Muistanko oikein, oliko Jämsässä 2000 luvun alussa, ennen kuntaliitos sumaa, keskisuomen alhaisin veroprosentti?
Nythän tiedämme sen olevan keskisuomen korkein.
Voiko tästä tehdä suoran johtopäätöksen?
Onko veroprosentin nousu suurimmalta osalta tullut kylkiäisenä näitten liitosten johdosta?
Nythän tiedämme sen olevan keskisuomen korkein.
Voiko tästä tehdä suoran johtopäätöksen?
Onko veroprosentin nousu suurimmalta osalta tullut kylkiäisenä näitten liitosten johdosta?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ei voi suoraan. Veroprosentti olisi noussut ilman liitoksiakin. Jämsä olisi jounut rankkoihin kouluinvestointeihin yksinkin. Mutta liitokset kiihdyttivät nousutahtia. Syynä on kuntajakolaki, joka takaa henkilöstölle viiden vuoden irtisanomissuojan. Lisäksi Längelmäki hupuloi rahansa kuten Jämsänkoski, mutta Jämsänkoski vielä yli-investoi kouluihinsa ja päästi vuokrataloyhtiönsä rempalleen.
Jämsänkosken päättäjien luulisi nyt huomaavan, että liitos olisi pitänyt tehdä viimeistään 1995, mieluummin jo 1981 ja jos siellä olisi oikein visionäärejä oltu, niin 1969, samalla kun Koskenpää liittyi Jämsänkoskeen.
Kaikissa tapauksissa nyt ei tarvitsisi parkua näin paljoa. Jälkiviisaasti katsoen olisi myös ollut parempi, jos Mänttä olisi tajunnut ottaa Kuoreveden ja Jämsä Längelmäeltä vain Eräjärven kyläkunnat. Jo aiemmin yhdistynyt Jämsä-Jämsänkoski kestäisi siten paremmin Kuhmoisen, jonka valtio tulee liittämään Jämsään tämän vuosikymmenen lopulla. Oikeastaan Kuhmoinen kannataisi jakaa Jämsän, Padasjoen ja Oriveden kesken.
Virkkusen seminaaritiedotteesta näkee uudet kuntarajat kartasta, jossa on leima: "tästä kartasta et näe uusia kuntarajoja"
Samoin tiedotteesta näkee alustavasti miten kunnat ohjataan haluamaan liittymään ilman pakkoa. Mallia otettaneen Saksan ja Neuvostoliiton viiksiveitikoiden sopimasta vuoden 1939 pakkoliittämättömyyssopimuksesta.
http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2011/12/Kuntauudistusseminaari/Henna Virkkunen kuntauudistusseminaarissa 13.12.2011.pdf
Jos Kuhmoinen jaetaan kolmeen osaan, niin 5 vuoden henkilöstösuoja olisi kohtuullistettava kolmasosaksi viidestä vuodesta, eli vajaaksi kahdeksi vuodeksi.
Viiksiveitikan linkkiä kannattaa katsoa, kyllä se suuntaa antaa. Siinä on piirretty eteläisen Keski-Suomen kunta: Jämsän ja Mäntän seutu, Keuruu, Petäjävesi, Kuhmoinen.
Kuntakartta ei mene "Anna Suunta" kertoman mukaan, tai sit en tajua mitä hän yritti sanoa.
Jämsä liitetään muutaman vuoden kuluttua Jyväskylään tai Tampereeseen. Päätöksenteko siirtyy 50-100km.n päähän, joten ei enää tarvi täällä päättäjien riidellä.
Yritin sanoa, että kuntakartan näyttämään suuntaan mennään, ennemmin tai myöhemmin.
Tässä kaksi perseaukista käy kauppaa,molempien rahalaarit huutaa tyhjää !
Ei se Himos ole kultakivos kaikille kun katsoo työttömyyttä Jämsässä,ja paperitehtaat ei anna leipää kaikille se on turha luulo ! Jos valiat pitää niin Jämsä ja Mänttä-Vilppula yhteen ja suunnaksi Tampere joka on aivan toista maata kuin Jyväskylä ja sen maaseutu !
Ei pitkälle elättänyt kuntaliitosrahat entisen Kuoreveden kanssa,turha kaataa kaikkea kouluinvestointien piikkiin,kyllä sitä rahaa on turhaa työnnetty Himokseenkin niin että hävettää...
Mäntti-pulan kanssa ei Jämsän kannata lähteä veljeilemään, täällä Kuorevedellä muistetaan vielä kuinka aikanaan meitä kuppasivat Mänttä on kuoleva kylä!!
Jämsän pitää suuntautua Keuruu tai Orivesi mutta ei missään muotoa ottaa Mänttäläisten suuria velkoja maksettavaksi
"Ei pitkälle elättänyt kuntaliitosrahat entisen Kuoreveden kanssa,turha kaataa kaikkea kouluinvestointien piikkiin,kyllä sitä rahaa on turhaa työnnetty Himokseenkin niin että hävettää... "
Ei toaiaan, kun piti laittaa reilusti lisääkin. Niin ahneen kuntaliitossopimuksen Kuorevesi onnistui itselleen neuvottelemaan.
"kyllä sitä rahaa on turhaa työnnetty Himokseenkin niin että hävettää... "
Tuosta olen vähän eri mieltä. Himos on yksi Jämsän kaupunginosa, ja sinne investoidaan kunnallistekniikkaa, mihin tarvetta on.
Kahteen kertaan kannattaa harkita, ennen kuin persaukisen ja taantuvan Mäntän kanssa aletaan hynttyitä yhteen lyömään.
Orivedellä on vain yksi suunta, eli Tampere.
Jämsä on Kuhmoisista Mäntän kautta Keuruulle ja Virroille ulottuvan välivyöhykkeen seassa, joiden yhdistäminen olisi toiminnallisesti ja henkisesti hyvin teennäistä. Lisääntyvä yhteistyö kyllä on mahdollista. Kunnat ja tilanteet on eriäviä ympäri Suomea, katotaan nyt miten Virkkusen esikunta ottaa sen huomioon esityksissään.
Virrat on ilmoittanut ettei aio maksaa Mäntän velkoja eikä myöskään Keuruu ole halukas yhteistyöhön heidän kanssaan, Ruovesi ja Juupajoki myös viittaa kintaalla ylimielisille Mäntälle joten heidän ainoa toivo on Jämsä joten nyt tarkkana Jämsä!!
Ei missään nimessä!
Ei missään nimessä yhtään kuntaliitosta Jämsään enää. Ainoa järkevä liitos olisi ollut Jämsänkosken kanssa - 20-30 vuotta sitten. Eikä nyt, kun koskelaiset ensin hassasivat omat rahansa ja sen jälkeen rakentelivat toreja ja taloja jämsäläisten piikkiin.
On hävytöntä väittää, että Himokseen olisi mennyt jämsäläisten verovaroja. Tuloja sieltä on joka vuosi useita miljoonia euroja kaupungin kassaan. Nytkin Venäläiset - ne suomalaisten yläpuolella olevat älyköt - ovat auttaneet köyhää Jämsää käymällä täällä lomailemassa ja samalla jakaen rahaa kun ovat nähneet köyhät puutteessa elävät jämsäläiset.
Kuinkahan kurjaa täällä olisi elää ellei olisi Himosta ja siellä vierailevia Venäläisiä.
Kuntaliitoksissa on se hyvä puoli, että loppuu niiden liitettyjen pikkukuntien sisäkähmäinen kunnallispolitikointi. Huono puoli on se, että joudutaan pitämään viis vuotta päällekkäistä hallintoa. Jämsänkoski olisi tosiaan pitänyt liittää Jämsään jo 1970-luvun alussa, ennen kuin ruvettiin koskelle terveysasemaa rakentamaan. Kuorevedeltä olisi pitänyt ottaa korkeintaan Halli, Längelmäeltä Eräjärvi-Ouninpohja. Valtio ajaa nyt Kuhmoisen Jämsään, mutta eiköhän pelkkä Pihlajakoski riittäisi.
Jos Jämsä, Mänttä, Keuruu ja ehkä Orivesikin ajetaan yhteen, missä olisi sellaisen ameebakaupungin keskusta?
Siinäpä se.