Peli poikki, nyt!

Aikani mietittyäni tullut siihen tulokseen, että haluan kadottaa viimeisenkin kiinnostukseni naissukupuoleen. Minua ei häiritse, että olen sukupuoleltani mies enkä haluaisi mitään muuta ollakaan. En ole myöskään homo. Vuosien saatossa kuitenkin tullut huomattua, että sukupuolisuudesta ei ole muuta kuin harmia enkä kykene elämään normaalia tunne- ja seksuaalielämää.

Olen todennut, että mahdottomien vaatimusten ja toisaalta omien psyykkisten ja fyysisten rajoitteitteni vuoksi en jaksa enää ainoatakaan tunnetason lukkoa vaan haluan olla täysin vapaa suhteessa elämääni sekä odotuksiini. Kyllästynyt miettimään mitä minun tulisi olla tai olematta. Tullut yritettyä ja oltu yrittämättä aivan tarpeeksi, tämä elämä on nyt tältä osin eletty.

Ajatukset omista lapsistakin pian taka päin. Vaikka ikää ei aivan mahdottomasti olekaan (n. 35) niin todennäköisesti terveyden ja muiden seikkojen vuoksi ei enää kannata ajatella mahdollisuutta perheestä tai edes avioliitosta.

En halua enää myöskään kokea ainoatakaan seksuaalisvaikutteista tunnetta. Pelkkä selibaatti ei riitä. Haluan kaikelle lopun.

Muistan nähneeni tai lukeneeni, että jossakin suoritetaan leikkauksia henkilöille, jotka haluavat poistaa seksuaaliviettinsä. Onko kenelläkään tietoa, mistä sellaisesta voisi kysellä? Kemiallisia kastrointiin ei ilmeisesti ole mahdollisuutta ellei sitten ole tehnyt jotakin erittäin tuhmaa... Vai?

Lääkäreiltä ei saa tietoa, olen yrittänyt. Kokemuksieni perusteella vaikea luottaa lääkärikuntaan, joten kai tähänkin jokin ratkaisu olisi olemassa. Kerro jos tiedät!
3117
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Kastrointi lienee tehokkain keino, mutta sekään ei ole lopullinen keino sukupuolivietin poistamiseen eikä välttämättä poista erektioitakaan.

Kemiallinen kastrointi on täysin mahdollinen ja sitä käytetään Suomessakin huomattavasti runsaammin muuhun (vuosittain ehkäpä 50-60 uutta potilasta) kuin "erittäin tuhmien" hoitoon. Tähän "tuhmien" hoitoon sitä ei yleensä käytetä vaikka asiaa onkin mietitty tulevaisuuden hoitokeinona.

Kastraation tekemiseen joko kirurgisesti tai kemiallisesti tarvitaan melkoisen vahvat perusteet eikä se onnistu ihan vaan itse pyytämällä kun parisuhde ei ole onnistunut. Suomessa elää paljon miehiä joilla ei ole minkäänlaista rakkauselämää ja selviävät siitä oikein hyvin ilman mitään hoitoja. Kastraatio voisi olla jopa yllyttävä tekijä kun ei tarvitsisi enää pelätä siittävänsä vahingossa lapsen.

Äänestä
  • moi.näin viestisi ja se herätti paljon kysymyksiä,jos haluat ota yhteyttä
    0449957827

    Äänestä

moi.näin viestisi.se aiheutti paljon kysymyksiä joista haluaisin keskustella.jos haluat ota yhteyttä 0449957827

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Nimeä ei nyt ole! kirjoitti:

Aikani mietittyäni tullut siihen tulokseen, että haluan kadottaa viimeisenkin kiinnostukseni naissukupuoleen. Minua ei häiritse, että olen sukupuoleltani mies enkä haluaisi mitään muuta ollakaan. En ole myöskään homo. Vuosien saatossa kuitenkin tullut huomattua, että sukupuolisuudesta ei ole muuta kuin harmia enkä kykene elämään normaalia tunne- ja seksuaalielämää.

Olen todennut, että mahdottomien vaatimusten ja toisaalta omien psyykkisten ja fyysisten rajoitteitteni vuoksi en jaksa enää ainoatakaan tunnetason lukkoa vaan haluan olla täysin vapaa suhteessa elämääni sekä odotuksiini. Kyllästynyt miettimään mitä minun tulisi olla tai olematta. Tullut yritettyä ja oltu yrittämättä aivan tarpeeksi, tämä elämä on nyt tältä osin eletty.

Ajatukset omista lapsistakin pian taka päin. Vaikka ikää ei aivan mahdottomasti olekaan (n. 35) niin todennäköisesti terveyden ja muiden seikkojen vuoksi ei enää kannata ajatella mahdollisuutta perheestä tai edes avioliitosta.

En halua enää myöskään kokea ainoatakaan seksuaalisvaikutteista tunnetta. Pelkkä selibaatti ei riitä. Haluan kaikelle lopun.

Muistan nähneeni tai lukeneeni, että jossakin suoritetaan leikkauksia henkilöille, jotka haluavat poistaa seksuaaliviettinsä. Onko kenelläkään tietoa, mistä sellaisesta voisi kysellä? Kemiallisia kastrointiin ei ilmeisesti ole mahdollisuutta ellei sitten ole tehnyt jotakin erittäin tuhmaa... Vai?

Lääkäreiltä ei saa tietoa, olen yrittänyt. Kokemuksieni perusteella vaikea luottaa lääkärikuntaan, joten kai tähänkin jokin ratkaisu olisi olemassa. Kerro jos tiedät!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu