen eps-harkkotalon, vaikka töitä siinäkin riitti, mutta sentään kohtuullisen kevyitä.
Valukertoja tarvitaan tuplat kiviharkkoihin ja silti tahtoo holvata ja reikiä paukkuu, lisäkustannuksia tulee tästäkin.
Valettavan kiviharkon kannattajat vasta uskovaisia ovat: Suuri työmäärä, kallis, valtavat tasoitekulut, seinissä halkeamia, heikko rakenne rotansyömä kapea betonirunko, täynnä kylmäsiltoja, tupla paino kalliit perustukset, lukemattomasti heikkouksia kolkko ja kaikuva !

Lue lisää

"Suuri työmäärä, kallis, valtavat tasoitekulut, seinissä halkeamia, heikko rakenne rotansyömä kapea betonirunko, täynnä kylmäsiltoja, tupla paino kalliit perustukset, lukemattomasti heikkouksia kolkko ja kaikuva ! "

Epsfriikin skeidaa. Rakensin lammitaloni 2x nopeammin kuin naapuri epstalonsa. Rappauskin pysyy kerralla seinässä, eps talossa sitä on korjattu.

Heikko rakenne, joopa joo 2'10cm betonia, johon voi kiilapulteilla suoraan kinnittää mitä vaan pientalossa tarvittavaa.

12+8 kirjoitti:

Tuo on kovasti kyllä yliyksinkertaistettu malli.

Käytännössä tilanne on kuitenkin se, että aika harvoin talon ympäri pääsee ajamaan joka puolelle kymmenien tonnien harkkokuormien kanssa? Siitä sitten seurauksena on se, että hiabin pitäisi ollla ihan tolkuttoman järeä, että saat siirrettyä ne lavat jonnekin 20 metrin päästä purkupaikalta, eikä tuollaisia hiabeja taatusti ole jos otat vakiorahdin harkkotehtaalta. Eli normiseuraus on se, että saatat saada osan lavoista sinne talon sisään, mutta loput on sitten ulkopuolella ja vieläpä yhdellä puolella taloa.

No toinen asia on sitten se, että meinaatko ihan tosissasi saada KAIKKI vaikka 300m2 talon harkot sisään? Karkeasti laskettuna esim. 7m korkean talon, jonka piiri on 50m = 350m2, tuosta ikkunat pois, menekki noin 2500 harkkoa, lavalla 36 harkkoa, joten lavoja on 70.

Siinä saa olla jo aikamoinen fakiiri, että saat vielä telineillekin jätettyä tilaa, sittenhän se vasta mukavaksi muuttuu kun sattuu olemaan telineiden tiellä harkkolavat? Melko todennäköisesti myös se kantava väliseinä menee siinä keskivaiheilla taloa, ja pitäisi sillekin tilaa vähän jättää. Harvalla niitä 10 metrisiä ontelolaattoja pientalossa on.

Ja sit toisekseen, jos kerroskorkeus on vaikka sen on 3-3,5 metriä, niin jos sijoitat ne sinne keskelle taloa ne harkkolavat, missä ne varmimmin on pois tieltä telineiden edestä, niin onhan siinä on jo melko aikaavievä homma saada ne sieltä 6 metrin päästä ne harkot sinne 2m korkeille telineille.

Sitten kun et ole älynnyt pyytää harkkotoimittajalta harkkoja parissa osassa ja olet ottanut ne koko talon harkkolavasi sinne 1 kerrokseen ja ontelolaatat saapuvat, ja puolet harkoista on siellä sepelin päällä, niin siitäkös vasta riemu repeää.

Tuosta päästään muuten aasinsillalla siihen, että jos on esim.kellaritalo kyseessä, niin sisätäyttöäkin olisi mukava päästä tekemään kohtuuu aikaisessa vaiheessa että saa lattiavalun kuivumaan. Tällöin ne harkkolavat siellä seassa ei oikein edistä hommia.

Mun mielestä on erikoinen ajatusmalli, että ollaan innoissaan kun talon pystytyksessä ei "tarvita" nostureita. Minä ainakin ajattelen sen niin päin, että hieno juttu kun nosturia pystyy hyödyntämään jatkuvasti, koska silloin tietää, että varmasti nosturia myös kannattaa työmaalla pitää. Koska todellisuus jokaisella harkkotyömaalla (ehkä eps:t poislukien) on se, että ihan joka päivä pitää nostella jotain, jossa nosturista on hyötyä. Kyllä ne osa käsinkin liikkuu mutta niiden 20-25kiloisten harkkojen kanssa ravaaminen ympäri tonttia on hidasta vaikka voimia riittäisikin. Puhumattakaan sitten kaiken muun tavaran nostelusta, vesikattotavarasta, räystäslaudoista, yleensäkin puutavarasta, teräksistä jne. Muurattavilla työmailla vielä tuota laastia saa olla jatkuvasti siirtelemässä.

Ja mitä tulee 20kg selän kestämiseen, niin harkkojen nostelu ei ole kyllä mikään selkävoimien mittari, ne voimat mitataan vähän muualla ja laitetaan nollaa perään.

Kyllä meillä ainakin sipotyömaalla moni tuttu/naapuri jotka olivat rakentaneet ilman jatkuvasti olevaa nosturia tutustuttuaan ja hinnan kuullessaan olivat sitä mieltä, että jos uudestaan rakentaisivat (1valuharkkotalo, 2 muurattava) niin ottaisivat työmaalle ihan vaan tavaran siirtelyyn ja työmaahallintaan.

Lue lisää

Kanssasi erittäin samaa mieltä. Tämä jälkimmäinen talomme oli kaksikerroksinen kellari ja kokoa 100x 3 = 300m2.

Voihan sitä aina kirjoitella jotakin hauskaa, että ei harkko paljoa paina ja äkkiä noita juoksee edes takakaisin.

Harkkoja varmaan oli tuo 70 lavaa. Tuohon päälle luonnollisesti laastit, tiilet katolle ym. Siinä, että noita käsin kuljettelee, tai kuvittelee autolla pääsevänsä joka puolelle rakennus kielii joko siitä, että ei ole minkäänlaista kokemusta rakentamisesta, tai joku on halunnut välttämättä tehdä asiat vaikeamman kautta.

Meillä oli pystytyksen ajan nosturi tontin nurkalla 6 viikkoa. Erittäin hyvä sijoitus, jota lämpimästi suosittelen vähintään niille kaikille jotka rakentavat enemmän kuin yksikerroksisen talon.

Voihan sitä talolle kuopankin kaivaa lapiolla, jos koneiden käytöstä saa alergiaa. Ja säästöä tietenkin syntyy, kun oma työ on hinnaltaan 0€.

Täältä kannatusta kirjoitti:

Kanssasi erittäin samaa mieltä. Tämä jälkimmäinen talomme oli kaksikerroksinen kellari ja kokoa 100x 3 = 300m2.

Voihan sitä aina kirjoitella jotakin hauskaa, että ei harkko paljoa paina ja äkkiä noita juoksee edes takakaisin.

Harkkoja varmaan oli tuo 70 lavaa. Tuohon päälle luonnollisesti laastit, tiilet katolle ym. Siinä, että noita käsin kuljettelee, tai kuvittelee autolla pääsevänsä joka puolelle rakennus kielii joko siitä, että ei ole minkäänlaista kokemusta rakentamisesta, tai joku on halunnut välttämättä tehdä asiat vaikeamman kautta.

Meillä oli pystytyksen ajan nosturi tontin nurkalla 6 viikkoa. Erittäin hyvä sijoitus, jota lämpimästi suosittelen vähintään niille kaikille jotka rakentavat enemmän kuin yksikerroksisen talon.

Voihan sitä talolle kuopankin kaivaa lapiolla, jos koneiden käytöstä saa alergiaa. Ja säästöä tietenkin syntyy, kun oma työ on hinnaltaan 0€.

Lue lisää

Kerro nyt mitä tuo 6 viikon nosturivuokra oli?

Meillä käytettiin pelkästään auton nosturia ja hyvin näyttivät silläkin pärjäävän.Valitettavasti ei ole käsillä erottelua mistä näkisi paljonko oli harkkonostojen osuus runkotöistä. Arvioisin että noin tonnin verran tai max puolitoista.

En väitä ettei oma nosturi tontin kulmalla voisi olla kätevä, mutta me emme moista kaivanneet kun nostot hoituivat auton nosturillakin. Pitää vaan olla tarpeeksi pitkäkaulainen autonosturi, rautakaupan perus-hiiab voi jäädä tyngäksi.

Rakentanut ffff kirjoitti:

Kerro nyt mitä tuo 6 viikon nosturivuokra oli?

Meillä käytettiin pelkästään auton nosturia ja hyvin näyttivät silläkin pärjäävän.Valitettavasti ei ole käsillä erottelua mistä näkisi paljonko oli harkkonostojen osuus runkotöistä. Arvioisin että noin tonnin verran tai max puolitoista.

En väitä ettei oma nosturi tontin kulmalla voisi olla kätevä, mutta me emme moista kaivanneet kun nostot hoituivat auton nosturillakin. Pitää vaan olla tarpeeksi pitkäkaulainen autonosturi, rautakaupan perus-hiiab voi jäädä tyngäksi.

Lue lisää

Hintaa oli 400€/viikko. Siirtoineen aika lailla tasan 2500€. Tämä 5v sitten.

Nosturi oli sähkönosturi, eli tavallaan pieni "nostokurki". Tavarat nousivat isojen koivujen yli ja varrella oli pituutta 17,5m.

Tuon lisäksi ainoa mitä tarvittiin isompaa oli, kun terassin ontelot nostettiin paikoilleen talon toisella puolella, jolloin varren päässä ei kantavuus tuolla riittänyt. Tuo maksoi muistaakseni 300€, eli tuo pitää lisätä kuluihin.

Nostureita on eri hintaisia, kokoisia ja vuodenaika/ suhdanteetkin määrittelevät hinnan. Tuo oli mitä itse maksoin ja joku voi saada halvemmalla/ kalliimmalla. Tuolla hintaa kuitenkin oli ehdottomasti hintansa arvoinen itselleni.

Pienellä tontilla logistiikka helpottui huomattavasti nosturin ansiosta.

Aivan pakko kysyä. Jos teillä ainoa nosturi mitä tarvitsitte oli autonosturi, niin pystyittekö todella nostamaan auton kaikki 35 tonnia suoraan välipohjan päälle? Aika iso lukaali kieltämättä teillä, jos tuo onnistui.

Meillä homma sujui niin, että kun kuorma tuli, niin se laitettiin mihinkä sopi/ oli helppo purkaa. Tuosta sitten siirrettiin ylös aina kun tarvittiin, esim. lava hakitelineiden päälle kerrallaan. Josta kommenttina, että hakitelineiden siirto nosturilla onnistui näppärästi kokonaisina. Ei tarvinnut välillä purkaa ja taas kasata uudestaan eri paikkaan.

En väitä etteikö taloa pysty ilman nosturia rakentamaan, teinhän tuon itsekkin ensimmäisellä kertaa. Voin kuitenkin sanoa, että ei tuossa tuntipalkoille pääse, kun kiikuttaa tavaroita käsin ylös.

Nostettavaa löytyi mm.
harkot
laastit
vesitankki
kattotiilet
ristikot
välipohjalaatat
Yläpohjalaatat
Aukkojen ylityspalkit
Harjateräkset
Rautapalkit
Rautapilarit
Aukkojenylityspalkit
Kattoristikot
Hormin harkot
Hakitelineet
Ikkunat
Ovet
Seinätasoitteet
jne.


Täällä kun yleensä jotain kommentteja kertoo, niin yleensä sitten on joku myyntimies. En ammattini puolesta liity mitenkään nostureihin, enkä koko rakentamiseen. Minulle aivan sama kuinka joku talonsa tekee. TUossa vain oma mielipiteeni. Eri mieltä voi vapaasti olla asiasta.

Täältä kannatusta kirjoitti:

Hintaa oli 400€/viikko. Siirtoineen aika lailla tasan 2500€. Tämä 5v sitten.

Nosturi oli sähkönosturi, eli tavallaan pieni "nostokurki". Tavarat nousivat isojen koivujen yli ja varrella oli pituutta 17,5m.

Tuon lisäksi ainoa mitä tarvittiin isompaa oli, kun terassin ontelot nostettiin paikoilleen talon toisella puolella, jolloin varren päässä ei kantavuus tuolla riittänyt. Tuo maksoi muistaakseni 300€, eli tuo pitää lisätä kuluihin.

Nostureita on eri hintaisia, kokoisia ja vuodenaika/ suhdanteetkin määrittelevät hinnan. Tuo oli mitä itse maksoin ja joku voi saada halvemmalla/ kalliimmalla. Tuolla hintaa kuitenkin oli ehdottomasti hintansa arvoinen itselleni.

Pienellä tontilla logistiikka helpottui huomattavasti nosturin ansiosta.

Aivan pakko kysyä. Jos teillä ainoa nosturi mitä tarvitsitte oli autonosturi, niin pystyittekö todella nostamaan auton kaikki 35 tonnia suoraan välipohjan päälle? Aika iso lukaali kieltämättä teillä, jos tuo onnistui.

Meillä homma sujui niin, että kun kuorma tuli, niin se laitettiin mihinkä sopi/ oli helppo purkaa. Tuosta sitten siirrettiin ylös aina kun tarvittiin, esim. lava hakitelineiden päälle kerrallaan. Josta kommenttina, että hakitelineiden siirto nosturilla onnistui näppärästi kokonaisina. Ei tarvinnut välillä purkaa ja taas kasata uudestaan eri paikkaan.

En väitä etteikö taloa pysty ilman nosturia rakentamaan, teinhän tuon itsekkin ensimmäisellä kertaa. Voin kuitenkin sanoa, että ei tuossa tuntipalkoille pääse, kun kiikuttaa tavaroita käsin ylös.

Nostettavaa löytyi mm.
harkot
laastit
vesitankki
kattotiilet
ristikot
välipohjalaatat
Yläpohjalaatat
Aukkojen ylityspalkit
Harjateräkset
Rautapalkit
Rautapilarit
Aukkojenylityspalkit
Kattoristikot
Hormin harkot
Hakitelineet
Ikkunat
Ovet
Seinätasoitteet
jne.


Täällä kun yleensä jotain kommentteja kertoo, niin yleensä sitten on joku myyntimies. En ammattini puolesta liity mitenkään nostureihin, enkä koko rakentamiseen. Minulle aivan sama kuinka joku talonsa tekee. TUossa vain oma mielipiteeni. Eri mieltä voi vapaasti olla asiasta.

Lue lisää

Kaupungeissa hiioppiautot ja nosturiautot ovat niin halpoja, ettei oman nosturin pystyttäminen ole mitenkään perusteltua.

Lammitalossa ei ollut muuta nosturilla nostettavaa kuin harkkolavat talon sisään, ontelot, kattotuolit ja -pellit.

Meille tuli lisäksi katolla varustettu parveke, jonka rakensin maassa ja sitten nostettiin hiiopilla paikalleen, ensin kantavat teräspalkit ja myöhemmin katto. Myöskin ison terassin pelitkatoksen teräspalkkien asennuksessa oli hiioppiauto.

2 krs rakentanut kirjoitti:

Kaupungeissa hiioppiautot ja nosturiautot ovat niin halpoja, ettei oman nosturin pystyttäminen ole mitenkään perusteltua.

Lammitalossa ei ollut muuta nosturilla nostettavaa kuin harkkolavat talon sisään, ontelot, kattotuolit ja -pellit.

Meille tuli lisäksi katolla varustettu parveke, jonka rakensin maassa ja sitten nostettiin hiiopilla paikalleen, ensin kantavat teräspalkit ja myöhemmin katto. Myöskin ison terassin pelitkatoksen teräspalkkien asennuksessa oli hiioppiauto.

Lue lisää

Teillä siis tuosta minun listasta puuttui omaan talooni verrattuna.

laastit
Harjateräkset
Rautapalkit
Rautapilarit
Hormin harkot
Hakitelineet
Ikkunat
Ovet
Seinätasoitteet
Lattiaverkot
Portaat
jne.

No. Taloja on erilaisia. Itselläni tuli yllä olevia tarvikkeita talooni, mutta ilmeisesti sinulla ei. Jonkinlainen käsitys hintatasosta kaupingissa rakentamisesta on kun on kaksi taloa Kehä II:n sisäpuolelle tehnyt. En väitä mikään ammattilainen olevani.

Kyllä fakta on, että koneita kannattaa käyttää aina kun se on mahdollista, betoni pumpataan, vesi tulee letkusta, maat siirtää kaivinkone ja tavarat nosturi. Monet tosin laskevat omaksi työhinnakseen 0€, niin aivan varmasti tulee halvemmaksi käyttää lapiota kaivamiseen ja hanskoja tavaroiden siirtämiseen.

Kuten kirjoitin, niin ensimmäisen talon tein ilman nosturia.

Täältä kannatusta kirjoitti:

Hintaa oli 400€/viikko. Siirtoineen aika lailla tasan 2500€. Tämä 5v sitten.

Nosturi oli sähkönosturi, eli tavallaan pieni "nostokurki". Tavarat nousivat isojen koivujen yli ja varrella oli pituutta 17,5m.

Tuon lisäksi ainoa mitä tarvittiin isompaa oli, kun terassin ontelot nostettiin paikoilleen talon toisella puolella, jolloin varren päässä ei kantavuus tuolla riittänyt. Tuo maksoi muistaakseni 300€, eli tuo pitää lisätä kuluihin.

Nostureita on eri hintaisia, kokoisia ja vuodenaika/ suhdanteetkin määrittelevät hinnan. Tuo oli mitä itse maksoin ja joku voi saada halvemmalla/ kalliimmalla. Tuolla hintaa kuitenkin oli ehdottomasti hintansa arvoinen itselleni.

Pienellä tontilla logistiikka helpottui huomattavasti nosturin ansiosta.

Aivan pakko kysyä. Jos teillä ainoa nosturi mitä tarvitsitte oli autonosturi, niin pystyittekö todella nostamaan auton kaikki 35 tonnia suoraan välipohjan päälle? Aika iso lukaali kieltämättä teillä, jos tuo onnistui.

Meillä homma sujui niin, että kun kuorma tuli, niin se laitettiin mihinkä sopi/ oli helppo purkaa. Tuosta sitten siirrettiin ylös aina kun tarvittiin, esim. lava hakitelineiden päälle kerrallaan. Josta kommenttina, että hakitelineiden siirto nosturilla onnistui näppärästi kokonaisina. Ei tarvinnut välillä purkaa ja taas kasata uudestaan eri paikkaan.

En väitä etteikö taloa pysty ilman nosturia rakentamaan, teinhän tuon itsekkin ensimmäisellä kertaa. Voin kuitenkin sanoa, että ei tuossa tuntipalkoille pääse, kun kiikuttaa tavaroita käsin ylös.

Nostettavaa löytyi mm.
harkot
laastit
vesitankki
kattotiilet
ristikot
välipohjalaatat
Yläpohjalaatat
Aukkojen ylityspalkit
Harjateräkset
Rautapalkit
Rautapilarit
Aukkojenylityspalkit
Kattoristikot
Hormin harkot
Hakitelineet
Ikkunat
Ovet
Seinätasoitteet
jne.


Täällä kun yleensä jotain kommentteja kertoo, niin yleensä sitten on joku myyntimies. En ammattini puolesta liity mitenkään nostureihin, enkä koko rakentamiseen. Minulle aivan sama kuinka joku talonsa tekee. TUossa vain oma mielipiteeni. Eri mieltä voi vapaasti olla asiasta.

Lue lisää

Koko autokuormaa (30 tonnia) ei nostettu muistaakseni kerralla holvin päälle.

Homma toimi suunnilleen niin että talon "sisään" tai holvin päälle nostettiin kerralla noin puolen seinäkorkeuden verran harkkoja ja loput kuormasta tontin kulmalle välivarastoon. Muutaman kerran nosturiauto kävi ilman kuormaa vain nostamassa jotain tavaraa ylös.

Kaivelin vanhoja kuitteja ja nosturikulut autonosturilla olivat noin 2500 euroa eikä 1000-1500 kuten aiemmin muistelin. Eli aika samoihin kuluihin tuo sitten kuitenkin menee.

Täältä kannatusta kirjoitti:

Teillä siis tuosta minun listasta puuttui omaan talooni verrattuna.

laastit
Harjateräkset
Rautapalkit
Rautapilarit
Hormin harkot
Hakitelineet
Ikkunat
Ovet
Seinätasoitteet
Lattiaverkot
Portaat
jne.

No. Taloja on erilaisia. Itselläni tuli yllä olevia tarvikkeita talooni, mutta ilmeisesti sinulla ei. Jonkinlainen käsitys hintatasosta kaupingissa rakentamisesta on kun on kaksi taloa Kehä II:n sisäpuolelle tehnyt. En väitä mikään ammattilainen olevani.

Kyllä fakta on, että koneita kannattaa käyttää aina kun se on mahdollista, betoni pumpataan, vesi tulee letkusta, maat siirtää kaivinkone ja tavarat nosturi. Monet tosin laskevat omaksi työhinnakseen 0€, niin aivan varmasti tulee halvemmaksi käyttää lapiota kaivamiseen ja hanskoja tavaroiden siirtämiseen.

Kuten kirjoitin, niin ensimmäisen talon tein ilman nosturia.

Lue lisää

"laastit
Harjateräkset
Rautapalkit
Rautapilarit
Hormin harkot
Hakitelineet
Ikkunat
Ovet
Seinätasoitteet
Lattiaverkot
Portaat"

Nuo kaikki ovat niin keveitä, että nostaa paikalleen yksin tai kaverin kanssa. Sisäportaat voi rakentaa myös paikaallaan puusta ja niin tein. Hienot tuli.

yregqwergv kirjoitti:

"laastit
Harjateräkset
Rautapalkit
Rautapilarit
Hormin harkot
Hakitelineet
Ikkunat
Ovet
Seinätasoitteet
Lattiaverkot
Portaat"

Nuo kaikki ovat niin keveitä, että nostaa paikalleen yksin tai kaverin kanssa. Sisäportaat voi rakentaa myös paikaallaan puusta ja niin tein. Hienot tuli.

Lue lisää

Voihan nuo tietenkin kantaa kaikki. Laastit ym. ovat tonnin säkeissä melkein 1/2 hintaisia, mutta voihan nuokin tietenkin ämpäreihin ensin lapioida ja sitten kiikuttaa tontin perältä toiseen kerrokseen. Taas peitellä säkki sateensuojaan jne.

Hormiin kun virkasetä halusi yhden legon lisää, niin täytyy sanoa, että aivan hirvitti tuo keveys. Tikapuilla 60kg selässä. Mutta muuthan ne tikapuilta tippuilee, enkä minä.

Ja talon montun voi edelleen kaivaa lapiolla. Halpaahan tuo on, kun laskee omalle työlle 0€/h.

Talo betonista on luja, senhän tiesivät jo aikanaan 3 pientä porsasta, jäi susi toiseksi kun talo seisoi paikoillaan.

Kivitalo on pop kirjoitti:

Talo betonista on luja, senhän tiesivät jo aikanaan 3 pientä porsasta, jäi susi toiseksi kun talo seisoi paikoillaan.

Edelleenkin täysin ylimitoitettu seinä omakotitaloon.

Seinätaulut ylläolevan tekstin perusteella pitää laittaa kiilapulteilla kiinni että tyylissä pysytään.

Priimaa tuppaa kirjoitti:

Edelleenkin täysin ylimitoitettu seinä omakotitaloon.

Seinätaulut ylläolevan tekstin perusteella pitää laittaa kiilapulteilla kiinni että tyylissä pysytään.

Ei ole yhtään näillä myrskykeleillä lammitalon seinä ylimitoitettuja, sopii vaikka kaatua puu päin seinää.

Arkisempi etu on esim parvekkeiden, katoksien ja sisäportaiden ripustukset. Yksinkertaisesti, nopsasti ja helposti kiilapulteilla.

Minkälaista suosittelet?
Siis mikä olisi pieni ja kätevä, mutta silti riittävä?

r3r23e3 kirjoitti:

Ei ole yhtään näillä myrskykeleillä lammitalon seinä ylimitoitettuja, sopii vaikka kaatua puu päin seinää.

Arkisempi etu on esim parvekkeiden, katoksien ja sisäportaiden ripustukset. Yksinkertaisesti, nopsasti ja helposti kiilapulteilla.

Lue lisää

Tämä oli kyllä hyvä :)

Arkisempi etu, eli aivan joka päivä voi ripustella parvekkeita, katoksia ja portaita eri paikkoihin :)

Ruiks kirjoitti:

Tämä oli kyllä hyvä :)

Arkisempi etu, eli aivan joka päivä voi ripustella parvekkeita, katoksia ja portaita eri paikkoihin :)

Tämä oli kyllä hyvä;-)

Tyypit miettivät tuntitolkulla mihin ja miten joku painava höttötaloon kiinnitetään :-)

Kivitalo on pop kirjoitti:

Talo betonista on luja, senhän tiesivät jo aikanaan 3 pientä porsasta, jäi susi toiseksi kun talo seisoi paikoillaan.

Ei ne porsaat sitä taloa betonista valamalla tehneet, vaan muuraamalla tiilistä.

fd3qy kirjoitti:

Tämä oli kyllä hyvä;-)

Tyypit miettivät tuntitolkulla mihin ja miten joku painava höttötaloon kiinnitetään :-)

Niin, kuten laittaako lampun roikkumaan siihen mihinkä emäntää huvittaa, vai siihen mihinkä tuli katossa koolaukset. :)

Aivan näin vinkkinä, että oli talo mistä tahansa harkosta, niin käytännössä seinään voi ripustaa mitä vain mihinkä vain.

Vinkkinä lisää näistä höttömateriaaleista, kuten leca ja sipo. Onnistunut tähän mennessä hyvin kaikki painavat asiat kuten keittiön kaapit, tikkaat, ilmanvaihtokone, lämmönvaihdin, rappuset jne.

Höttösipon etuna entisessä talossamme oli esim. moottoriremppaa tehdessä proput kattoon ja vinssillä 250kg moottori & vaihdelaatikko ylös.

Eiköhän koko ketju ole jokseenkin lapsellinen. Jokainen harkkoseinä on käytännössä niin vahva kuin mitä pintatasoitteeet ovat. Jos käytetään tasoitteena vaikka LR :aa, niin samalla viivalla talot ovat keskenään kolhujen kestossa.

Keep it simple talorakennusfilosofiaan ei kuulu valaa sinne tänne. Ja moinen touhu vaan siirtää rasituksen viereiseen höttökohtaan ja isompi vahinko syntyy jos kiinnitys pettää.

Tuohon vittuiluun voisi vastata että sulla on päätykolmiot jotain höttöä, joista kaatuneen puun oksa tuuppaa ohutsaumatut harkot vintille koristeeksi.

Miksi lammitalossa pitäisi olla teipeillä tehty muovipussiyläpohja? Kyllä seinät ketävät vaikka ontelolaattaa pistää yläpohjaan...

The_Rat kirjoitti:

Miksi lammitalossa pitäisi olla teipeillä tehty muovipussiyläpohja? Kyllä seinät ketävät vaikka ontelolaattaa pistää yläpohjaan...

Parasta oli tietysti tehdä betonista kaikki ja onnistuu tarvittaessa kaikilla talomerkeillä. Kattotuoleillakin toteutettuna on täysin ongelmaton, mutta päätykolmiot on hyvä tehdä betonirakenteisina.
On totta että betoilla valettuna tehty talo on pommin varma, ei lahoa eikä mätäne ja kestää moitteetta pienet tuuletkin. Mitä paksumpi on kantava betonirakenne sen parempi ja kestää tuulikuormiakin aina paremmin. Myös suojabetonille jää tilaa ja raudoituskin on pitkäikäisempää.
Betoni sinänsä lämmöneristää huonosti, joten eristystä tarvitaan lämmitysenergian säästämiseksi. Solupolystyreeni sammuvana S-laatuna on suositeltavaa ja sitä saisi olla yli 30 cm.
Nykyisin on saatavana kehittyneitä tuotteita, joilla betonista valetun kivitalon saa hyvin toteutettua puukeppi talon hinnalla. Joten kivitalon toteuttaminen ei voi olla rahasta kiinni. Lopputulos on aivan ylivoimaine, ei narise, eikä notku edes kymmeniä vuosia vanhana.
Teräsbetoni on tulevaisuuden rakennusmateriaali, kuten nytkin.

Betoni paras kirjoitti:

Parasta oli tietysti tehdä betonista kaikki ja onnistuu tarvittaessa kaikilla talomerkeillä. Kattotuoleillakin toteutettuna on täysin ongelmaton, mutta päätykolmiot on hyvä tehdä betonirakenteisina.
On totta että betoilla valettuna tehty talo on pommin varma, ei lahoa eikä mätäne ja kestää moitteetta pienet tuuletkin. Mitä paksumpi on kantava betonirakenne sen parempi ja kestää tuulikuormiakin aina paremmin. Myös suojabetonille jää tilaa ja raudoituskin on pitkäikäisempää.
Betoni sinänsä lämmöneristää huonosti, joten eristystä tarvitaan lämmitysenergian säästämiseksi. Solupolystyreeni sammuvana S-laatuna on suositeltavaa ja sitä saisi olla yli 30 cm.
Nykyisin on saatavana kehittyneitä tuotteita, joilla betonista valetun kivitalon saa hyvin toteutettua puukeppi talon hinnalla. Joten kivitalon toteuttaminen ei voi olla rahasta kiinni. Lopputulos on aivan ylivoimaine, ei narise, eikä notku edes kymmeniä vuosia vanhana.
Teräsbetoni on tulevaisuuden rakennusmateriaali, kuten nytkin.

Lue lisää

Hyviä kommentteja.

Erityisesti raudoitus kannattaa olla paksun betonin sisällä, jotta tulee vähintään 100 v laskennallinen ikä sille raudoitukselle.

Jos päätykolmio on kylmälle ullakolle, niin se voi toki olla betoninen jos ulkoverhouskin on betonia.
Mutta jos ulkoverhouksena on esim. rappaus, niin ei kannatta laittaa päätykolmiota betonisesta sisäseinästä ylöspäin. Sillä silloin pitäisi eristää se betonikolmio ulkoa, sisältä ja päältä - muuten se kylmentää päätyseinää.

6+19 kirjoitti:

Hyviä kommentteja.

Erityisesti raudoitus kannattaa olla paksun betonin sisällä, jotta tulee vähintään 100 v laskennallinen ikä sille raudoitukselle.

Jos päätykolmio on kylmälle ullakolle, niin se voi toki olla betoninen jos ulkoverhouskin on betonia.
Mutta jos ulkoverhouksena on esim. rappaus, niin ei kannatta laittaa päätykolmiota betonisesta sisäseinästä ylöspäin. Sillä silloin pitäisi eristää se betonikolmio ulkoa, sisältä ja päältä - muuten se kylmentää päätyseinää.

Lue lisää

Nykyisin kun talot toteutetaan erittäin tehokkaalla eristyksellä on päätykolmiotkin hyvä toteuttaa eristettynä. On eduksi kosteustekniselle toiminalle, mitä lämpimämpää katon alla on. Kylmiä kondensoivia pintoja katon alla on syytä välttää, siksi betonirakennekkin on hyvä eristää molemmin puolin.
Suljettu kattojärjestelmä on yleistymään päin ja on aivan järkevää niin energia taloudellisesti, kuin kosteusteknisestikkin tuulettaa vesihöyryä läpäisevän aluskatteen yläpuolelta.
Kondenssin vaara pienenee ja lämmitysenergiaa säästyy, suosittelen tutustumaan VTT:n tutkimuksiin aiheesta.
Muuten olen lukijoiden enemmistön kanssa samaa mieltä, että betonirakentaminen oikein tehtynä on miltei ikuista ja kestää isältä pojalle.

Mielipide tämäkin kirjoitti:

Nykyisin kun talot toteutetaan erittäin tehokkaalla eristyksellä on päätykolmiotkin hyvä toteuttaa eristettynä. On eduksi kosteustekniselle toiminalle, mitä lämpimämpää katon alla on. Kylmiä kondensoivia pintoja katon alla on syytä välttää, siksi betonirakennekkin on hyvä eristää molemmin puolin.
Suljettu kattojärjestelmä on yleistymään päin ja on aivan järkevää niin energia taloudellisesti, kuin kosteusteknisestikkin tuulettaa vesihöyryä läpäisevän aluskatteen yläpuolelta.
Kondenssin vaara pienenee ja lämmitysenergiaa säästyy, suosittelen tutustumaan VTT:n tutkimuksiin aiheesta.
Muuten olen lukijoiden enemmistön kanssa samaa mieltä, että betonirakentaminen oikein tehtynä on miltei ikuista ja kestää isältä pojalle.

Lue lisää

Lammitalossa päätykolmiot voi tehdä kapeammasta eristämättömästä harkosta, jolloin mitään viilentäviä kylmäsiltoja ei synny asuinkerroksiin.

Näin on ja jos ei ole varaa maksaa valmiista talosta niin itse tehden saa betonitalon lammiharkoista noin 1000 eur/m2 hintaan. Rokki soimaan, niin harkkojen latelu ja valaminen on hauskaa ja hyödyllistä puuhaa. Hartiapankkirakentaja tilin salod on loppuleiessä aina plussalla.

http://www.youtube.com/watch?v=7flrwE-bZVo&feature=related

^''¨¨¨''''' kirjoitti:

Näin on ja jos ei ole varaa maksaa valmiista talosta niin itse tehden saa betonitalon lammiharkoista noin 1000 eur/m2 hintaan. Rokki soimaan, niin harkkojen latelu ja valaminen on hauskaa ja hyödyllistä puuhaa. Hartiapankkirakentaja tilin salod on loppuleiessä aina plussalla.

http://www.youtube.com/watch?v=7flrwE-bZVo&feature=related

Lue lisää

Löytyy myös Lammin betonijärkäleitä kevyempiä järkevämpiä muotteja. Siitä olen samaa mieltä, että betoni on paras materiaali talon tekoon. 1000 €/m² ei synny yhtään taloa ilman harmaata taloutta.

Talonrakentaja 111 kirjoitti:

Löytyy myös Lammin betonijärkäleitä kevyempiä järkevämpiä muotteja. Siitä olen samaa mieltä, että betoni on paras materiaali talon tekoon. 1000 €/m² ei synny yhtään taloa ilman harmaata taloutta.

Lue lisää

Sehän on harmaata taloutta, jos itse tekee. Alvit tosin on ikävä hartiapankkilaisellekin.

d333222 kirjoitti:

Sehän on harmaata taloutta, jos itse tekee. Alvit tosin on ikävä hartiapankkilaisellekin.

Alv ei ole läheskään ainoa vero tai veroluontoinen maksu rakentamisessa, se toinen 1000 €/m² tulee juuri noista veroista ja alle kahden tonnin ei synny yhtään taloa. Talon totuttamisen yhteydessä kuuluisi maksaa: Yrityksen pääomaverot, työntekijöiden verot, sähköverot, jäteverot, dieselverot, käyttömaksut, eläkemaksut, tapaturmavakuutus maksut, sosiaaliturvamaksut, jne.. Lista on miltei loputon.
Ilman harmaata taloutta tai järjetöntä lainamäärää ei tähän maahan synny yhtään uutta omakotitaloa, tai ainakin talojen koko olisi sadan neliön luokkaa kuten ennen vanhaankin.
Valtion kulut ovat jo sitä luokkaa satoine tuhansine työntekijöineen, pekkaspäivineen, lomalta paluu rahoineen, arkipyhäkorvauksineen, että verotusta on kiristettävä ja talon hinta kallistuu edelleen.
Sitten niille muka itse tekijöille, jotka käyttävät vuorotteluvapaita ym. Toisten maksamia etuuksia talon väsäämiseen. Olette yhteiskunnalle kovin kalliita ja saatte vielä myydä työn tuloksen verovapaasti kahden vuoden päästä, onko sekään aivan oikein ?

Kateellinen kansalainen kirjoitti:

Alv ei ole läheskään ainoa vero tai veroluontoinen maksu rakentamisessa, se toinen 1000 €/m² tulee juuri noista veroista ja alle kahden tonnin ei synny yhtään taloa. Talon totuttamisen yhteydessä kuuluisi maksaa: Yrityksen pääomaverot, työntekijöiden verot, sähköverot, jäteverot, dieselverot, käyttömaksut, eläkemaksut, tapaturmavakuutus maksut, sosiaaliturvamaksut, jne.. Lista on miltei loputon.
Ilman harmaata taloutta tai järjetöntä lainamäärää ei tähän maahan synny yhtään uutta omakotitaloa, tai ainakin talojen koko olisi sadan neliön luokkaa kuten ennen vanhaankin.
Valtion kulut ovat jo sitä luokkaa satoine tuhansine työntekijöineen, pekkaspäivineen, lomalta paluu rahoineen, arkipyhäkorvauksineen, että verotusta on kiristettävä ja talon hinta kallistuu edelleen.
Sitten niille muka itse tekijöille, jotka käyttävät vuorotteluvapaita ym. Toisten maksamia etuuksia talon väsäämiseen. Olette yhteiskunnalle kovin kalliita ja saatte vielä myydä työn tuloksen verovapaasti kahden vuoden päästä, onko sekään aivan oikein ?

Lue lisää

Rakensin vuonna 2006 ja neliöhinnaksi tuli alle 1000 eur tontteineen liittymine kaikkineen. Jos vaikka rakennustarvikkeiden hinnat ovat nouseet 30%, niin hintaa on tullut lisää vain max 300 eur.

d333222 kirjoitti:

Rakensin vuonna 2006 ja neliöhinnaksi tuli alle 1000 eur tontteineen liittymine kaikkineen. Jos vaikka rakennustarvikkeiden hinnat ovat nouseet 30%, niin hintaa on tullut lisää vain max 300 eur.

Lue lisää

Mistä näitä Idiootteja sikiää. Ihan sama vaikka teet itse niin 1000 egee neliö ei synny minkäänlaista taloa.

Saatanan tunarit kirjoitti:

Mistä näitä Idiootteja sikiää. Ihan sama vaikka teet itse niin 1000 egee neliö ei synny minkäänlaista taloa.

Ei ehkä pääkapunkiseudulle, jossa on tuollaisia hermoheikkoja tyyppeja, mutta muualle suomeen syntyy lammitalo 1300 euron hintaan, joko ilman tonttia ja iittymiä tai ne mukana hinnasssa.

"_WW:;W kirjoitti:

Ei ehkä pääkapunkiseudulle, jossa on tuollaisia hermoheikkoja tyyppeja, mutta muualle suomeen syntyy lammitalo 1300 euron hintaan, joko ilman tonttia ja iittymiä tai ne mukana hinnasssa.

Lue lisää

Turhaan mainostat Lammia, samanlaisia selänmurskaaja harkkoja on kaikilla valmistajilla. Rungon kivikasakin on niin halpa, ettei sillä sinänsä ole vaikutusta talon lopulliseen hintaan tuon taivaallista.
Runko voi olla pahvia tai balsaa, jopa bambua ja lopputuloksen neliöhinta on sama.

Näin on näreet kirjoitti:

Turhaan mainostat Lammia, samanlaisia selänmurskaaja harkkoja on kaikilla valmistajilla. Rungon kivikasakin on niin halpa, ettei sillä sinänsä ole vaikutusta talon lopulliseen hintaan tuon taivaallista.
Runko voi olla pahvia tai balsaa, jopa bambua ja lopputuloksen neliöhinta on sama.

Lue lisää

Talon muodoksi yksikerroksinen laatikko vähillä ikkunoilla.

Ilmanvaihtoon halvin määräykset täyttävä kone, sähkölämmitys, sähköt pintavetona ja vakiokeskuksin, lattiaan ja kylppäriin muovimatot. Ulko- ja sisäseiniin ohutrappaus isännän itse rääppimänä.

Ja avot! - upea kivitalo on valmis ja rahaa menee runkovalmistajasta riippumatta alle 1300 euroa per neliö.

Itse asiassa alkaa kaduttamaan etten itse tehnyt tuollaista. Olis torppa jo valmis ja lainaakin olisi tarvinnut 200.000 vähemmän.

Rakentaja 35(3;( kirjoitti:

Talon muodoksi yksikerroksinen laatikko vähillä ikkunoilla.

Ilmanvaihtoon halvin määräykset täyttävä kone, sähkölämmitys, sähköt pintavetona ja vakiokeskuksin, lattiaan ja kylppäriin muovimatot. Ulko- ja sisäseiniin ohutrappaus isännän itse rääppimänä.

Ja avot! - upea kivitalo on valmis ja rahaa menee runkovalmistajasta riippumatta alle 1300 euroa per neliö.

Itse asiassa alkaa kaduttamaan etten itse tehnyt tuollaista. Olis torppa jo valmis ja lainaakin olisi tarvinnut 200.000 vähemmän.

Lue lisää

Pankin orjan skeidaa taas. Jos ei ole itse rakentanut, ei voi tietää millainen talo nyt 1300 eru/m2 syntyy hartiapankkina. Sen voin sanoa, että vuonna 2006 syntyi alle 1000 eurm/m2 paljon laaduukkaampi talo kuin tuulipuvulla on.

=OPL"LK#MM# kirjoitti:

Pankin orjan skeidaa taas. Jos ei ole itse rakentanut, ei voi tietää millainen talo nyt 1300 eru/m2 syntyy hartiapankkina. Sen voin sanoa, että vuonna 2006 syntyi alle 1000 eurm/m2 paljon laaduukkaampi talo kuin tuulipuvulla on.

Lue lisää

Miten niin en ole rakentanut? Ei olla tehty kokonaan hartiapankilla, mutta nopeasti laskien erilaisiin töihin tulee menemään ehkä 70-90 tuhatta (vaikea sanoa tarkasti paljonko esim LVI urakassa on työnosuus). Kun tämän jakaa talon koolla niin per neliö on mennyt "ostettua työtä" noin 350-400 euroa. Jos kaikki nämä työt olisi tehnyt itse ei kokonaishinta silti olisi kovin painuisi lähellekään tuota 1300 euroa.

Tästä syystä päättelin, että talosta pitää tehdä kaikinpuolin halpa (arkkitehtuuri, talotekniikka, pintamateriaalit) jos haluaa halvalla päästä.

Jos puolen miljoonan kivitalon voisi oikeasti tehdä 250.000 eurolla vain "tekemällä itse" niin kaikkihan niitä kasaisivat.

Betoni on varmasti maailman eniten tutkittu materiaali ja sitä löytyy kaikista taloista. Täysin vaaratonta käyttää betonia, ei edes homehdu, kuten puutalo orgaanisesta aineesta.

Aikuinenkin päälle olisi varmaankin hyvä laittaa katto ja kanteen lämmitys, niin säilyisi pidempään.
Asunto ja silta ei sinänsä ole vertailukelpoinen, koska käyttötarkoitus on totaalisesti eri.
Asunnossa betonin päällä on yleensä pinnoite, jolla on merkittävästi vaikutusta. Sisällä on myös lämpöä joka pyrkii työntymään vaipan läpi. Mikään ei estä laittaa eristettä molemmin puolin betonia, jolloin Pakkanen ei sitä pääse rapauttamaan.
Kyllä betonitalo kestää isälltä pojalle jos halutaan.