Niin meinaako se sitä että kuinka paljon pääsee valoa kennolle. Esim yöllä kuvatessa tarvitsee valovoimaisen obiskan tai jos haluaa kuvata tähtitaivasta. Onko Näin !
Valovoimaisuus
Kassu & €
37359
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Valovoimaa voi verrata ikkunaan. Isosta tulee enemmän valoa kuin pienestä.
”Niin meinaako se sitä että kuinka paljon pääsee valoa kennolle.
> no ei kun se mainaa sitä kuika paljon objektiivi pystyy läpäisemään valoa ja kuinka kirkas etsinkuva on.
Kennolle pääsevän valon ”määrää” säädetään valotusajalla ja himmentimellä (aukolla).
Suurimmalla aukolla (täydellä valovoimalla} päästetään valoa kennolle varsin harvoin mm. suppean terävyysalueen takia.
Esim yöllä kuvatessa tarvitsee valovoimaisen obiskan tai jos haluaa kuvata tähtitaivasta. Onko Näin !”
> tähtiä voi kuvata ihan millaisella valovoimalla tahansa.
Tähtikuvaajien kaukoputkien valovoima on yleensä varsin vaatimaton kameran objektiiviin verrattuna.
Jos haluat hyviä tähtikuvia tarvitset laitteen joka seuraa tähtiä (kääntää kameraa) pallomme pyöriessä.
Ihan kiva keino aloittelijalle on ns. discoping
kts esim:
http://www.digiscoping.fi/
Mitä sä oikeen säädät täällä! Edellinen vastaus oli oikein ja riittävä, ja sun pitää toistaa sama asia sotkemalla siihen muita juttuja. Sun vastaus ei muutenkaan pysy aiheessa. Totta ihmeessä aika on tärkeä, mutta nyt kysyttiin aukon ominaisuuksista. Yritit kertoa kaiken mitä asiasta tiedät. Kyllä kysymys on valon määrästä, reilusti ilman hipsuja.
Mistä tulee sun käsitys, että vain "Suurimmalla aukolla (täydellä valovoimalla} päästetään valoa kennolle varsin harvoin mm. suppean terävyysalueen takia"? Ehkä toi koskee sun käsitystäs kuvaamisesta. Kuulutko niihin, jotka himmentää paria aukkoa vain sen vuoksi, että luulet sen parantavan piirtoa ja kun joku on niin kerran herjana heittänyt - ja ihan eri asiayhteydessä? Varsin moni kuvaa täydellä aukolla ja ihan leipätyökseen tietyistä syistä. Eikä ne jutut ole sun päätettävissä muitten puolesta.
se uittu päähäs, ja pakene vuoreille.
”Nukkuisit yöllä”
—joopa joo, sinä se kuvailet tähtiä päivällä ja nukut yöllä.
Mun kamerassa himmennin on terävyysalueen säätöä varten, sulla se lienee turhake.
”mutta nyt kysyttiin aukon ominaisuuksista”
—herää jo, ei aloittaja aukon ominaisuuksia kysynyt! vaan valovoiman ”meinaamista”, taidat luulla, että objektiivin valovoimaa säädetään aukolla?
”Kyllä kysymys on valon määrästä”
—valon määrä riippuu ensisijassa valonlähteestä.
”Varsin moni kuvaa täydellä aukolla”
—niinhän se menee noilla kittizoomeilla kun surkea valovoima en jätä mahdollisuuksia terävyysalueen hallintaan.
Meidän yhdistyksessä ei ole yhtään tähtikuvaajaa joka kuvaa leipätyökseen täydellä aukolla tietyistä syistä.
”Eikä ne jutut ole sun päätettävissä muitten puolesta.”
—tämähän on selvä asia, jutut on tietenkin yksin sinun päätettävissä, mutta lääkitystä olisi ehkä syytä säätää.
ps.
Tule käymään tähtitornilla niin keskustellaan asiasta tarkemmin ja kokeillaan tähtien kuvaamista täydellä aukolla sun kameralla.
Taidat olla puppeli ja haluat vain sitä ruskeaa aukkoa.
Tuo puppeli on minulle tuntematon käsite (voin vain arvailla), mutta jotenkin minusta tuntuu sinun ikiomalta hellittelysanaltasi.
Me aikuiset naiset ei leikitä sinun kanssasi puppelileikkejä!
En kuvaile enkä kuvaa tähtiä. Jos kävisin tähtitornilla, en chattailis netissä. Sinä sen sijaan keksit omias ja vastaat niihin mieles mukaan. Silloin saa tietysti mieleset vastaukset. Kiihdytä lisää. Älä pane omia ajatuksias toisten suuhun. Kuka muu kuin sinä on puhunut kittizoomeista! Kuka muu kuin sinä puhui terävyysalueen säädöstä tai etsimen kirkkaudesta! Ei kukaan. Et edelleenkään pysy aiheessa. Lukisit aloittajan kysymyksen. Nukkuisit enemmän ettet olis noin hermo, vai onko kireys sun normaali olotila. Jos valovoima ja täys aukko ei liity toisiinsa, niin mikä sitten! Eipä ole tarvetta paeta "vuoreilla".
Tähtiä kuvatessa ne objektiivin pienimmätkin virheet ovat pahoja. Siksi kys. laji ei ole mitenkään verrattavissa muuhun kuvaamiseen ja näin ollen sinun käsityksesi on "väärempi" aloittajan kysymykseen.
”En kuvaile enkä kuvaa tähtiä”
”Lukisit aloittajan kysymyksen.”
—eikös aloittaja kysynyt juuri tähtitaivaan kuvaamisesta. Miksi vastaat kun et tiedä mitään tähtien kuvaamisesta ja sitten vetäiset herneet nenään jos joku muu tietää jotakin.
”moni kuvaa täydellä aukolla ja ihan leipätyökseen”
Mainitseppa nimeltä muutama ammattilainen joka kuvaa työkseen ”täydellä aukolla”
Sun lääkityksessä on kai jotakin ”täydellä aukolla”
Aloittaja kysyi "Esim " yöllä ... jne. Ei "juuri" ....
Olenko väittänyt tuntevani tähtien kuvausta? Muistan omat sanomiseni. Viittiks katsoa edellistä vastaustani.
Taas keksit itse nuo väittämät itse, ihan omasta päästäsi.
Kaikki muotokuvaajat kuvaavat osan työstään täydellä aukolla ja esim. lehtikuvaajat käytännön syistä, kun valoa on vähän. Ja monet muut. Täysaukko on tehokeino, jota monet on ymmärtäny käyttää.
Sivistäisit itseäsi. Se, että kommentointisi pyörii persreijän ympärillä, kertoo sun ajatuksista, kyvystä ajatella ja argumentoida. Sanonta kuuluu että se härjillä ajaa, joka härjistä puhuu ;o)
Nimeä edes yksi muotokuvaaja tai lehtikuvaaja joka kuvaa tyäkseen täydellä aukolla?
”Jos valovoima ja täys aukko ei liity toisiinsa, niin mikä sitten!”
>>>>>> lyödäänkö vetoa, että et ymmärrä aukon ja valovoiman eroa. Objektiivin valovoima pysyy aina samana vaikka kuvaisit millä aukolla. Valovoimaa ei voi säätää himmentämällä (aukolla) kun se on objektiivin ominaisuus.
Otetaanpa vielä esimerkki rautalankamallista. Monissa zoomobjektiiveissa valovoima muuttuu zoomatessa vaikka koko ajan on käytössä samankokoinen (täys)aukko.
Eli siis täydellä aukolla valovoima muuttuu polttovälin myötä joten ”täys aukko” ei ole sama kuin valovoima.
Et tietenkään pysty tätä ymmärtämään, mutta ei haittaa, kuvaa sinä vaan tähtitaivasta pävällä täydellä aukolla ja nuku yösi raumassa.
1. Valovoima kertoo valonlähteen havaitun voimakkuuden tietylle alalle (eli yhtä steradiaania kohden).
2. Valokuvauksessa objektiivin valovoimalla tarkoitetaan suurinta käytettävissä olevaa linssin polttovälin ja aukon halkaisijan suhdelukua (aukkosuhde).
Käytössä olevaa aukkosuhdetta (valovoima) voi säätää himmentämällä.
Useimmissa zoomobjektiiveissa suurin käytettävissä oleva aukko ja samalla valovoima muuttuu zoomatessa polttovälin myötä. Siksi heikossa valossa ei kannata zoomailla...
Onhan tätä hieman vaikea ymmärtää kun aukon koko onkin oikeasti itsensä käänteisluku mutta hyvää joulua kaikesta huolimatta.
”Useimmissa zoomobjektiiveissa suurin käytettävissä oleva aukko ja samalla valovoima muuttuu zoomatessa polttovälin myötä. ”
Tuo on silkkaa satuilua.
Aikuisten oikeasti se menee niin, että:
– jos valovoima muuttuu zoomatessa niin ”käytettävissä oleva aukko” ei muutu.
Esim Canon EF-S 10-22mm f/3.5-4.5 USM
– jos valovoima ei muutu zoomatessa niin ”käytettävissä oleva aukko” muuttuu. Mitä pitempi polttoväli sitä suurempi aukko.
Esim. Canon EF 16-35mm f/2.8L II USM
Objektiivin valovoima ei muutu himmentämällä?
esim. tuon Canon EF 16-35mm f/2.8L II USM valovoima on aina f/2,8 täysin riippumatta siitä himmennätkö tai/ja zoomaatko!
MIKÄ on ”steradiaani”?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Steradiaani
Näinhän se on, kyllä 100-heppaisessa perämoottorissa on 100 hevosvoimaa vaikkei moottori olisi käynnissäkään...
"1. Valovoima kertoo valonlähteen havaitun voimakkuuden tietylle alalle (eli yhtä steradiaania kohden). "
Niin varmaan joo jossain fysiikan valovoiman määritelmässä.
Mutta ei paljonkaan tekemistä objektiivien valovoimien kanssa.
Kiva kun et laittanut kandelaasi vakan alle ja pääsit kertoo tämänkin asian meille kaikille
:-)
"Onhan tätä hieman vaikea ymmärtää kun aukon koko onkin oikeasti itsensä käänteisluku mutta hyvää joulua kaikesta huolimatta. "
Sulla onki mielenkiintoiset aukot.
Mielipiteenne on rekisteröity. Kiitos.
"Niin meinaako se sitä että kuinka paljon pääsee valoa kennolle. Esim yöllä kuvatessa tarvitsee valovoimaisen obiskan tai jos haluaa kuvata tähtitaivasta. Onko Näin ! "
Tähti on pistelähde, josta seuraa, että tähden kirkkauteen kuvassa vaikuttaa aukon halkaisija, eli apertuuri.
200/4 lasilla tähdistä tulee kirkkaampia, kuin 30/2-lasilla.
Tokikin 30-millinen kattaa suuremman osan taivasta.
Jos taas kuvaat maisemia, tulee valovoimaisella objektiivillä lyhyemmät valotusajat
Jos taas kuvaat maisemia, tulee valovoimaisella objektiivillä lyhyemmät valotusajat
Pöh
ei valovoimaisella objektiivilla tule lyhyempiä valotusaikoja. Tarvittavaan valotusaikaan vaikuttaa vain aukko ja ISO-arvo.
Esimerkiksi aukolla f/5,6 valotusaika ”tulee” maisemakuvissa samaksi täysin riippumatta siitä mikä on objektiivin valovoima jos kuvataan samalla ISO-arvolla.
Täyttä aukkoa ei yleensä käytetä maisemakuvissa liian suppean terävyysalueen takia.
Kerroppa meille, mistä muodostuu objektiivin valovoima? Ettei se vain olisi sen keskimmäisen reiän halkaisia siinä objektiiiivissa.
Mitähän himmennin sitten tekee?
Luultavasti litistää kuvattavaa kohdetta jotta se mahtuu syväterävyysalueeseen?!
”Kerroppa meille, mistä muodostuu objektiivin valovoima?”
No minäpä kerron (rankasti pelkistäen):
Valovoima on SI-järjestelmässä sovittu merkintätapa joka kertoo kuinka paljon objektiivi pystyy siirtämään valoa filmille tai kennolle äärettömään tarkennettuna silloin kun himmennintä ei käytetä.
– pääsääntöisesti, mitä suuremmat linssit sitä suurempi valovoima
– objektivin valovoimaan (valonläpäisykykyyn käytännössä) vaikuttaa ratkaisevasti objektiivin etummaisen linssin halkaisija, materiaalit (lasilaatu, kvartsi, muovi …), linssigeometria, hionnan laadukkuus ja pinnoitteet.
– optisen järjestelmän teoreettinen aukkosuhde κ = f/D.
– valovoima on teoreettinen arvo joka ei esiinny käytännössä
– aukon todellinen halkaisija on käytännössä aina pienempi kuin ilmoitettu aukkoarvo (valovoima) osoittaa.
”Mitähän himmennin sitten tekee?”
– himmentimellä voidaan säätää objektiivin läpäisemää valomäärää pienemmäksi kuin mikä on objekiivin valovoima. Ns. täydellä aukolla himmennnin ei ole käytössä eli silloin se ei tee mitään.
Himmentimellä ei ole mitään tekemistä valovoiman kanssa.Objektiivin valovoima on sama vaikka siitä poistetaan himmennin (vrt esim. kaukoputken vlovoima)
– käytännössä himmennin ”tekee” kuvan syväterävyysalueen. Mitä pienempi aukkoarvo sitä suurempi terävyysalue ja päinvastoin.
”Luultavasti litistää kuvattavaa kohdetta”
No ei mikään valokuvauksessa itsekohdetta litistä, mutta pitkän polttovälin käyttö näyttää litistävän kohteen etäisyyksiä kuvassa. Kaukana olevat kohteet näyttävät olevan lähempänä ja esim muotokuvista tulee kiiltokuvamaisia (nenä litistyy). Laajakulmalla taas käy päinvastoin (mm. nenä näyttää suurenevan)
Kysy lisää jos asia ei tästä valjennut
ps
Nenän kasvaminen/litistyminen (perspektiivi) muotokuvassa johtuu todellisuudessa kuvausetäisyydestä joka vain välillisesti tulee polttovälistä.
pps.
”Kerroppa meille, mistä muodostuu objektiivin valovoima?”
Ai niin tämä unohtui:
Objektiivin valovoima voi ”johtua” myös polttovälistä (zoom)
"”Kerroppa meille, mistä muodostuu objektiivin valovoima?”
No minäpä kerron (rankasti pelkistäen):"
Kerroitkin todella pelkistäen.
Sillä tuosta jargonista tullu kukaa hullua hurskaammaksi.
"– optisen järjestelmän teoreettinen aukkosuhde κ = f/D."
"– valovoima on teoreettinen arvo joka ei esiinny käytännössä"
Ahah.
Mitä tuo käytännössä sit tarkoittaa?
"– käytännössä himmennin ”tekee” kuvan syväterävyysalueen. Mitä pienempi aukkoarvo sitä suurempi terävyysalue ja päinvastoin."
Ahah.
Nyt sit ollaankin käytännössä, vaikka äsken ei oltukkaan.
"No ei mikään valokuvauksessa itsekohdetta litistä, mutta pitkän polttovälin käyttö näyttää litistävän kohteen etäisyyksiä kuvassa. Kaukana olevat kohteet näyttävät olevan lähempänä ja esim muotokuvista tulee kiiltokuvamaisia (nenä litistyy). Laajakulmalla taas käy päinvastoin (mm. nenä näyttää suurenevan)"
Aijaa.
Mä jotenki en nyt usko sua.
Kyseessä on perspektiivi.
Eikä se ole polttovälin funktio.
"Kysy lisää jos asia ei tästä valjennut"
Sulta ei passaa liikoja kysellä.
"– valovoima on teoreettinen arvo joka ei esiinny käytännössä"
”Ahah.
Mitä tuo käytännössä sit tarkoittaa? … Sulta ei passaa liikoja kysellä.”
No tuo nyt ei ollut liikkaa joten koetan olla vastaamatta liikaa ja pistän aluksi vain yhden esimerkin:
Valmistajan ilmoittama valovoima on enempi humpuukia eli myyntikikka.
Objektiiveihin tehdään suurempi aukko mitä linssien koko edellyttää ja siksi ilmoitettu valovoima suunnilleen toteutuu vain kennon keskellä, mutta kulmissa valovoima on usein 1 – 2 aukkoarvoa ilmoitettua pienempi.
Hienostellen sanotaan, että objektiivi vinjetoi niinkuin se olisi taiteellinen tehokeino.
"Valmistajan ilmoittama valovoima on enempi humpuukia eli myyntikikka.
Objektiiveihin tehdään suurempi aukko mitä linssien koko edellyttää ja siksi ilmoitettu valovoima suunnilleen toteutuu vain kennon keskellä, mutta kulmissa valovoima on usein 1 – 2 aukkoarvoa ilmoitettua pienempi.
Hienostellen sanotaan, että objektiivi vinjetoi niinkuin se olisi taiteellinen tehokeino. "
Ahaa.
Tämä selitti asian minullekkin.
Puhut siis vinjetoinnista.
OK.
Nyt minun on paljon helpompi ymmärtää pointtisi.
Joo, olet aivan oikeassa, että kuvakentän reunat saavat yleensä vähemmän valoa, kuin keskusta.
Mutta se ei tarkoita kuitenkaan, että valovoima olisi humpuukia.
Se on vaan vaikeaa (ja myös kallista) tehdä optinen konstruktio, jossa valon jakauma olisi vakio halki koko kuvakentän.
Se on jopa niin vaikeaa, että luultavasti jokainen objektiivi vinjetoi pikkusen, jopa sellainen todella hieno ja kallis.
”Mutta se ei tarkoita kuitenkaan, että valovoima olisi humpuukia.”
– eikö olisi rehellisempää ilmoittaa esim. valovoima keskimäärin kuvapinnalla? Harvoin kohde sommitellaan keskelle kennoa.
”Se on vaan vaikeaa (ja myös kallista) tehdä optinen konstruktio, jossa valon jakauma olisi vakio halki koko kuvakentän.”
– no eihän se sen vaikeampaa mutta kalliimpaa ja reilusti isokokoisempaa ja painavampaa kun etummaisen linssin halkaisijaa pitäisi kasvattaa n. 1,4 kertaiseksi.
Eli hintaero muodostunee n. samaksi kuin ff-kennoiseen ja vastaavan croppikennoiseen tehdyn hinnan erotus. Ts. jos laitat ff-kennoiseen tarkoitetun objektiivin croppikennoiseen niin valovaoima on n. ”vakio halki koko kuvakentän”.
Jos vertaat vaikka 50mm ff-kennoisen ja croppikennoisen objektiivin hintaa niin eipä noissa hirmuista eroa.
”jopa sellainen todella hieno ja kallis”
Tässä muutama esimerkki hyvän objektiivin vinjetoinnista:
–1,4 EV, Sony Planar T* 85mm F1.4
–1,7 EV, Nikkor AF-S Nikkor 24-70mm f/2.8
–2,1 EV, Samyang 35mm F1.4
–2,2 EV, Nikon AF-S Nikkor 50mm f/1.4G
–2,9 EV Canon EF 24mm f/1.4L II
Kun tuollainenkin hyvä objektiivi vinjetoi lähes 3 aukkoarvoa niin mikä on sen todellinen valovoima käytännössä?
Minusta nuo valmistajan imoittamat valovoimat on vähänkuin auton nopeusmittarin suurin lukema (ei toteudu käytännössä) ;- }
kts esim. http://www.dxomark.com/index.php/Lenses/Camera-Lens-Ratings
Eikä tässä vielä kaikki, mutta kun pelkäät pitkiä vastauksia…
pieni jatke
tuossa kuvaparissa näet esimerkin vinjetoinnin vaikutuksesta todelliseen valovoimaan (käytännössä).
http://www.dxomark.com/index.php/About/In-depth-measurements/Measurements/Vignetting
"– no eihän se sen vaikeampaa mutta kalliimpaa ja reilusti isokokoisempaa ja painavampaa kun etummaisen linssin halkaisijaa pitäisi kasvattaa n. 1,4 kertaiseksi."
tuokin voisi auttaa, mutta takalasin kasvatuskin voisi.
Tulisi valo kennolle pikkusen isommasta lävestä, niin ei reuna-alueet olisi niin himmeitä.
mutta takalasin kasvatuskin voisi.
>> noinko vähän ymmärrät asiasta ja sitten viisastelet täällä objektiivin ominaisuuksista?
Minkähän takia vinjetointi vähenee kun valo tulee kennolle oikein pienestä himmentimen aukosta?
Katsoppa uudelleen tuon ylläolevan linkin kuvia objektiiveista siinä maisemakuvien alla.
"Esimerkiksi aukolla f/5,6 valotusaika ”tulee” maisemakuvissa samaksi täysin riippumatta siitä mikä on objektiivin valovoima jos kuvataan samalla ISO-arvolla.
Täyttä aukkoa ei yleensä käytetä maisemakuvissa liian suppean terävyysalueen takia. "
No sä voit kuvata 30-millisellä maisemia ihan vaikka ukolla f/32 jos haluat.
”No sä voit kuvata 30-millisellä maisemia ihan vaikka ukolla f/32 jos haluat.”
> ei kö sitä hernettä millään saisi pois nenästä ”ukolla”
Jos sulla on kamera niinn maisemakuvauksessa kannattanee kokeilla aukkoja f/5,6 ja f/8, ukolla 32 on enempi huono kuvata.
Valovoima on päivän muotisana, ja melko turha sellainen. Maksimiaukko on parempi. Himmentimellä aukkoa pienennetään tarvittaessa. Aukkoa pienentämällä voi kasvattaa syväterävyysaluetta ja usein parantaa huonon optiikan reunapiirtoa sekä vähentää vinjetointia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valotus