Kun koira tekee pahaa, esim. silppuaa kukkasen palasiksi keittiössä , kakkaa matolle olohuoneeseen, tuhoaa kenkäsi eteiseen tms, niin oletteko sitä mieltä, että koiralle pitäisi näyttää tihutyö?
Viettekö koiranne esimerkiksi silppoutuneen kukkasen luokse keittiöön näyttääksenne koirallenne mitä väärää hän on tehnyt ? vai miten toimitte?
Minulle ja eräälle tuttavalle tuli keskenään sanomista tästä, sillä koirani oli silponnut valokuva-albumini matolleni, tietenkin olin hyvin vihainen tästä kun huomasin tapahtuman. Koirani tiesi tehneensä väärin ja oli jo valmiina sohvan takana piilossa herättyäni. Vein koirani maton luo missä oli tuhansia paperin paloja, kovemmalla äänellä ärähdin ja sanoin EI saa tehdä näin, ja näpäytin koirani kuonoa paperin palalla, en siis satuttaakseni häntä vaan lähinnä "pelästyttääkseni". Teinkö ihan väärin teidän mielestä?
Monet yleensä sanovat, että jos koira on kakannut matolle, niin monet työntää koiransa nenän kakan viereen ja ärähtää.
Viettekö koiranne esimerkiksi silppoutuneen kukkasen luokse keittiöön näyttääksenne koirallenne mitä väärää hän on tehnyt ? vai miten toimitte?
Minulle ja eräälle tuttavalle tuli keskenään sanomista tästä, sillä koirani oli silponnut valokuva-albumini matolleni, tietenkin olin hyvin vihainen tästä kun huomasin tapahtuman. Koirani tiesi tehneensä väärin ja oli jo valmiina sohvan takana piilossa herättyäni. Vein koirani maton luo missä oli tuhansia paperin paloja, kovemmalla äänellä ärähdin ja sanoin EI saa tehdä näin, ja näpäytin koirani kuonoa paperin palalla, en siis satuttaakseni häntä vaan lähinnä "pelästyttääkseni". Teinkö ihan väärin teidän mielestä?
Monet yleensä sanovat, että jos koira on kakannut matolle, niin monet työntää koiransa nenän kakan viereen ja ärähtää.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ei asiat ihan näin mustavalkoisia ole. Ei koira ilman syytä ihmistä kiusaa tai tee muuten tuhojaan. Se on tavallaan viesti jostain.
Pentuaikana on parasta olla mahdollistamatta näitä asioita, siirtämällä ulottamattomiin houkuttelevat ja tärkeät tavarat tietyn iän ajaksi.
Tuo mitä esitit, eli tuho tai läjä. Se on mm. yksi tapa koiralta tuoda itseään / asiaansa esille. Toinen tapa on ääntäminen.
Jos aikuinen koira tuhoaa jotain on syy pääasiassa turhautuminen tai kipuihin liittyvä teko. (huomion herättäminen kummassakin tapauksessa.)
Jos täysikasvuinen koira vääntää läjät lattialle, ei se sitä tee ajan kuluksi. Syitä tähän voi olla mielenilmaisu, väärä ruoka, väärin ajoitettu ruoka tai liiallinen ruoka tai terveysperäinen syy.
Pitäisikö tästä rangaista koiraa? -Ei minusta. Yleensä todellinen syy löytyy ihan muusta, kuten kotioloista tai elinympäristöstä.
"Monet yleensä sanovat, että jos koira on kakannut matolle, niin monet työntää koiransa nenän kakan viereen ja ärähtää"...tai ottaa käteeensä rätin ja siivoaa läjän pois miettien samalla, että missä meni pieleen? Mikä on pielessä.
Rangaistus kannattaa mielummin jättää pois, mikäli ei ole täysin selvillä mistä tilanne yleensä jmuodostuu. (tilanne/hallinta ja koiranluku)
Jos yllätät koiran itse teosta, niin silloin tiukka kielto. Mutta jos tulet esim. töistä ja koira on silpunnut jonkun palasiksi, niin silloin ei kannata lähteä enää torumaan ja näyttämään koiralle tihutöitä. Koska koira on saattanut tehdä sen jo tunteja aikaisemmin, yleensä pahimmat tihutyöt tapahtuvatkin 15 min sisään yksin jättämisestä. Jos torut koiraa silloin, kun aikaa on jo kulunut jonkun verran silpomisesta/kakkaamisesta, niin koira ei silloin ymmärrä mistä on kyse ja se herättää hämmennystä koirassa, vaikka koiran edessä heiluteltaisi revittyä valokuva albumia. Mahdollisesti tihutyön jälkeenpäin annettu kielto/ rangaistus myös haittaa koiran luottamusta omistajaansa. Koska koira ei tajua, että mitä tuo emäntä/isäntä oikein riehuu.
Ja lisäksi neuvo, että kannattaa laskea vaikka ykkösestä sataan, jos huomaa että jokin esine on tuhottu, sinun poissaollessasi. Silloin vain silpun siivous ja omistajan rauhoittuminen, mene vaikka vessaan muutamaksi minuutiksi ja hengitä syvään. :DJa tosiaan kannattaa laittaa kämppä sen näköiseksi, ettei koira saa käsiinsä esineitä, jotka voisivat joutua silputuksi. Oma koirani nakerteli pentuna upouuden kalliin kameran käyttökelvottomaksi työpäivän aikana. Saapuessani kotiin olin ensin huolissani pennusta, ettei ollut syönnyt teräviä osia. Sen jälkeen kameraa tarkastaessa, kyllä ketutti ja pahasti kameran kohtalo, mutta en syyttänyt koiraa, vaan itseäni huolimattomuudestani kun olin jättänyt kameran liian matalalle, pentukoiran ollessa talossa.
Kokeile jättää paperisilppuja samaan paikkaan, poistu huoneesta ja jätä koira näiden silppujen kanssa. Kun palaat huoneeseen, näet silput ja olet vihainen, mitä koira tekee?
Itse en ole koskaan koirilleni ärähtänyt, jos on kakkaa ollut tai jotain on tuhottu. Olen jättänyt koirat huomiotta, korjannut jäljet ja ensi kerralla aktivoinut koiraa paremmin, ja tuhoja ei ole tehty.
No siis..luultavasti koirani söi albumin siitä syystä, että teen tällä hetkellä yövuoroja. Mieheni oli herännyt aamulla ja koiramme lähti makuuhuoneesta samaan aikaan mieheni kanssa pois (koira nukkuu sängyn alla) ja heidän lähtiessään mieheni laittoi oven kiinni, ettei valoa tule makkariin. Mieheni lähti pari tuntia heräämisen jälkeen pelaamaan jääkiekkoa ja jätti koiran yksin muuhun tilaan makkarin oven ollessa kiinni ja koiramme luultavasti loukkaantui tästä, koska tiesi minun olevan kotona makkarissa nukkumassa. Koirani haluaa aina olla samassa huoneessa kanssani jos olen kotona. Koiramme on tällä hetkellä vähän yli 1v.
Albumi oli nätisti kirjahyllyssä muiden albumien joukossa, mutta koiramme oli päättänyt syödä juuri tämän keskimmäisen albumin, oli oikein ottanut sen erikseen hyllystä pois. Kaikki muut albumit oli siis siististi hyllyssä järjestyksessä.
Koirani oli onnellinen herättyäni, tuli heti vastaan. Rapsutin häntä ja sanoinkin hänelle, että "oletko joutunut olemaan ihan yksin", kun käveltiin samaa matkaa olkkariin niin koirani meni ihan luimuksi, hiipi häntä koipien välissä sohvan taakse ja huomasin silput. Aarrgg! Se selvästi myös tajusi tehneensä väärin.
Onhan se ennenkin tuhonnut asioita, ei enää vanhemmiten oikeastaan, mutta joku aika sitten söi minun tupperin perunankuorintaveitsen, säikähdin tosi paljon, kun en löytänyt teräosaa mistään ja luulin koirani syöneen sen, onneksi se oli irronnut ja jäänyt muovipussin sisälle kun koirani oli sen laukustani ottanut.
Yhden kerran avauduin koiranpennulle, kun kotiin tullessani löysin lempikirjani silppuna lattialla. Ei olisi pitänyt sitäkään kertaa. Sen jälkeen meni kuukausi, ettei pentuni uskaltanut enää tulla minua ovelle vastaan. Perähuoneen oven takana kurkisteli varovasti, millä tuulella se isäntä tänään on. Luottamus meni, ja pitkään sitä sai rakentaa. Eikä se tuhoamiseen auttanut, se jatkui, harvakseltaan.
Hyvä esimerkki, hyvä kokemus. Moni vain ei edes huomaa tuota luottamuksen menetystä.
Kannattaa miettiä oletko koirasi arvoinen? Et huolehdi sen aktivoinnista, liikuttamisesta, terveydestä jne tarpeeksi ja oikein. Eläin stressaa. Ei koira ajattele kuten ihminen ja mene piiloon. SE reagoi sinuun, mieti vähän mitä tännekin kirjoitat! Lue koirakirjoja!
Aivan oikein, koira ei todellakaan "tiedä tehneensä pahaa", vaan se lukee isännän tai emännän ilmeitä ja eleitä ja äänensävyjä, ja päättelee, että joku ei nyt ole kunnossa, kun tuo on vihainen, mutta ei koira tiedä eikä osaa yhdistää, mitä on tehnyt väärin.
Ei vaikka sille "näytettäisiin" mitä se on rikkonut.
Ainoa tapa jolla saa koiran ehkä ymmärtämään mitä se tekee väärin on saada se itse teosta kiinni. Siinäkin on se riski, että kun koira tekee montaa asiaa yhtaikaa, se ei tajuakaan mikä näistä oli se mitä ei saa tehdä. Kuitenkin se on ainoa oikea tapa opettaa väärät teot.
Itse opetin pennulleni joka ronkki pöydille, tai otti kengän suuhun siten että "kyttäsin" sitä salaa piilosta vesipyssyn kanssa, ja kun se teki kiellettyä, ammuin sitä vesipyssyllä naamaan. Jolloin se ei osannut yhdistää sitä vesisuihkua minuun vaan siihen kiellettyyn tekoon. Tänä päivänäkään koira ei ota mitään pöydiltä eikä ota kenkiä suuhunsa.
MInä olen opettanut koirilleni sanan ei, ja antanut sen sallitun jyrsittävän. Opetusvaiheessa, eli ihan pentuna olen järjestänyt elämäni niin, että on mahdollista paneutua siihen pennuntulovaiheeseen. Siinä ei mitään vesipulloja tarvita, eikä äänten korottamista.
Noutavana metsästyskoirana meidän koirallemme on tavaroiden kanniskelu ja luovuttaminen vahvistettu myös jo pentuna. Ja se ei tuhoa mitään, ei edes makupaloja pussista syö, vaan se odottaa tilaisuutta, että saa luovuttaa sen aarteensa ehjänä. Se tietää, että luovuttamisesta tulee palkkio. Ja sitä palkkiota se jaksaa kyllä odottaa. Se haluaa omasta tahdostaan luovuttaa kaikkein mehevimmät luunsakkin. Vain saadakseen "hyvä poika"-kehun ja rapsutuksen, ja sen jälkeen toki heti luunsa takaisin.
Koiralle on turha korottaa ääntä, jos joskus jotain tapahtuukin. Äänenpainoilla on toki merkitystä, mutta minkäänlaista opetusta ei tarvitse. Koira oppii kaikkein parhaiten myönteisen kokemuksen kautta. Mitä useampi koira on meillä ollut, sen vakuuttuneemmaksi olen tästä asiasta tullut, ja sen helpommaksi arki on muuttunut. Viimeisin muuten oppi sisäsiistiksi kahdessa viikossa. Ilman mitään sirkustemppuja, ainoastaan tarjoamalla sille mahdollisuus viestiä hädästä, ja vastata siihen viestiin sillä ulospääsyllä. Kun koira hoksasi, että pyydän ulos, niin pääsen, alettiintreenailla viiveaikoja, eli vastasin pyyntöön "joo, mennään ihan kohta", mutta viivyttelin hetken. Ja hyvin nopeasti koira todellakin oli pidätyskykyinen sen kuuden tunnin yksinolon ajan.
Jos hermoja meinaa kiristää, kannattaa mieluummin laskea sataan ja hyräillä. Ja siivota sotkut sitten ilman isoa numeroa. Pohtien samalla, mitä voisi asialle tehdä itse, ettei se toistuisi.
Aloittajan koiran tuhohommaa veikkaisin ihan hämmennystilaksi tapahtuneeksi. Koira on tottunut aina nukkumaan samassa huoneessa kanssasi, ja se ei ymmärtänytkään yhtään, miksi se estettiin yhtäkkiä. Tuota voi treenailla pois, vaikka ihan portin avulla, eli koira näkee portin läpi, vaikka ei pääsekkään sinne sängynalle. Sill' säilyy kuitenkin turvallisuuden tunne, eikä pasmat mene sekaisin.
Jos on pahoja ongelmia esim. varastelun kanssa, voi koiraa valvoa vaikka halvan kkameran ja tv:n ruutuun liitettävän vastaanottimen kanssa. Pystyt näkemään vaikka talon toisessa kerroksessa, mitä siellä tapahtuu, ja puuttumaan siihen heti.
Mitä tulee kommenttiin, että koira muka vaistoaa omistajan käytöksestä jotain, niin sitä en allekirjoita. Nimittäin meillä aikanaan oli koira, joka harrasti roskisten levottämistä ym. pikkutuhoja. Ja kun ajoin pihaan, tiesin jo ennen autosta nousuani, että jotain on tapahtunut. Siitä, että koira ei ilmestynytkään siihen tavanomaiseen paikkaan ikkunan taakse. Todennäköisesti se kuitenkin yhdosti tuhot johonkin aikaisempaan reagointiini, mutta ei juuri sen kertaiseen. Samaan aikaan meillä oli toinen koira, joka kyllä "kanteli" pennun tuhoista. Ei ollut vaikea arvata syyllistä koskaan :D
Minulla parivuotias russeli tekee pientä jäynää usein, kun jätän sen yksin kotiin. Kotiin tullessani koira on siirrellyt vaatteitani tuolilta lattialle, silpunnut nenäliinoja/talouspaperia. Eilen koira söi puolet suklaarasiasta, mikä oli avaamattomana tuolilla muovipussin sisällä.. Ellen olisi saanut oksennutettua, en tiedä mitä olisi käynyt. Pentuna hajosi kännykänlaturit ynnä muut.. Millä tuon ikäiselle osoittaa, että EI NÄIN??
han se käy hyvä Parsonite, kun et jätä mitään pikkutavaroita koiran ulottuville.
Opeta koirasi odottamaan lupa, niin se pikkusen auttaa koiraa vähän arvelemaan, onko kaikki mitä lattialta tai hyllyn laidalta löytää syötävää.
Kun makupalalla lupatehtäviä suoritat, koira älyää, että tämähän on hauskaa, luvan antamista voi pitkittää pikkuhiljaa. Eli esim. komenna koira maahan, aseta tassun päälle makupala, laita käsi eteen jos koira meinaa syödä sen ilman lupaa. Odota että koira katsoo silmiin ja sano SAA OTTAA. TÄLLaisia pikkujippoja on kiva harjoitella koiran kanssa, niin jaksaa sitten nukkua ja levähtää rauhassa niinä hetkinä kun olet esim. töissä. Tietysti ennen töihin menoa kannattaa koira lenkittää kunnolla, että varmasti fyysisesti on väsyksissä ja sitten jätät kaikkea kivaa luvallista etsimistä koiralle, tyhjätalouspaperirulla johon sisälle herkkuja, tai hienosti sanottuna kaupasta gongi johon laitat syömistä, tai jotakin pureskeltavaa. Niin eiköhän se siitä.
Totta helvetissä koira tietää tehneensä väärin, jos sitä on aikaisemmin toruttu samasta asiasta! Esimerkki: koirani oli yläkerrassa tyhjentämässä roskista. Kun tulin alakerrasta ja koira huomasi minut niin se luikki pakoon, vaikka en ollut itse edes tajunnut mitä se oli tekemässä, eli se ei voinut reagoida mielentilaani. Se tiesi tekevänsä luvattomia asioita. En edes toru koiriani pahasti. Tälläkin kerralla vain siivosin roskat ja murisin samalla. Sen verran houkuttelevia roskikset kuitenkin ovat (varsinkin jos sisältävät tyhjiä kissanruokapakkauksia) että niiden tyhjentäminen ei ole loppunut, jos ne ovat jääneet esille. Mutta silloin voinkin itse katsoa peiliin.
En puhu pentukoirista, ne eivät luonnollisestikaan voi tietää mikä on sallittua ja mikä ei, ennen kuin kokeilevat ja kehittyvät viisaammiksi.
Toinen asia josta olen eri mieltä, on tämä väsyneeksi lenkittäminen. Ei koira väsy fyysisesti edes tunnin lenkittämisestä, ja tuskin kovinkaan moni ehtii niinkään pitkään olla ulkona aamulla ennen töitä. Koira on myös levännyt / nukkunut edellisen yön joten on turha olettaa että se nukkuisi koko työpäivän. Koiralle pitää vain opettaa mikä on sallittua ja mikä ei ja apuna kannattaa tietenkin käyttää luita ym. mitä se saa jyrsiä pitkin päivää. On myös hyvä jos se voi seurata ikkunasta ulkona tapahtuvia asioita. Asunto pitää jättää sellaiseen kuntoon että koiralle ei jää houkutuksia, tai rajata koiran tila pienemmäksi. Mutta lenkittämällä sitä ei saa niin väsyneeksi että se tyytyväisenä nukkuisi koko päivän. Piste.
On tosiaan koiria(/koirarotuja), joita ei ainakaan kovin helposti pelkällä fyysisellä lenkillä saa väsyksiin. Lupatehtäviä on russelin kanssa tehty, mutta se pelkästään ei takaa, etteikö jäynä piristäisi paremmin kuin lepääminen / luiden järsiminen.. :) Russeli osaa olla ketku.. :P
Luita on jatkuvasti saatavilla. Kongi minulla on, mutta jotenkin yököttää jättää esim jauhelihaa sinne, kun se sitten on matoilla ym missä nyt koira sitä syökään.. En ole kokenut sitä mitenkään kauhean kivaksi näin talvisaikaan kun koiraa ei voi laittaa ulos sitä nakertamaan :)
Kaikki koirat eivät kuitenkaan vastaavaa tee (tuhosta-siirtele), joten kiinnostaisi tietää, miten sitä on opetettu niillä jotka sitä ensin ovat tehneet?